Avainsana-arkisto: kehittäminen

Käyttäjäkyselyyn runsaasti vastauksia

Ammattikorkeakoulukirjastojen kansallinen käyttäjäkysely toteutettiin 6.4 .- 12.5.2017 koko maassa. Kysely järjestettiin nyt kuudetta kertaa. SeAMK Korkeakoulukirjaston palveluita ja aineistoja arvioi 476 vastaajaa, joista noin 74% oli AMK-tutkintoa suorittavia opiskelijoita. Vastaajista 75% arvioi Kampuskirjaston, 15% Terveyskirjaston ja 10% Maaseutukirjaston palveluita.

Kyselyyn vastanneiden mielestä tärkeimmät kirjastopalvelut ovat

  • lainaus, palautus, varaus ja lainojen uusiminen
  • laajat aukioloajat
  • neuvonta ja tietopalvelut
  • hlökunnan palveluhalukkuus ja asiantuntevuus
  • Finna-hakupalvelut
  • kurssikirjat
  • painetut kirjat ja e-kirjat

Nämä kuuluvatkin kirjaston peruspalveluihin ja niiden toimivuus on tärkeää.

Osa kirjaston verkkopalveluista oli joillekin vastaajille vieraita. Tunnetko Sinä esimerkiksi nämä palvelut ja olisiko kenties niistä Sinulle apua?

  • voit maksaa myöhästymismaksuja verkkopankin kautta SeAMK-Finnassa
  • kysy kirjastopalveluista ja –aineistoista. Henkilökunta päivystää chatissa kirjaston aukioloaikoina.
  • tarvitsetko apua tiedonhankinnassa? Varaa informaatikko –palvelu auttaa
  • alanmukaisista tiedonhankinnan oppaista löydät vinkit ja linkit oman alasi tärkeimmille tiedonlähteille

”Tehtyäni tämän arvion tajusin, että en käytä lähellekään kaikkia kirjaston palveluja ja en ole edes tajunnut niiden olemassaoloa!”

Kampuskirjaston palvelujen heikentyminen Frami A:n väistötiloissa oli huomioitu, mutta tilanne sai myös ymmärrystä vastaajilta. Aukioloja ja ahtaita tiloja moititaan ja varastotilausten hidastuminen aiheuttaa odottelua. Onneksi tähän on tulossa muutos, kunhan pääsemme siirtymään takaisin Kampustaloon ja uusiin tiloihin kesällä 2018. Kiitos asiakkaille kärsivällisyydestä väistön aikana!

Toiveiden tynnyriäkin täytettiin.
Saimme ehdotuksia uuden Kampuskirjaston suunnitteluun:

  • isommat tilat, jossa viihtyisä tunnelma ja pitkät aukioloajat. Nuorten käyttäjien huomioonottaminen tilojen suunnittelussa.
  • itsenäiseen työskentelyyn rauhalliset tilat tietokoneineen
  • läppärilainaamo myös kirjastoon
  • ryhmätyötiloja ja tietokoneita lisää
  • itsepalvelulainaus
  • lisää kurssikirjoja ja niille pidemmät laina-ajat
  • lisää e-kirjoja

”Toivon, että remontin jälkeen tilat palvelisivat meitä opiskelijoita paremmin ja kirjastossa olisi enemmän tiloja esimerkiksi ryhmätöiden tekemiseen.”

Oli myös sellaisia toiveita, joita on vaikea toteuttaa: ostaisimme mielellämme enemmän kotimaisia e-kirjoja, jos niitä olisi kirjastoille tarjolla ja lisää kansainvälisiä e-lehtiä, jos budjettimme sen sallisi. Toivottavasti käynnissä oleva Kotilava-hanke parantaa suomalaisten tiedelehtien avointa saatavuutta verkossa.

Avoimissa vastauksissa nousi esiin ystävällinen ja asiantunteva asiakaspalvelu ja kirjaston suuri merkitys opiskelussa. Kritiikkiä saimme kurssikirjojen, e-kirjojen ja e-lehtien riittämättömyydestä. Jotkut toivoivat saavansa enemmän tiedonhankinnan ohjausta, joidenkin mielestä tiedonhankinnan kurssi oli liian laaja. Vaikka mielipiteet opetuksesta vaihtelivat, opetuksen tärkeys ja toimivuus oli kyselyn tulosten mukaan tasapainossa.

Kiitos kaikille vastanneille! Olemme erittäin iloisia ja yllättyneitä näin suuresta vastaajamäärästä ja avoimien vastauksien monipuolisuudesta. Niistä on meille apua palvelujen kehittämisessä, varsinkin nyt kun uusi Kampuskirjasto on syntymässä. Toivottavasti kyselyn myötä kirjastopalvelut tulivat vastaajille tutummaksi.

Kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin iPad. Voittajalle on ilmoitettu sähköpostitse. Onnea!

Juttu ja kuvien tiedot perustuvat AMK-kirjastojen käyttäjäkyselyn 2017 tuloksista tehtyihin ensihavaintoihin sekä tuoreisiin kirjastotilastoihin viime vuodelta (2016):

Teksti ja kuvat: Tuula Ala-Hakuni, suunnittelija, kirjastopalvelut

Mainokset

Muutoksia e-aineistoihin 2017

SeAMKilaisten käytössä olevaan e-aineistovalikoimaan on tullut muutoksia 2017 alusta. Olemme lopettaneet muutaman aineiston tilauksen, osan on kustantaja itse päättänyt lakkauttaa. Joidenkin painettujen lehtien ja kirjojen tilaukset muuttuvat pelkästään e-versioiksi. E-kirjoja tilataan jatkuvasti lisää ja toiveita otetaan vastaan.

UUDET E-AINEISTOT

Maaseudun Tulevaisuus -sanomalehti on vaihtunut kokonaan elektroniseksi näköislehdeksi. Painettujen lehtien tilaus kirjastoihin on lopetettu. Lehteä voi lukea SeAMKin verkossa olevilta tietokoneilta enintään kolme käyttäjää yhtäaikaisesti. Etäkäyttö SeAMKin verkon ulkopuolelta ei ole sallittua. Lukuoikeuteen sisältyy Maaseudun Tipad-388129_640ulevaisuuden näköislehti ja sen arkisto sekä Kantri-kuukausiliitteen näköislehti.

Myös muutama sosiaalialan aikakauslehti muuttuu lähiaikoina e-versioiksi:

Lehdet on tähän asti tilattu painettuina Kampuskirjastoon. Nyt kokeillaan näiden lehtien osalta e-versioita. Lehtiä voi lukea SeAMKin verkossa ja etäkäytön kautta omilla SeAMK-tunnuksilla. Myös lehtien arkistot kuuluvat tilaukseen. Tiedotamme, kun kustantajat saavat e-lehdet käyttökuntoon.

Suomen Tilintarkastajat ry:n tuottamasta ST-Akatemia Online -palvelusta on hankittu kolmen e-kirjan paketti:

E-kirjat ovat jo käytössä SeAMKin verkossa ja etäkäytön kautta. Kutakin kirjaa voi lukea enintään kolme käyttäjää yhtäaikaa.

books-1176150_1920Duodecim Terveysporttiin ja Oppiporttin on tilattu kaksi uutta e-oppikirjaa: Jalkaterveys ja Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria.

Lisäksi Kuntoutuminen on korvannut entisen Kuntoutus-teoksen.

Kartutamme myös Ellibs e-kirjakokoelmaamme jatkuvasti. E-kirjojen hankintaehdotukset ovat tervetulleita!

 

POISTUNEET E-AINEISTOT

  • Metsänhoitokortiston tilaus on lopetettu metsätalouden koulutusohjelman lakkautuksen takia.
  • Aalto-yliopiston kirjasto on päättänyt lopettaa Helecon-tietokantojen tuotannon 2016 lopussa. Sen vuoksi Helecon FINP- ja MIX -tietokannat ovat poistuneet SeAMKin e-aineistoista.
  • Sanoma-arkiston tilaus on lopetettu sen vähäisen käytön takia.
  • Eebo- ja Ecco-tietokantojen ilmaistilausta ei enää jatketa.
  • Suomen Tilintarkastajat ry on päättänyt lopettaa Balanssi-lehden ja Balanssi Online -palvelun.

NELLI-TIEDONHAKUPORTAALI LOPPUNUT

Kansalliskirjaston ylläpitämä Nelli-palvelu on poistunut käytöstä vuoden 2016 lopussa, ja sen mukana on lakkautettu myös kaikki suomalaisten kirjastojen, mukaan lukien Seinäjoen ammattikorkeakoulun Nelli-portaali.

SeAMK-Finna on jo korvannut Nelli-portaalin, käytä jatkossa sitä etsiessäsi painettuja ja elektronia kirjoja, lehtiä, artikkeleita ja opinnäytetöitä.

 

Kaikki kirjaston hankkimat e-aineistot ja oikeat linkit palveluihin löytyvät aina e-kirjastosta! E-aineistojen käyttöoppaasta löydät ohjeet etäkäyttöön, mobiilikäyttöön ja aineistojen linkitykseen.

Muista myös tiedonhaun oppaat SeAMKin koulutusaloille ja muut kirjastonkäytön oppaat!

Teksti: Tuula Ala-Hakuni, suunnittelija

 

Seuraa kirjastoa:
Kirjasto FacebookissaInstagramtwitterpinterest_badge_redflickrwordpress-logo-32-blueyoutube-brand-standard-logo-95x40

 

SeAMKin johdon ajatuksia korkeakoulukirjastojen tulevaisuudesta

Digitalisoituminen on herättänyt vilkasta keskustelua kirjastojen tulevaisuudesta. Pessimistisimmissä arvioinneissa ennustetaan kirjastojen kuolemaa tai jos nyt ei ihan sitä, niin ainakin melkoista näivettymistä. Optimistit sen sijaan ajattelevat, että kirjastojen toiminnan puitteiden ja toimintatapojen väistämättä muuttuessa, sen perustehtävä – tiedon välittäminen ja siihen liittyvä osaaminen – pitää edelleen pintansa.

Seinäjoen korkeakoulukirjaston 20-vuotissynttäreiden merkeissä pyysimme Seinäjoen ammattikorkeakoulun rehtori Tapio Varmolaa ja tutkimus- ja innovaatiojohtaja Elina Varamäkeä arvioimaan korkeakoulukirjastojen tulevaisuutta.

Joku voi tietää mitä tuleman pitää – mutta tunnistammeko me tietäjän?

Kirjaston syntymäpäivillä 3.5.16 pitämässään juhlapuheessa Tapio Varmola viittasi tulevaisuuspohdintojen yhteydessä vuonna 1970 ilmestyneeseen Ivan Illichin kirjaan, Deschooling society. Kirjassaan Illich esitti, että oppiminen tulisi rakentaa oppimisverkostojen, learning webien, varaan. Skenaarioon sisältyivät myös ajatukset vertaisten yhdistämisestä (peer matching), opettajan roolin muuttumisesta sekä verkostoista, joissa taitojen oppimista edistetään saattamalla yhteen se, joka osaa sen kanssa, joka ei vielä osaa. Tuolloin vielä varsin kehittymättömillä tietoverkoilla oli Illichin verkostoajattelussa merkittävä rooli.

Kirjastojen kannalta lohdullista oli, että Illich näki kirjastot resurssikeskuksina uusia oppimisverkostoja luotaessa. Illichin lähes 50 vuotta sitten esittämät ajatukset ovat toteutuneet hämmästyttävän hyvin, joten Varmolan sanoin voidaan todeta, että

”Tulevaisuuteen näkijöitä tarvitaan ja heitä epäilemättä onkin, mutta meidän pitäisi tietää, kuka heistä on se oikea.”

 Joustavaa reagointia tarvitaan

Voidaan pitää selvänä, että elämme vaihetta, jossa digitalisaatio tunkeutuu kaikkialle, toteaa Varmola.  Myös Elina Varamäki on samoilla linjoilla: ”Entistä suurempi osa korkeakoulukirjastojen toiminnasta tapahtuu verkossa”. ”En usko, että kirjastot kuolevat. Opetuksen ja oppimisen tuen lisäksi kirjastot ovat keskeinen osa ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaa, sekä tiedonhankinnan että julkaisemiseen liittyvien tukipalvelujen näkökulmasta”, jatkaa Varamäki.

Uudistuva Kampus –hankkeen myötä myös Seinäjoen korkeakoulukirjaston tilat uudistuvat ja tuovat sen  paremmin esille. Jos toteutus onnistuu hyvin, kirjastosta voi tulla opiskelijoiden uusi olohuone, Varmola arvioi.  Varmola toteaa myös, että kirjastopalvelujen kehittäminen vaatii joustavaa reagointia yhä monimuotoisimpia tarpeita omaavien asiakkaiden palvelimiseksi. Tässä työssä kansalliset verkostot ovat tärkeitä ja kansainväliset yhteydet välttämättömiä.

Teksti: Jaana Latvanen

SeAMK-Finna otettu hyvin vastaan

Finna-käyttäjäkyselyn tuloksia

FNA_slogan_vaaka_WEB_turkKansalliskirjasto järjesti 23.11.-13.12.2015 Finna-hakupalvelun käyttäjäkyselyn kaikille Finnaa käyttäville asiakkaille. Yhteensä vastaajia oli yli 12 000, joista suurin osa (63,5%) opiskelijoita. Kyselyn mukaan Finna sai käyttäjiltä hyvät arviot: kokonaisarvosanaksi Finna tuli 7.99. Kansalliskirjasto julkaisee kyselyn tuloksista laajemman raportin helmikuussa 2016.

SeAMK-Finnan vastaajat tyytyväisiä kirjaston uuteen hakupalveluun

Myös Seinäjoen korkeakoulukirjaston SeAMK-Finnan käyttäjät antoivat palautetta syksyllä käyttöönotetusta verkkopalvelusta. Vastaajia oli yhteensä 341, joista 86% SeAMK_FINNA_redoli opiskelijoita. Vastaajista lähes 80% käyttää SeAMK-Finnaa vähintään kerran viikossa tai muutaman kerran kuukaudessa.

Finnasta etsitään tiettyä aineistoa (50%) opiskelua ja varsinkin opinnäytetyötä varten ja varataan tai uusitaan kirjastoaineistoja (33%). Ilahduttavaa oli kuulla, että 94% tiedonhakijoista löytävät SeAMK-Finnasta etsimänsä. SeAMK-Finna on suurimman osan mielestä helppokäyttöinen (82%) ja hyödyllinen (95%). Kokonaisarvosanaksi SeAMK-Finna sai 8,2 asteikolla 0-10.

Finnan arviointi

Lainattavat kirjat ovat edelleen suositumpia kuin verkossa saatavilla olevat, mutta lehdet ja artikkelit halutaan saada käyttöön ennemmin verkosta kuin lainata kirjastosta.

Finna-hakupalvelua kehitetään yhteistyössä Kansalliskirjaston ja suomalaisten kirjastojen, museoiden ja arkistojen kanssa. Ensi vuonna Finna päivitetään uuteen versioon, jolloin on luvassa pieniä parannuksia myös SeAMK-Finnaan.

Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille!

Teksti: Tuula Ala-Hakuni, suunnittelija

Tarinoiden valtaa, provoja juttuja, innostusta ja teknoelämää

Kirjoituksessa esitellään tuoreita liiketalouden ja bisnes-kentän kirjoja, joista on hyötyä muillakin aloilla. Ajateltavaa ja ideoita kaikille.

Tarinan valta : kertomus luolamiehen paluusta
Juhani Torkki (Otava)

Jos haluat koskettaa kuulijoitasi, nostaa heidät arjen yläpuolella ja tehdä heihin Tarinan valta_kuvavaikutuksen, kerro heille tarina. Tarina ei ole kirjan kirjoittajan Juhani Torkin mielestä sama asia kuin kertomus, joskin näillä kahdella on läheinen suhde. Tarina on enemmän kuin pelkkä tapahtumien listaus, se on merkityksen ja tunteen välittämistä. Tarina saa ihmiset palaamaan aiheeseen yhä uudestaan ja kertomaan sen eteenpäin. Esimerkiksi yrityksen tekemät poikkeukselliset teot, kuten odotukset ylittävä asiakaspalvelu, luovat tarinoita kuin itsestään ja tekee tyytyväisistä asiakkaista tarinankertojia.

Tarinan valta -kirjan alussa kuvataan tarinan anatomiaa. Sen jälkeen Torkki analysoi mm. Steve Jobsia, Barack Obamaa ja suomalaisia poliitikkoja (etenkin Timo Soinia) sekä tarinointia mediassa ja politiikassa.

Provo_opas_kuvaProvo-opas
Tero Kartastenpää ja Jani Timonen (WSOY)

Tero Kartastenpään ja Jani Timosen Provo opas kertoo, kuinka opetella
provosoimista ja provosoitumista. Wikipedian mukaan provokaatio on tahallista tai tahatonta toimintaa, jonka seurauksena on toiminnan kohteen negatiivinen reaktio, kuten paheksunta, ärsyyntyminen, loukkaantuminen tai suuttuminen. Provokaatiolla on kuitenkin ehkä turhaan huono maine.  Laadukas provokaatio on jotain, joka yllyttää muita reagoimaan ja se voi olla välillä myös virkistävää.

Kirjassa esitellään kuusi Suomen taitavinta provokaattoria, joista yksi, tuskin yllättäen, on Jörn Donner.  Kirjassa on myös provokaatio-oppia maailmalta, erilaisia provokaation muotoja sekä aloittelijallekin sopiva Provokaattorin seitsemän käskyä.

Innostus : myötämanipuloinnin aakkoset
Pauli Aalto-Setälä ja Mikael Saarinen (Talentum)

Pauli Aalto-Setälän ja Mikael Saarisen kirjan kolmena kantavana teemana ovat innostuminen, innostaminen ja innostava kulttuuri. Kirjoittajien mukaan innostus on onnistumisen ja hyvinvoinnin perusedellytys. Se tekee työstä mukavampaa ja Innostus_kuvaelämästä mielenkiintoisempaa. Innostus voi myös tarttua, mikäli ympärillä vallitsee oikeanlainen innostunut ilmapiiri. Innostus on tärkeää myös liiketoiminnassa, sillä kehittäminen ja uusien palvelujen suunnitteleminen vaativat innostusta onnistuakseen.

Kirja sisältää runsaasti esimerkkejä innostavista ja innostuneista ihmisistä. Mukana on myös myötämanipulointiharjoituksia, joita tekemällä voit kehittää omaa innostuneisuuttasi.

Saatavana myös e-kirjana – lainattavissa Plari-kirjastokortilla.

Teknoelämää 2035 : miten teknologia muuttaa tulevaisuuttamme?Elina Hiltunen ja Kari Hiltunen (Talentum)

Elina Hiltunen ja Kari Hiltunen pohtivat kirjassaan mitä tapahtuukaan tulevaisuudessa, kun uudet teknologian ja tieteen keksinnöt leviävät arkielämäämme. Tulevaisuutta teknoelämääkäsitellään kirjassa monelta eri kantilta mm. liikenteen, biotieteiden ja lääketieteen näkökulmasta. Miltä kuulostaisi mm. sähkökäyttöinen matkustajalentokone, joka saa sähkönsä aurinkoenergiasta? Entä houkuttaisiko laboratoriossa kasvatettu keinoliha?

Tulevaisuuden ennustaminen ei koskaan ole yksinkertaista. Teknologia on jo itsessään käsitteenä laaja ja tulevaisuuden teknologia voi olla jotain, mitä emme koskaan tulisi edes ajatelleeksi. Hiltuset käsittelevät kirjassaan myös teknologian ennustamista yleensä ja siihen vaikuttavia voimia. Viimeisenä kirjassa on teknologiaskenaarioilla päivitetty tarina Romeosta ja Juliasta tulevaisuuden Veronice Cityssä vuonna 2035.

Saatavana myös e-kirjana – lainattavissa Plari-kirjastokortilla.

Kirjavinkit tarjoili meille Sari Ritoniemi

Kehittämisiltapäivät SeAMK Korkeakoulukirjastossa

Kehittäminen on tärkeää myös kirjastossa. Vaikka muutaman vuoden välein tehtävät kirjaston asiakastyytyväisyyskyselyt ja opiskelijabarometrit antavat hyviä tuloksia, haluamme silti kehittää kirjaston toimintaa jatkuvasti.

Kehittämistä tapahtuu kaiken aikaa ja sitä mietitään niin arjen keskellä kuin erilaisissa kirjaston työryhmissä. Vuosien tauon jälkeen otimme tänä lukuvuotena käyttöön kehittämisiltapäivät. Niitä pidettiin kaksi kertaa.

Innostusta ilmassa!

Innostusta ilmassa!

Molempiin valittiin suunnittelua ja toteutusta varten kolmen hengen suunnittelutiimi. Kokoontumispaikaksi valikoitui kuin itsestään Framin Seitsemäs Taivas, joka on tilana innostava ja erilainen. Halusimme hylätä hetkeksi tutut ympyrät ja saada uutta perspektiiviä asioihin.

Kirjaston asiakkaiden palvelupolut – kohtaavatko  asiakkaat ja henkilökunta? 

Syksyn kehittämisiltapäivän teemana oli palvelumuotoilu. Palvelumuotoilun keskeinen tavoite on palvelukokemuksen käyttäjälähtöinen suunnittelu palvelupolulla. Palvelupolun varrella on palvelutuokiota, jotka rakentuvat kontaktipisteistä. Iltapäivän aikana ryhmätöissä tarkasteltiin erilaisten asiakkaiden mahdollisia palvelupolkuja ja sieltä löytyviä kontaktipisteitä.

Palvelupolkuja analysoimalla havaittiin ainakin seuraavia kehittämiskohtia: yamk-opiskelijoiden tiedonhaunopetukset, hankintatoiveen esittäminen, noutoilmoitukset (kirjan nouto-ohjeet selkeämmiksi) sekä kirjaston opasteet (erityisesti ulko-opasteet). Pohdimme myös, miten Plari-hakua voisi kehittää käyttäjää neuvovaksi ideoimalla automaattivastauksia. Osaan ongelmakohdista ratkaisuja löytyi nopeasti, jotkut vaativat enemmän suunnittelua.

Tulevaisuuden osaamistarpeet amk-kirjastossa 

Kevään kehittämisiltapäivän teemana oli osaamisen kehittäminen. Tavoitteena oli miettiä, mitä kirjastotyöntekijän pitäisi osata, nyt ja tulevaisuudessa, ja minkälaista koulutusta tarvitaan jatkossa. Ryhmätöissä mietittiin ideataulujen

Ryhmätyön pohjana käytettiin ideatauluja.

Ryhmätyön pohjana käytettiin ideatauluja.

avulla SeAMK Korkeakoulukirjaston visiota. Pohdimme, millaista osaamista tulevaisuudessa tarvittaisiin, jotta pystyisimme toteuttamaan haluamme vision.

Tavoitteena osaamiskartta

Osaamisaluista tärkeimmiksi nousivat mm. seuraavat: viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, teknologiaosaaminen, substanssiosaaminen sekä ohjaus- ja opetusosaaminen. Osaamisalueita avataan vielä konkreettisemmiksi osaamisiksi ja laaditaan osaamiskartta. Tätä työtä jatketaan loppukevään ja syksyn aikana. Seinäjoen ammattikorkeakoulussa on syksyn aikana tulossa työn vaativuuden arviointi (TVA), joten tämä osaamisten listaus on hyvää valmistautumista myös siihen.

Kirjaston spirit vahvistuu

Kehittämisiltapäivistä on muutenkin hyötyä henkilökunnan osaamiselle ja yhteisöllisyydelle. Asiakkaan asemaan asettuminen on välillä virkistävää ja ryhmässä ideat lentävät. Henkilökunnalta kerätyssä palautteessa oli mm. seuraavanlaisia mainintoja:

 “On hyvä istua yhdessä miettimään kirjastopalveluita asiakkaan näkökulmasta…” ja ”Näitä kehittämispäiviä on hyvä olla vähintään kaksi vuodessa, iltapäivä on usein riittävä kestoltaan. Vahvistavat myös kirjaston spiritiä ja yhteisöä.”

Osaamistarpeet mietityttävät

Osaamistarpeet mietityttävät

Kehittäminen ei tietenkään pääty tähän. Tänä lukuvuotena hyviksi havaittuja kehittämisiltapäiviä jatketaan  myös ensi lukuvuotena uusien teemojen myötä.  Uusia teemoja ja toteuttamistapoja etsitään aktiivisesti. Myös työpajojen vetovastuuta kierrätetään. Näin kaikki voivat olla mukana toteuttajina ja osallistujina eri rooleissa.

 

Teksti: Sari Ritoniemi
Kuvat: Tuula Ala-Hakuni

Käyttäjien kokemuksia kirjastosta – osa 1

Korkeakoulukirjastossa toteutettiin tänä keväänä kaksi käyttäjäkyselyä. Alkuvuodesta Seinäjoen ammattikorkeakoulun henkilökunnalle suunnatussa kokoelmakyselyssä kartoitettiin kirjaston painettujen ja elektronisten aineistojen käyttöä. Parin vuoden välein toteutetussa kirjastojen kansallisessa käyttäjäkyselyssä kerättiin tietoa kirjastojen käytöstä ja asiakastyytyväisyydestä sekä palvelujen vaikuttavuudesta. Kyselyjen tuloksista kerrotaan seuraavissa kahdessa blogikirjoituksessa.

Mihin kirjaston kokoelmia käytetään?

Kokoelmakyselyyn vastasi 85 SeAMKin henkilökuntaan kuuluvaa kaikilta koulutusaloilta ja kaikista henkilökuntaryhmistä. Vastaajat käyttivät painettuja kirjoja ja e-aineistoja eniten oman opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen sekä ammattitaidon ylläpitämiseen. Painettuja lehtiä taas käytetään eniten ajan tasalla pysymiseen.

Ähkyä e-tarjottimen äärellä

E-aineistojen runsaus ja monipuolisuus aiheuttavat monissa vastaajissa hämmennystä ja jopa ahdistusta kiireen keskellä. Markkinointia, henkilökohtaista ohjausta ja e-aineistokoulutusta tarvitaan edelleen. Ongelmana on löytää kaikille sopivia koulutusaikoja. Olisiko koulutuskalenteri paikallaan? Kannattaa myös muistaa, että kirjastosta voi varata ajan informaatikolle henkilökohtaista tiedonhaun ohjausta varten.

Lainaa e-kirjojaNäyttää siltä, että suhtautuminen e-kirjaan on muuttunut myönteisemmäksi ehkäpä tarjonnan lisääntymisen ja uutisoinnin vuoksi. Pyrimmekin hankkimaan painettujen kirjojen rinnalle esim. kurssikirjoja e-versioina aina kun se on mahdollista. Ongelmana on, että kysytyimpiä kirjoja ei vielä ole saatavana e-kirjoina.

Aikakauslehtiä eri koulutusaloille

Ikävä yllätys oli, ettei osa vastaajista tiennyt kirjaston monipuolisesta lehtikokoelmasta. Kirjastoon tulee runsaasti hyödyllisiä ammatti- ja tiedelehtiä, jotka on suunnattu SeAMKin eri koulutusaloille. Lehtien markkinointia onkin siis lisättävä asiakaspalvelussa, opetuksessa ja kirjaston viestinnässä. Myös lehtien tilauksia pitää harkita uudelleen. Entä olisiko hyvä idea laittaa tänään ilmestyneet lehdet erikseen esille omalle pöydälleen?

Kyselyn perusteella huomasimme, että joitakin e-aineistoja, kuten sähkötekniikan, tietojenkäsittelyn ja elektroniikan aineistoja sisältävää IEL Onlinea käytetään vähän. Saimme myös kommentteja siitä, kun jouduimme lopettamaan kustannusten nousun takia parisen vuotta sitten Science Direct –tietokannan.

Markkinointia monesta tuutista

Markkinoimme palveluitamme ja aineistoja intran uutisissa, kirjaston verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa (FB, Twitter), mutta edelleen vastausten perusteella kirjaston toivotaan kertovan esimerkiksi uutuushankinnoista sähköpostiviestein. Tiesitkö, että kirjaston uutuuksista voi tilata myös RSS-syötteen? Harkitsemme nyt myös kirjaston oman uutiskirjeen lähettämistä säännöllisesti henkilökunnalle.

Vastaajat antoivat kirjastolle hyödyllistä palautetta e-aineistojen hankinnan tueksi. Käyttötilastot auttavat myös, kun mietimme mitä aineistoja kannattaa tilata ja mitä aineistoja lopettaa. Kaikkia kyselyissä esille tulleita asioita emme ehkä pysty toteuttamaan heti, mutta kaikki palaute pidetään tallessa ja toteutetaan mahdollisuuksien mukaan myöhemmin.

Suurkiitokset kaikille kyselyihin vastanneille! Otamme aina mielellään vastaan palautetta palveluista ja aineistoista. Voitte myös tehdä meille hankintaehdotuksia.

Tuula Ala-Hakuni
Suunnittelija