Avainsana-arkisto: laatu

SeAMKin johdon ajatuksia korkeakoulukirjastojen tulevaisuudesta

Digitalisoituminen on herättänyt vilkasta keskustelua kirjastojen tulevaisuudesta. Pessimistisimmissä arvioinneissa ennustetaan kirjastojen kuolemaa tai jos nyt ei ihan sitä, niin ainakin melkoista näivettymistä. Optimistit sen sijaan ajattelevat, että kirjastojen toiminnan puitteiden ja toimintatapojen väistämättä muuttuessa, sen perustehtävä – tiedon välittäminen ja siihen liittyvä osaaminen – pitää edelleen pintansa.

Seinäjoen korkeakoulukirjaston 20-vuotissynttäreiden merkeissä pyysimme Seinäjoen ammattikorkeakoulun rehtori Tapio Varmolaa ja tutkimus- ja innovaatiojohtaja Elina Varamäkeä arvioimaan korkeakoulukirjastojen tulevaisuutta.

Joku voi tietää mitä tuleman pitää – mutta tunnistammeko me tietäjän?

Kirjaston syntymäpäivillä 3.5.16 pitämässään juhlapuheessa Tapio Varmola viittasi tulevaisuuspohdintojen yhteydessä vuonna 1970 ilmestyneeseen Ivan Illichin kirjaan, Deschooling society. Kirjassaan Illich esitti, että oppiminen tulisi rakentaa oppimisverkostojen, learning webien, varaan. Skenaarioon sisältyivät myös ajatukset vertaisten yhdistämisestä (peer matching), opettajan roolin muuttumisesta sekä verkostoista, joissa taitojen oppimista edistetään saattamalla yhteen se, joka osaa sen kanssa, joka ei vielä osaa. Tuolloin vielä varsin kehittymättömillä tietoverkoilla oli Illichin verkostoajattelussa merkittävä rooli.

Kirjastojen kannalta lohdullista oli, että Illich näki kirjastot resurssikeskuksina uusia oppimisverkostoja luotaessa. Illichin lähes 50 vuotta sitten esittämät ajatukset ovat toteutuneet hämmästyttävän hyvin, joten Varmolan sanoin voidaan todeta, että

”Tulevaisuuteen näkijöitä tarvitaan ja heitä epäilemättä onkin, mutta meidän pitäisi tietää, kuka heistä on se oikea.”

 Joustavaa reagointia tarvitaan

Voidaan pitää selvänä, että elämme vaihetta, jossa digitalisaatio tunkeutuu kaikkialle, toteaa Varmola.  Myös Elina Varamäki on samoilla linjoilla: ”Entistä suurempi osa korkeakoulukirjastojen toiminnasta tapahtuu verkossa”. ”En usko, että kirjastot kuolevat. Opetuksen ja oppimisen tuen lisäksi kirjastot ovat keskeinen osa ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaa, sekä tiedonhankinnan että julkaisemiseen liittyvien tukipalvelujen näkökulmasta”, jatkaa Varamäki.

Uudistuva Kampus –hankkeen myötä myös Seinäjoen korkeakoulukirjaston tilat uudistuvat ja tuovat sen  paremmin esille. Jos toteutus onnistuu hyvin, kirjastosta voi tulla opiskelijoiden uusi olohuone, Varmola arvioi.  Varmola toteaa myös, että kirjastopalvelujen kehittäminen vaatii joustavaa reagointia yhä monimuotoisimpia tarpeita omaavien asiakkaiden palvelimiseksi. Tässä työssä kansalliset verkostot ovat tärkeitä ja kansainväliset yhteydet välttämättömiä.

Teksti: Jaana Latvanen

Mainokset

Käyttäjien kokemuksia kirjastosta – osa 1

Korkeakoulukirjastossa toteutettiin tänä keväänä kaksi käyttäjäkyselyä. Alkuvuodesta Seinäjoen ammattikorkeakoulun henkilökunnalle suunnatussa kokoelmakyselyssä kartoitettiin kirjaston painettujen ja elektronisten aineistojen käyttöä. Parin vuoden välein toteutetussa kirjastojen kansallisessa käyttäjäkyselyssä kerättiin tietoa kirjastojen käytöstä ja asiakastyytyväisyydestä sekä palvelujen vaikuttavuudesta. Kyselyjen tuloksista kerrotaan seuraavissa kahdessa blogikirjoituksessa.

Mihin kirjaston kokoelmia käytetään?

Kokoelmakyselyyn vastasi 85 SeAMKin henkilökuntaan kuuluvaa kaikilta koulutusaloilta ja kaikista henkilökuntaryhmistä. Vastaajat käyttivät painettuja kirjoja ja e-aineistoja eniten oman opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen sekä ammattitaidon ylläpitämiseen. Painettuja lehtiä taas käytetään eniten ajan tasalla pysymiseen.

Ähkyä e-tarjottimen äärellä

E-aineistojen runsaus ja monipuolisuus aiheuttavat monissa vastaajissa hämmennystä ja jopa ahdistusta kiireen keskellä. Markkinointia, henkilökohtaista ohjausta ja e-aineistokoulutusta tarvitaan edelleen. Ongelmana on löytää kaikille sopivia koulutusaikoja. Olisiko koulutuskalenteri paikallaan? Kannattaa myös muistaa, että kirjastosta voi varata ajan informaatikolle henkilökohtaista tiedonhaun ohjausta varten.

Lainaa e-kirjojaNäyttää siltä, että suhtautuminen e-kirjaan on muuttunut myönteisemmäksi ehkäpä tarjonnan lisääntymisen ja uutisoinnin vuoksi. Pyrimmekin hankkimaan painettujen kirjojen rinnalle esim. kurssikirjoja e-versioina aina kun se on mahdollista. Ongelmana on, että kysytyimpiä kirjoja ei vielä ole saatavana e-kirjoina.

Aikakauslehtiä eri koulutusaloille

Ikävä yllätys oli, ettei osa vastaajista tiennyt kirjaston monipuolisesta lehtikokoelmasta. Kirjastoon tulee runsaasti hyödyllisiä ammatti- ja tiedelehtiä, jotka on suunnattu SeAMKin eri koulutusaloille. Lehtien markkinointia onkin siis lisättävä asiakaspalvelussa, opetuksessa ja kirjaston viestinnässä. Myös lehtien tilauksia pitää harkita uudelleen. Entä olisiko hyvä idea laittaa tänään ilmestyneet lehdet erikseen esille omalle pöydälleen?

Kyselyn perusteella huomasimme, että joitakin e-aineistoja, kuten sähkötekniikan, tietojenkäsittelyn ja elektroniikan aineistoja sisältävää IEL Onlinea käytetään vähän. Saimme myös kommentteja siitä, kun jouduimme lopettamaan kustannusten nousun takia parisen vuotta sitten Science Direct –tietokannan.

Markkinointia monesta tuutista

Markkinoimme palveluitamme ja aineistoja intran uutisissa, kirjaston verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa (FB, Twitter), mutta edelleen vastausten perusteella kirjaston toivotaan kertovan esimerkiksi uutuushankinnoista sähköpostiviestein. Tiesitkö, että kirjaston uutuuksista voi tilata myös RSS-syötteen? Harkitsemme nyt myös kirjaston oman uutiskirjeen lähettämistä säännöllisesti henkilökunnalle.

Vastaajat antoivat kirjastolle hyödyllistä palautetta e-aineistojen hankinnan tueksi. Käyttötilastot auttavat myös, kun mietimme mitä aineistoja kannattaa tilata ja mitä aineistoja lopettaa. Kaikkia kyselyissä esille tulleita asioita emme ehkä pysty toteuttamaan heti, mutta kaikki palaute pidetään tallessa ja toteutetaan mahdollisuuksien mukaan myöhemmin.

Suurkiitokset kaikille kyselyihin vastanneille! Otamme aina mielellään vastaan palautetta palveluista ja aineistoista. Voitte myös tehdä meille hankintaehdotuksia.

Tuula Ala-Hakuni
Suunnittelija

Kevät toi jälleen kirjaston käyttäjäkyselyn

Haloo, Sinä seamkilainen opiskelija ja opettaja, vastaa kyselyyn ja vaikuta kirjastopalveluihisi.

Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely on parhaillaan menossa. Joka toinen vuosi toteutettava iso kansallinen kysely tuottaa tietoa, jonka avulla kirjastot kehittävät toimintaansa, palvelujaan ja kokoelmiaan. Kysely toteutetaan erilaisissa kirjastoissa kaikkialla Suomessa samaan aikaan 4.3.–7.4.2013. Kyselyä koordinoi Kansalliskirjasto.

Kolme vuotta sitten (2010) samaan kyselyyn osallistui yli 34 000 kirjaston käyttäjää. SeAMK Korkeakoulukirjaston asiakkaista 500 vastasi tuolloin kyselyyn. Toivottavasti saamme tänä keväänä vielä useamman innostumaan kirjastonsa palvelujen arvioinnista.

Kyselyssä haetaan tietoa asiakkaiden kirjastonkäytöstä, verkkopalvelujen käytöstä, asioinnista, tiloista, kokoelmista, aineistoista ja asiakaspalvelusta sekä niiden tärkeydestä, hyödyllisyydestä ja onnistumisesta.

Mielipiteesi on meille tärkeä!

Kyselyn tulokset auttavat meitä Seinäjoen korkeakoulukirjastossa arvioimaan ja kehittämään palveluitamme.

Käyttäjäkyselyyn pääset tästä https://my.surveypal.com/Seinajoenkorkeakoulukirjasto
Lomakkeen täyttäminen vie noin 15 minuuttia.

Vastaamisen lisäksi voit osallistua kirja- ja muiden palkintojen arvontaan.

Kiitos tuhannesti ja kivaa kevättä!