Avainsana-arkisto: SeAMK

Avoimuus vaatii uudistumista

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun koordinoimassa Avoimuuden lisääminen korkeakoulujen käyttäjälähtöisessä innovaatioekosysteemissä –hankkeessa, tuttavallisemmin amkien ATT –hankkeessa, on ollut mukana projektikoordinaattorina informaatikko Jaana Latvanen. Nyt kun hanke on päättymässä, on hyvä koota yhteen mitä kaikkea hankkeessa on saatu aikaan ja mitä vielä on tulossa?

Se on selvää, että paljon on saatu hyvää aikaan ammattikorkeakoulujen avoimen julkaisemisen ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) saralla. Jaana Latvanen nimeää hankkeen suurimmaksi saavutukseksi avoimeen tietoon ja julkaisemiseen liittyvän tietoisuuden ja osaamisen lisääntymisen. Tämä kävi ilmi myös korkeakoulujen avoimen toimintakulttuurin kypsyystason arvioinnissa, jonka OKM toteutti syksyllä 2016.

Myös ammattikorkeakoulujen keskinäinen ja eri henkilöstöryhmien välinen vuorovaikutus ja yhteistyö on lisääntynyt huimasti hankkeen aikana. Ilmassa on ollut mukava ja positiivinen tekemisen pöhinä. Mukana on ollut jäseniä eri henkilöstöryhmistä, niin opettajia kuin TKI- ja kirjastohenkilöstöä. Vaikka työ on välillä ollutkin haastavaa, Jaana kuitenkin kannustaa hakemaan hankkeisiin: omat verkostot kasvavat ja työ on ammatillisesti erittäin kehittävää.

Hanke sai myös valtakunnallista huomiota, kun se vuosi sitten palkittiin Avoimen tieteen foorumissa avoimen tieteen tunnustuspalkinnolla.

Avoin julkaiseminen lisääntynyt – nyt myös aineistot avoimiksi

Hankkeen keskeisin tavoite on ollut julkisin varoin tuotetun tiedon helppo ja maksuton saatavuus. SeAMKin julkaisuista 70% on saatavana avoimesti. Myös henkilökunnan julkaisujen rinnakkaistallennus Theseus-verkkokirjastoon on lisääntynyt niin SeAMKissa kuin valtakunnallisesti. Myös Julkaisijan oppaaseen tehdyt ohjeistukset ovat osaltaan edesauttaneet avointa julkaisemista ja TKI-toimintaa.

Avoimuuden vaatimus koskee julkaisujen lisäksi myös tutkimusaineistoja, myös ne pitää säilyttää, kuvailla metatiedoin sekä avata mahdollista jatkokäyttöä varten. Aineistonhallintaprosessiin liittyy Jaanan mukaan monia kysymyksiä, mm. kuka omistaa aineiston, kuka pääsee sitä käsittelemään ja mihin aineisto tallennetaan lopullisesti. Näitä asioita käsitellään aineistonhallintasuunnitelmassa, jonka jotkut rahoittajat vaativat jo hankerahoituksen hakuvaiheessa, mutta joka tehdään SeAMKissa viimeistään sitten, kun hanke on saanut rahoituksen. Avoimen TKI-toiminnan oppaaseen on koottu tähän liittyvää ohjeistusta. Paraikaa SeAMKissa onkin työn alla aineistonhallintaprosessien kehittämien. TKI-hankkeissa kerättyjen aineistojen tiedot tullaan tallentamaan Reportronic-projektinhallintaohjelmaan, jonka kautta niitä voidaan tuottaa myös SeAMKin verkkosivuille.

Haasteitakin vielä riittää

Hanke on kehittänyt hyviä toimintamalleja, mutta paljon olisi vielä tehtävää. Miten esimerkiksi TKI-toiminnassa syntynyt tieto siirretään ketterästi yrityksiin tai opetukseen ja opinnäytetöihin? Yksi hankkeen aikana esiin tulleista haasteista on ammattikorkeakouluissa syntyneen tutkimustiedon välittyminen työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Yritykset haluavat käyttää tutkittua tietoa, mutta tiivistetyssä ja populaarimmassa muodossa kuin tiedemaailmassa tehdään.

KOTILAVAlla eletään jännityksessä

Jaana on ollut mukana myös Kotimaiset tieteelliset lehdet avoimiksi ja vaikuttamaan (Kotilava)- hankkeen ohjausryhmässä. Kotilava-hankkeen tavoitteena on löytää ratkaisuja kotimaisten tiedelehtien avoimen julkaisemisen rahoitukseen.

Hankkeessa esitetään lehtien avoimeen saatavuuteen uutta konsortiopohjaista rahoitusmallia. Konsortion muodostaisivat yliopistot ja ammattikorkeakoulut ja sopimus olisi kolmivuotinen. Tällä hetkellä eletään jännittäviä aikoja, yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta odotetaan vastausta konsortioon mukaan lähtemisestä 24.11. mennessä.

Kirjastojen tulevaisuuden rooli

Kirjastoille tarjotaan aktiivista roolia avoimen tieteen ja tutkimuksen tukena ja edistäjänä sekä tutkimusaineistojen hallinnan toteuttajana (mm. OKM). Avoimuus on kirjattu myös AMKIT-konsortion strategiaan. Kirjastojen työn jatkuminen avoimen TKI-toiminnan parissa olisi luontevaa, koska ne ovat olleet aktiivisesti mukana tiedon avoimuuden kehittämisessä. Tutkimusaineistojen organisointikaan ei olisi kirjastoille vierasta työtä, samaa työtä kirjastoissa on tehty jo vuosisatoja.

Teksti ja kuva: Anu Latva-Reinikka

Mainokset

Kirjaston muutto kuvin ja numeroin

Kampuskirjasto muutti Uudistuva Kampus -rakennushankkeen alta ja siirsi palvelunsa sekä kokoelmansa SeAMK Frami A:han Seinäjoen vastarannalle.

Muuttourakan fyysinen osuus kesti kaksi viikkoa. Muuttoa oli kuitenkin suunniteltu ja valmisteltu eri työryhmissä ja eri näkökulmista jo reilu vuosi sitten, sillä alun perin muutto väistötiloihin piti tapahtua jo kesällä.

Tässä kuvakertomuksessa raportoimme kirjaston muutosta valokuvin ja tunnusnumeroin.

20170227_091947747_iOS

 

Kirjaston komentokeskus, neuvonta eli palvelupiste purettiin ensimmäisenä.

 

 

20170227_091112265_iOS

Palvelupisteen uumenista paljastui monta pistoketta, piuhaa ja kaikenlaista liitintä.

Palvelupiste siirrettiin väistötilaan hieman muokattuna.

 

 

20170228_083912719_iOS

Muuttoon osallistui kirjastosta 13 työtekijää. Kahden viikon aikana varsin fyysisiä työtunteja kertyi yhteensä n. 900.

Muuttolaatikoita oli käytössä 200 kpl. Niitä kierrätettiin sellaisella vauhdilla, etteivät ne ehtineet olemaan yhtään jouten.

Kirjoja siirrettiin yhteensä yli 30 000 kpl. Lisäksi tuhannet lehdet vaihtoivat paikkaa. Kaikki tämä tehtiin käsin.

20170307_085440852_iOS

 

20170307_111841522_iOSToisessa päässä laatikot täytettiin ja toisessa päässä purkutiimi hyllytti kirjat uusiin paikkoihin. Flow ja lean!
20170228_104537973_iOS

 

 

 

 

Varastojen hyllyt täytettiin ääriään myöten, että niihin saatiin mahtumaan n. 24 000 kirjaa.

 

20170228_105502741_iOS

20170308_124713313_iOSKuljetuksissa käytettiin kaikenlaisia pyörillä kulkevia menopelejä. Kalusteiden, kirjojen ja muiden tavaroiden kuljetuksiin tarvittiin kuorma-autoa ja pakettiautoa. Erilaiset nokkakärryt ja tavararullakot tulivat tutuiksi.

Muutto tehtiin ns. kreivin aikaan! Uudistuvan kampuksen rakentajat aloittivat kaivuut ja muut valmistelutyöt samaan aikaan, kun kirjastossa tehtiin viimeisiä muuttotöitä. Nipin napin kerettiin työmaan alta pois. Ulko-ovilla oli välillä ruuhkaa.

20170309_101003383_iOS

Erestakaasi-kuljetusfirmasta oli parhaimmillaan neljä miestä mukana muutossa. Kuljetustyön lisäksi he purkivat hyllyjä ja muita kalusteita sekä pystyttivät niitä uusiin paikkoihin. Kiitos teille.

Lisäksi tarvittiin puuseppää ja sähkömiestä. Apua saatiin vahtimestareilta molemmissa rakennuksissa Kampustalolla ja Framin puolella. Kiitos teille.

20170309_095054667_iOS

20170309_073950044_iOS

Tässä oli ennen liiketaloutta, ravitsemisalaa, rakennustekniikkaa ja elokuvan käsikirjoittamista hyllyt täynnä.

Hyllyjä purettiin ja yhteensä 870 hyllymetriä!  Frami A:han niistä siirtyi 510 metriä ja välivarastoihin 360 metriä.

Iso osa kirjaston hyllyistä jäi lepotilaan odottamaan paluuta uuteen kirjastoon. Monta hyllymetriä on niissäkin.

20170309_084621846_iOSViimeinen muuttokuorma odottaa noutajaa. Tässä oli ennen erityispedagogiikkaa, varhaiskasvatusta, vanhustyötä, talouspolitiikkaa, lainsäädäntöä, työsuojelua ja kauempana tuolla Tutki ja kirjoita -kirjat sekä kaikki paljon lainatut eli tutkimusmenetelmät.

IMG_0025

Sitten ollaan jo uudessa paikassa. Tällainen on kirjaston neuvontapiste Frami A:ssa! Kaikki tykötarpeet alkavat olla paikoillaan. Myös Kira-kirahvi on valmiina asiakaspalveluun.

Frami A:han tuodut kirjat ja lehdet ovat asiakkaiden käytössä entiseen tapaan. Suuri osa kokoelmasta jäi kuitenkin välivarastoihin Kampustalolle. Niihinkin voi tehdä SeAMK-Finnassa hyllyvarauksia. Hyllyvarattuja kirjoja kuljetetaan Framiin kaksi kertaa viikossa.

20170315_062316182_iOS

20170313_063832569_iOS

Ovi on auki. Kirjasto on avattu. Voitte tulla!

Lehdistä Frami A:ssa löytyy vain kuluvan vuosikerran numerot. Vanhemmat lehdet ovat välivarastossa. Kysy kirjastosta kuljetusta, kun näitä tarvitset.

 

20170313_064035512_iOS

Kirjaston hyllyt täyttyivät mukavasti, kun n. 7000 kirjaa siirtyi Framiin. Palautuville lainoille piti osata jättää tilaa. Lainassa on tällä hetkellä lähes 10 000 kirjaa.

 

 

20170309_111518791_iOS

Osa kirjaston henkilökunnasta sai työhuonetilan Frami E:stä. Tavaroiden sijoittelu vei oman aikansa, mutta nopeasti saimme tilat tuunattua sopiviksi.

Uudistuva Kampus – hankkeen osalta kirjaston muutosten yksi vaihe on saatu päätökseen. Nautimme makoisat kakkukahvit torstai-iltapäivänä. Maanantaina avattiin kirjasto ja työkuviot palailevat pikkuhiljaa entisiksi.

Kiitos kakusta Jukalle. Kiitos kaikille meitä kirjaston muutossa auttaneille.

Me teimme sen!

Ps. Ja reilun vuoden päästä uudestaan!

20170309_112307496_iOS

Loppuun vielä kirjastomuuttajan kauppalista:

  • työhanskoja (ohuita kirjojen käsittelyyn, paksumpia kantamiseen)
  • laastaria
  • kahvia (vahvaa)
  • korvapuusteja tai muuta pullaa, keksejä
  • mehua
  • silmätippoja
  • käsivoidetta
  • huulirasvaa
  • työhaalarit (polvipehmustetut) – stretsifarkut tai verkkaritkin käy
  • turvakengät tai ainakin tukevat maastolenkkarit
  • pitsaa
  • sosiaalista malttia ja mielen joustavuutta
  • henkistä kanttia
  • fyysistä voimaa
  • kunnon lounaat päivittäin

Lue uutinen ja katso elokuva äänien kera:

Teksti: Tuula Ala-Hakuni ja Leena Elenius
Kuvat: SeAMK Korkeakoulukirjaston kokoelmat
Elokuva: Anne Pakkanen

Aivan mahtava kokemus – työharjoittelijana SeAMK Korkeakoulukirjastossa

Krista-Maria tässä Seinäjoen korkeakoulukirjastosta, moro vaan. Olen kirjasto- ja tietopalvelun 3. vuoden opiskelija ja menossa on pian viimeinen viikko ennen harjoittelun päättymistä. Täällä kirjastolla on tultu oltua elokuun puolesta välistä lähtien ja on ollut aivan mahtava kokemus. Olisihan töissä ollut vielä kivaa olla, mutta pian jo koulutyö kutsuu.

krista15122016

Vaikka olen aikaisemmin ollut harjoittelijana pienessä kunnankirjastossa, oli se aivan erilaista, ja kuitenkin samanlaista kuin korkeakoulukirjastossa työskentely. Harjoitteluni aloitin Terveyskirjastolla, jossa sain opastusta kaikilta työntekijöiltä. Tutuksi tulivat niin lainaus, palautus ja hyllytys kuin uusien asiakkaiden kirjastokorttien teko heti ensimmäisenä työpäivänä.

Asiakaspalvelutyötä on ollut heti alusta lähtien, mikä oli odotettavissakin. Toki myöhemmin sitten Kampuskirjastossa sain mm. luetteloida sekä hankkia- ja poistaa aineistoa. Ja varsinainen ”oma” työni liittyikin oppareihin. Minun tuli ensin käydä läpi kirjastolla olevat opinnäytetyöt, ja poistaa kaikki yli 5-vuotta vanhat teokset. Tämän jälkeen sainkin ruveta kansittamaan ja luetteloimaan uudenuutukaisia, kirjastoon tuotuja opinnäytetöitä. Pääsin myöskin tilaamaan ja laittamaan esille tämän vuoden Kaunokirjallisuuden Finlandia- ja Tieto Finlandia – ehdokkaiden teokset. Toki olen muitakin kirjoja laittanut esille.

Paljon uutta on tullut tällä harjoittelujaksolla opittua ja vähän kerrattu vanhaakin. Mutta todella hauskaa on ollut. Kiitokset Helille, Katjalle, Pirjolle ja Siljalle aivan mahtavasta alkuperehdytyksestä. Myöskin Maaseutukirjastolle menevät aplodit, koska vaikka paikka on näinkin pieni, sinne on hyvin saatu kodikas tuntu ja tehty harjoittelijan olo kotoisaksi. Viimeisenä, muttei suinkaan vähäisenä, on Kampuskirjasto. Suuret kiitokset erityisesti Anne Pakkaselle, joka toimi mentorinani. Mutta muutkin työntekijät: Sari, Minna ja Mervi olivat todella mukavia työkavereita, jotka neuvoivat ja opastivat aina tarvittaessa.

Mutta nyt on aika toivottaa hyvää alkavaa vuotta 2017 SeAMK:in asiakkaille ja henkilökunnalle.

Blogin kirjoitti kirjasto- ja tietopalvelualan opiskelija Krista Vabamägi, joka oli harjoittelussa Korkeakoulukirjastossa syksyn 2016 aikana.

E-aineistot, tiedonseurantataidot ja some mukana SeAMKin tiedonhankinnan opetuksessa

SeAMKissa on aina arvostettu tiedonhankinnan opetusta. Opetuksesta ovat vastanneet kirjaston informaatikot ammattikorkeakoulun perustamisesta asti.  Hyvät tiedonhankintataidot ovat ammattikorkeakouluopiskelijalle välttämättömät.

Kirjastonkäytöstä laaja-alaiseen tiedonhankintaan

photo-18-10-2016-23-29-18Alkuaikoina koulutus keskittyi kirjaston oman kokoelmatietokannan käyttöön, kirjaston palvelujen ja tilojen esittelyyn.  Nykyään erilaisia tietokantoja ja muuta tarjontaa on paljon enemmän, ja ne ovat helpompia ja sujuvampia käyttää. Käyttöliittymien kehittymisestä huolimatta hyvienkään palvelujen muistaminen, haltuun ottaminen ja oppiminen ei ole itsestään selvää.

E-aineistot osana digitaalisuutta

Kirjaston tarjoamat e-aineistot ovat laadukkaita, monipuolisia ja lähes kaikki niistä ovat käytettävissä myös etänä SeAMKin verkon ulkopuolella, kun kirjautuu palveluun SeAMK-tunnuksillaan.

Kirjaston hankkimien aineistojen lisäksi vapaan verkon avoimet julkaisuarkistot, digitaaliset tiedonhallinnan ja -seurannan työkalut helpottavat opiskelua ja oppimista sekä ovat tärkeitä välineitä työelämän kehittämis- ja tutkimustehtävissä.

Tiedonhaun osaamisen rinnalle tiedonseurantataitoja

Opetuksen sisällöllinen painopiste on muuttumassa vaativampaan suuntaan. Tietokantojen teknisten ominaisuuksien pikkutarkka opetteleminen on jäänyt taka-alalle. Nykyään tiedonhankinnassa sekä sen opetuksessa korostuvat ajattelun ja arvioinnin taidot.

Eräs lähestymistapa tiedonhankintaosaamisessa on opiskelijan oman opiskelualan photo-18-10-2016-23-29-35informaatioympäristön tunteminen ja jäsentäminen. Opiskelijat oppivat tietämään ja tuntemaan oma alan tiedontuottajat, eri tilanteissa tarvittavan tiedon luonteen, oman alan ammatti- ja tutkimuslehdet, sosiaalisen median aktiiviset toimijat sekä muut verkostot. Opiskelijat oppivat seuraamaan alan uutisia ja ajankohtaista keskustelua erilaisten verkkotyökalujen avulla. Uuden tiedon annetaan ympäröidä ja tulla luo. Tästä on valtava etu, sillä uutta verkossa julkaistavaa tietoa on mahdotonta etsiä perinteisten hakutapojen avulla.

Mediakentän muutos ja murros – e vai p? 

Julkaisutuotanto ja siten tiedonlähteiden kenttä on tällä hetkellä isossa murroksessa. Tiedonhankinnan opetuksen alkuvuosina e-aineistot olivat lähes pelkästään kansainvälisiä ja englanninkielisiä. Nykyään myös suomenkielisiä e-kirjoja on tarjolla ja lainattavissa kirjastoissa. Ammatti- ja tutkimuslehtiä ja artikkeleita on tarjolla verkossa, mutta kaikki eivät ole suinkaan googletellen löydettävissä. Sekä kirjaston että käyttäjän kannalta tilanne on vielä sekava. Verkkotarjonta ei ole korvannut kaikkea painettua tietoa. Lisäksi tietoon pääsyssä on eroja. Osa on avointa, osa kätkeytyy maksullisiin e-kokoelmiin.

Tiedonhankinnan soveltavassa osaamisessa kehitettävää – yhteistyö on a ja o

Tiedonhankinnan opetuksessa opiskeltujen asioiden soveltaminen erilaisiin oppimistehtäviin on edelleen haastavaa. Uusia työ- ja toimintatapoja saatetaan omaksua pinnallisesti tai vain silloin, kun tehtävänanto tai opettaja sitä vaativat.  Kirjaston e-aineistojen, erilaisten julkaisuarkistojen ja verkkotyökalujen monipuolinen hyödyntäminen unohtuu aikapaineissa, vaikka niistä saatu hyöty nostaisi oppimisen laatua kertaheitolla.

Soveltaminen on vaikeaa, jos kokonaiskuva palveluista on jäsentymätön eikä käyttörutiinia ole päässyt syntymään. Tiedonhankinnan opetuksen kehittäminen yhdessä opettajien kanssa on a ja o. Siten opiskelijoiden taidot ja osaaminen kehittyvät läpi opintojen. Hyvät tiedonhankintataidot sujuvoittavat ja edistävät opiskelua, lisäävät tehtävien laatua ja antavat ykköstyökalut työelämään.

Teksti: Leena Elenius ja Anu Latva-Reinikka

Simpsiön valloitus

Syyskuun viimeisenä päivänä puolilta päivin kapusimme linja-autoon. Auton nokka Framilta kohti Lapuan Simpsiötä ja eikun menoksi.  Oli koittanut  SeAMK toimiston ja kirjaston väen tyhyiltapäivän aika.

Erityinen luontokohde

Matkalla Maria kertoi päivän ohjelman ja hieman taustatietoja retkikohteestamme Simpsiöstä.  Sen ulkoilualue kuuluu Natura 2000-ohjelmaan. Kasvusto Simpsiöllä on eteläpohjalaisittain harvinainen, koska siellä kasvaa lehtokasveja. Ja onhan jo vuori itsessäänkin näillä leveysasteilla aikamoinen harvinaisuus!

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Meille jaettiin kartat, joihin oli merkitty alueen luontoreitit. Saimme myös pohdittavaksemme pari arvoitusta. Metsässä tarpoessamme voisimme aprikoida vaikka sitä, kuka tai mikä huusi, kun lammella kuultiin suorastaan kaamea huuto.

Perillä iloinen joukkomme hajaantui eripituisille reiteille. Valittavina olivat mm. Piispanpolku, Rytilammen kierros, Kalliomaan kierros ja Tohninpolku. Näkötornille kiipesivät he, joiden päitä ei korkeus huimannut. Näköala oli kuulemma huikea, joten ylös kapuaminen varmasti palkitsi.

Metsän sisään

Kietouduimme metsän sadunomaiseen tunnelmaan. Tulimme huomaamaan, että maasto oli yllättävän haastava meille tasamaan tallaajille.

Porukalla on mukavaa ja opettavaista samoilla luonnossa. Kanssavaeltajilta voi oppia uusia asioita. Kumppanini osasivat nimetä näkemämme kasvit, linnut ja sienet. Opin myös, että hyvän rouskun tunnistaa valkoisesta mahlasta.

Nuotiomakkaraa

Lopuksi kokoonnumme nuotiopaikalle makkaran paistoon. Vatsat ravittuina ja hyvin mielin palasimme Seinäjoelle ja aloitimme viikonlopun vieton.

Mutta mahtoikohan lammella kuullun, suorastaan kaamean huudon alkuperä selvitä?

Kiitos tyhy-reissun järjestäjille ja retkiseuralle!

Teksti: Heli, kuvat: Leena ja Tuula

Syyskuun kirjavinkkikori – kirjoja haasteista selviytymiseen ja uuden oivaltamiseen

Yksi elämä – monta uraa
Katriina Perkka-Jortikka, Kauppakamari 2016

yksi-elama

Kirjassa analysoidaan keskeisiä yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkilökohtaisia tekijöitä, jotka määrittävät ihmisten työuria. Nykyajan työsuhteet ovat yhä useammin määräaikaisia, osa-aikaisia, projektiluonteisia, sijaisuuksia, freelancetyötä jne. kuin ns. toistaiseksi voimassa olevia vakinaisia työsuhteita.
Pitkät työurat ovat jäämässä historiaan ja yhä useampi vaihtaa alaa. Uranvaihto on tulevaisuudessa lisääntyvä trendi ja uudelle uralle voi lähteä minkä ikäisenä tahansa.

Kirja perustuu osiltaan eri toimialoilla työskentelevien eri-ikäisten naisten ja miesten someryhmässä jakamaan kokemukselliseen tietoon. Kirjassa onkin paljon lainauksia tämän someryhmän jäseniltä.

Kirja pyrkii vastaamaan mm. seuraaviin kysymyksiin: Mitkä vastoinkäymiset yhdistävät työuraa vaihtaneita? Miten he ovat näistä haasteista selvinneet? Onko työelämä nykyään helpompaa vai vaikeampaa? Miksi muutos on tullut jäädäkseen?

 

Nörtin esiintymisopas – suoritusmanuaali substanssiosaajalle
Janne Jääskeläinen & Katleena Kortesuo, Talentum 2013

nortin-esiintymisopas

Nörtti tai et – kirjan nimestä huolimatta tämä sopii kaikille, jotka ovat kokemattomia esiintyjiä tai jännittävät esiintymistilanteita. Kirjan avulla opit valmistautumaan ja suoriutumaan monenlaisista opiskelu- ja työelämän tilanteista. Aloita asenteesta: opettele ajattelemaan positiivisesti ja sanomaan KYLLÄ. TL;DR (too long, didn’t read) -osiot tarjoavat oikotien hätäisimmille.

 

Tajuaako kukaan? Opas tieteen yleistajuistajalle.
Vastapaino, 2016.

tajuaako-kukaan

Tiina Raevaara rakastaa kirjoitusoppaita. Hänen oma ei-niin-perinteinen kirjoitusoppaansa on suunnattu tutkijoille ja toimittajille. Kirjan alkusanoissa Raevaara, koulutukseltaan luonnontieteilijä ja ammatiltaan kaunokirjailija, kertoo että hän haluaa hämärtää kauno- ja tietokirjallisuuden sekä journalistiikan rajoja. Tieteestä voi kertoa myös värikkäästi ja inspiroituneesti.

Yleistajuistamisella, jota aiemmin on kutsuttu myös popularisoinniksi ja kansantajuistamiseksi pyritään välittämään tieteen tuloksia tutkimuspiirien ulkopuolelle. Silloin on otettava huomioon, että kielen on muututtava yleisön mukaan.

Opas sisältää oivia esimerkkejä eri lehdistä, kirjailijoilta ja toimittajilta, miten teksti on saatu yleistajuisemmaksi alkuperäiseen tieteelliseen tekstiin verrattuna.

 

Metsän salainen elämä
Toimittaneet Eeva-Liisa Hallanaro, Saija Kuusela, Aino Juslèn, Terhi Ryttäri. Gaudeamus 2016.

metsan-salainen-elama

Mitä tiedämme eliölajeista, jotka elävät lahopuun kuoren alla, sammalen kätköissä ja purojen pohjissa?

Emme paljon mitään, vastasivat biologit ja vetivät saappaat jalkaan. Nyt he johdattavat lukijan seikkailumatkalle suomalaiseen metsään, joka on alkanut paljastaa salaisuuksiaan.

Eteen aukeaa ihmeellinen maailma: joku kärkkyy kyytiä lentävältä hyönteiseltä, toinen jakautuu osiin päästäkseen esteen läpi, kolmas säihkyy kuin jalokivi ja neljäs muistuttaa hyytelökasaa.

Kirja on kokoelma yllättäviä ja hauskoja kertomuksia metsää tutkivien ihmisten työstä.

 

Oivaltava oppiminen
Kirsti Lonka, Otava 2015.

oivaltava-oppiminen

Oivaltamisen ilo on kaiken tehokkaan, antoisan ja mielekkään oppimisen takana. Oivaltavassa oppimisessa yhdistyvät äly, tunne ja luovuus. Keskeistä ei ole teknologia, vaan motivaatio, kiinnostus sekä osallistava ja innostava pedagogiikka. Teos auttaa ymmärtämään mikä oppimisessa ja opettamisessa on keskeistä.

Teos on tosi kiinnostavaa luettavaa, siinä yhdistyy tutkimustieto sekä Longan kokemukset ja oivallukset. Toivoisin, että kirja päättyisi jokaisen opettajan ja kouluttajan luettavaksi.

Organisaatioelämää : Kulttuurin voima ja vaikutus
Sari Kuusela, Talentum 2015.

organisaatioelamaa

Kirjassa tarkastellaan kulttuuria sen keskeisten elementtien kannalta. Mistä kulttuuri koostuu ja miten se syntyy. Pohditaan sosiaalisen identiteetin ja ryhmän merkitystä ja niiden vaikutusta meihin jokaiseen. Haetaan myös ideoita kulttuurin johtamiseen ja muutostilanteisiin. Tutkitaan siis sitä, mitä tapahtuu, kun teemme yhteistyötä toistemme kanssa.

”Kulttuuria ei voi kopioida, se on sosiaalinen liima hyvässä ja pahassa.” Jaakko Rissanen

 

Psyykkinen hyvinvointi ja oppiminen 
Annarinna Ahtola (toim)., PS-kustannus, 2016

psyykkinen-hyvinvointi

Kirjan näkökulma on koulumaailmassa, mutta sovellettavaa riittää myös KORKEAkoulun opetustyöhön ja oppimiseen. Koulu on myös hyvinvoinnin rakentaja ja se työ kuuluu kaikille koulussa työskenteleville. Hyvinvointi on hyvän oppimisen ja laadukkaan tekemisen perusta.

Artikkelikokoelman kiinnostavinta antia on Nina Sajaniemen teksti oppimisen neurobiologisesta tausta ja siitä, mitä uudet oppimisympäristöt ja digitalisaatio tekevät oppimisille. Myös Liisa Keltikangas-Järvisen artikkeli temperamentista kannattaa lukea ajatuksella. Keltikangas-Järvinen kirjoittaa, että synnynnäinen temperamentti on työskentely- ja reagointityyli, joka tulisi erottaa oppimisesta ja osaamisesta. Helpommin sanottu kuin tehty, sillä onko meillä kykyä ja aikaa nähdä osaaminen temperamentin takaa.

Kirjasta löytyy tietoa myös siitä, miten tietoinen läsnäolo antaa voimavaroja ja voi lisätä opiskelijan ja opettajan hyvinvointia.

Kirjavinkit koriin poimivat: Tuula Ala-Hakuni, Minna Karvonen, Mervi Löytynoja, Leena Elenius, Anu Latva-Reinikka, Mari Rinta-Hirvelä ja Anne Pakkanen

Seinäjoen korkeakoulukirjasto juhlii 20v. taivaltaalogo sähköpostiinn vuonna 2016. Juhlavuoden kunniaksi julkaisemme Plarattua-blogissa kirjoituksia, kuvakavalkadeja ja videoita, joiden teemana on kirjaston mennyt ja nykyinen, arki ja juhla.

 

 

Terveiset täältä kesälomalta!

Kesällä kirjaston henkilökunta vietti hyvin ansaittua kesälomaa. Oheisten kuvien myötä palaamme kesälomatunnelmiin ja toivotamme kaikille asiakkaillemme hyvää alkavaa syksyä!

kesäkuva_Tuula

Kesämökillä on aina paljon tehtävää, mutta ehdottomasti kunnon kesälomaan kuuluu kryptojen ratkominen. Erittäin koukuttavaa ja rentouttavaa! Aivot ilmeisesti tykkää myös, kun saavat töitä. t. Tuula

 

kesäkuva_Silja

Mitäpä muutakaan kirjastolainen kesällä tekee kuin lukee. Tällä lomalla olivat vuorossa vanhempien kirjakaapeista löytyneet Eeva Joenpellot. t. Silja

 

kesäkuva_Sari

Lemmikkien kanssa tulee touhuttua päivittäin ja tottakai kesälomalla entistä enemmän. Tässä Anskun ja Nellan kanssa mustikassa. Kaverit ovat aina toimissa mukana, välillä jopa hieman tiellä. Kiva kuitenkin, ettei tarvitse yksin mennä 🙂 t. Sari

 

kesäkuva_Paula

Acheron-joki Kreikassa tarjosi jäisen elämyksen jopa Suomen hyytäviin järvivesiin tottuneelle. Tarun mukaan joessa uinut on voittamaton. t. Paula

 

kesäkuva_Minna

Suomen kesä on lyhyt ja vähäluminen. 🙂 Rovaniemellä ukkosmyräkkä toi mukanaan raekuuron, jonka jälkiä näkyi maassa vielä useamman tunnin päästäkin. t. Minna

 

kesäkuva_Mervi

Kesään kuului kotoilua,  puutarhanhoitoa, mansikkakermakaakkua ja omat rakkaat koiruliinit. t. Mervi

 

kesäkuva_leena2kesäkuva_leena1

 

 

 

 

 

 

 

Lipun nosto on juhlahetki aina, mutta erityisesti tänä juhannuksena. Puutarhaa, rakentamista ja puutarharakentamista eri kohteissa – välillä olivat haalarit, kumpparit, hattu ja hanskat savessa. Taustalla ihana kukkiva Hydrangea paniculata ’Mustila’. t. Leena

 

kesäkuva_Kirsti2kesäkuva_Kirsti1

Kesä ei ole kesä ilman Hankoa. Koko kirjo tuli katsastetuksi Hangosta Inariin moottoripyöräillen. t. Kirsti

 

kesäkuva_Heli

Pyöräretki kotikonnuilla. Aurinko paistoi ja linnut lauloivat. t. Heli

 

kesäkuva_Anu

Onni on ihana koiranpentu, josta kasvaa iso ja viisas saksanpaimenkoira. Onnin ja emännän kesään kuului monta pientä ihmetystä ja kummastusta, mutta myös paljon uusia sanoja, käskyjä ja tapakasvatusta. t. Anu

 

kesäkuva_Anne

Aurinkoinen ja lämmin päivä on kiva viettää vesillä. Tässä Ilona-veneen tyylinäytettä Virroilla. t. Anne

 

Tekstit ja kuvat: Tuula Ala-Hakuni, Silja Saarikoski, Sari Ritoniemi, Paula Isoaho, Minna Karvonen, Mervi Löytynoja, Leena Elenius, Kirsti Mustalahti, Heli Rinne-Laturi, Anu Latva-Reinikka ja Anne Pakkanen

Seinäjoen korkeakoulukirjasto juhlii 20v. taivaltaalogo sähköpostiinn vuonna 2016. Juhlavuoden kunniaksi julkaisemme Plarattua-blogissa kirjoituksia, kuvakavalkadeja ja videoita, joiden teemana on kirjaston mennyt ja nykyinen, arki ja juhla.