Avainsana-arkisto: tulevaisuus

SeAMKin johdon ajatuksia korkeakoulukirjastojen tulevaisuudesta

Digitalisoituminen on herättänyt vilkasta keskustelua kirjastojen tulevaisuudesta. Pessimistisimmissä arvioinneissa ennustetaan kirjastojen kuolemaa tai jos nyt ei ihan sitä, niin ainakin melkoista näivettymistä. Optimistit sen sijaan ajattelevat, että kirjastojen toiminnan puitteiden ja toimintatapojen väistämättä muuttuessa, sen perustehtävä – tiedon välittäminen ja siihen liittyvä osaaminen – pitää edelleen pintansa.

Seinäjoen korkeakoulukirjaston 20-vuotissynttäreiden merkeissä pyysimme Seinäjoen ammattikorkeakoulun rehtori Tapio Varmolaa ja tutkimus- ja innovaatiojohtaja Elina Varamäkeä arvioimaan korkeakoulukirjastojen tulevaisuutta.

Joku voi tietää mitä tuleman pitää – mutta tunnistammeko me tietäjän?

Kirjaston syntymäpäivillä 3.5.16 pitämässään juhlapuheessa Tapio Varmola viittasi tulevaisuuspohdintojen yhteydessä vuonna 1970 ilmestyneeseen Ivan Illichin kirjaan, Deschooling society. Kirjassaan Illich esitti, että oppiminen tulisi rakentaa oppimisverkostojen, learning webien, varaan. Skenaarioon sisältyivät myös ajatukset vertaisten yhdistämisestä (peer matching), opettajan roolin muuttumisesta sekä verkostoista, joissa taitojen oppimista edistetään saattamalla yhteen se, joka osaa sen kanssa, joka ei vielä osaa. Tuolloin vielä varsin kehittymättömillä tietoverkoilla oli Illichin verkostoajattelussa merkittävä rooli.

Kirjastojen kannalta lohdullista oli, että Illich näki kirjastot resurssikeskuksina uusia oppimisverkostoja luotaessa. Illichin lähes 50 vuotta sitten esittämät ajatukset ovat toteutuneet hämmästyttävän hyvin, joten Varmolan sanoin voidaan todeta, että

”Tulevaisuuteen näkijöitä tarvitaan ja heitä epäilemättä onkin, mutta meidän pitäisi tietää, kuka heistä on se oikea.”

 Joustavaa reagointia tarvitaan

Voidaan pitää selvänä, että elämme vaihetta, jossa digitalisaatio tunkeutuu kaikkialle, toteaa Varmola.  Myös Elina Varamäki on samoilla linjoilla: ”Entistä suurempi osa korkeakoulukirjastojen toiminnasta tapahtuu verkossa”. ”En usko, että kirjastot kuolevat. Opetuksen ja oppimisen tuen lisäksi kirjastot ovat keskeinen osa ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaa, sekä tiedonhankinnan että julkaisemiseen liittyvien tukipalvelujen näkökulmasta”, jatkaa Varamäki.

Uudistuva Kampus –hankkeen myötä myös Seinäjoen korkeakoulukirjaston tilat uudistuvat ja tuovat sen  paremmin esille. Jos toteutus onnistuu hyvin, kirjastosta voi tulla opiskelijoiden uusi olohuone, Varmola arvioi.  Varmola toteaa myös, että kirjastopalvelujen kehittäminen vaatii joustavaa reagointia yhä monimuotoisimpia tarpeita omaavien asiakkaiden palvelimiseksi. Tässä työssä kansalliset verkostot ovat tärkeitä ja kansainväliset yhteydet välttämättömiä.

Teksti: Jaana Latvanen

Mainokset

Tarinoiden valtaa, provoja juttuja, innostusta ja teknoelämää

Kirjoituksessa esitellään tuoreita liiketalouden ja bisnes-kentän kirjoja, joista on hyötyä muillakin aloilla. Ajateltavaa ja ideoita kaikille.

Tarinan valta : kertomus luolamiehen paluusta
Juhani Torkki (Otava)

Jos haluat koskettaa kuulijoitasi, nostaa heidät arjen yläpuolella ja tehdä heihin Tarinan valta_kuvavaikutuksen, kerro heille tarina. Tarina ei ole kirjan kirjoittajan Juhani Torkin mielestä sama asia kuin kertomus, joskin näillä kahdella on läheinen suhde. Tarina on enemmän kuin pelkkä tapahtumien listaus, se on merkityksen ja tunteen välittämistä. Tarina saa ihmiset palaamaan aiheeseen yhä uudestaan ja kertomaan sen eteenpäin. Esimerkiksi yrityksen tekemät poikkeukselliset teot, kuten odotukset ylittävä asiakaspalvelu, luovat tarinoita kuin itsestään ja tekee tyytyväisistä asiakkaista tarinankertojia.

Tarinan valta -kirjan alussa kuvataan tarinan anatomiaa. Sen jälkeen Torkki analysoi mm. Steve Jobsia, Barack Obamaa ja suomalaisia poliitikkoja (etenkin Timo Soinia) sekä tarinointia mediassa ja politiikassa.

Provo_opas_kuvaProvo-opas
Tero Kartastenpää ja Jani Timonen (WSOY)

Tero Kartastenpään ja Jani Timosen Provo opas kertoo, kuinka opetella
provosoimista ja provosoitumista. Wikipedian mukaan provokaatio on tahallista tai tahatonta toimintaa, jonka seurauksena on toiminnan kohteen negatiivinen reaktio, kuten paheksunta, ärsyyntyminen, loukkaantuminen tai suuttuminen. Provokaatiolla on kuitenkin ehkä turhaan huono maine.  Laadukas provokaatio on jotain, joka yllyttää muita reagoimaan ja se voi olla välillä myös virkistävää.

Kirjassa esitellään kuusi Suomen taitavinta provokaattoria, joista yksi, tuskin yllättäen, on Jörn Donner.  Kirjassa on myös provokaatio-oppia maailmalta, erilaisia provokaation muotoja sekä aloittelijallekin sopiva Provokaattorin seitsemän käskyä.

Innostus : myötämanipuloinnin aakkoset
Pauli Aalto-Setälä ja Mikael Saarinen (Talentum)

Pauli Aalto-Setälän ja Mikael Saarisen kirjan kolmena kantavana teemana ovat innostuminen, innostaminen ja innostava kulttuuri. Kirjoittajien mukaan innostus on onnistumisen ja hyvinvoinnin perusedellytys. Se tekee työstä mukavampaa ja Innostus_kuvaelämästä mielenkiintoisempaa. Innostus voi myös tarttua, mikäli ympärillä vallitsee oikeanlainen innostunut ilmapiiri. Innostus on tärkeää myös liiketoiminnassa, sillä kehittäminen ja uusien palvelujen suunnitteleminen vaativat innostusta onnistuakseen.

Kirja sisältää runsaasti esimerkkejä innostavista ja innostuneista ihmisistä. Mukana on myös myötämanipulointiharjoituksia, joita tekemällä voit kehittää omaa innostuneisuuttasi.

Saatavana myös e-kirjana – lainattavissa Plari-kirjastokortilla.

Teknoelämää 2035 : miten teknologia muuttaa tulevaisuuttamme?Elina Hiltunen ja Kari Hiltunen (Talentum)

Elina Hiltunen ja Kari Hiltunen pohtivat kirjassaan mitä tapahtuukaan tulevaisuudessa, kun uudet teknologian ja tieteen keksinnöt leviävät arkielämäämme. Tulevaisuutta teknoelämääkäsitellään kirjassa monelta eri kantilta mm. liikenteen, biotieteiden ja lääketieteen näkökulmasta. Miltä kuulostaisi mm. sähkökäyttöinen matkustajalentokone, joka saa sähkönsä aurinkoenergiasta? Entä houkuttaisiko laboratoriossa kasvatettu keinoliha?

Tulevaisuuden ennustaminen ei koskaan ole yksinkertaista. Teknologia on jo itsessään käsitteenä laaja ja tulevaisuuden teknologia voi olla jotain, mitä emme koskaan tulisi edes ajatelleeksi. Hiltuset käsittelevät kirjassaan myös teknologian ennustamista yleensä ja siihen vaikuttavia voimia. Viimeisenä kirjassa on teknologiaskenaarioilla päivitetty tarina Romeosta ja Juliasta tulevaisuuden Veronice Cityssä vuonna 2035.

Saatavana myös e-kirjana – lainattavissa Plari-kirjastokortilla.

Kirjavinkit tarjoili meille Sari Ritoniemi

Kehittämisiltapäivät SeAMK Korkeakoulukirjastossa

Kehittäminen on tärkeää myös kirjastossa. Vaikka muutaman vuoden välein tehtävät kirjaston asiakastyytyväisyyskyselyt ja opiskelijabarometrit antavat hyviä tuloksia, haluamme silti kehittää kirjaston toimintaa jatkuvasti.

Kehittämistä tapahtuu kaiken aikaa ja sitä mietitään niin arjen keskellä kuin erilaisissa kirjaston työryhmissä. Vuosien tauon jälkeen otimme tänä lukuvuotena käyttöön kehittämisiltapäivät. Niitä pidettiin kaksi kertaa.

Innostusta ilmassa!

Innostusta ilmassa!

Molempiin valittiin suunnittelua ja toteutusta varten kolmen hengen suunnittelutiimi. Kokoontumispaikaksi valikoitui kuin itsestään Framin Seitsemäs Taivas, joka on tilana innostava ja erilainen. Halusimme hylätä hetkeksi tutut ympyrät ja saada uutta perspektiiviä asioihin.

Kirjaston asiakkaiden palvelupolut – kohtaavatko  asiakkaat ja henkilökunta? 

Syksyn kehittämisiltapäivän teemana oli palvelumuotoilu. Palvelumuotoilun keskeinen tavoite on palvelukokemuksen käyttäjälähtöinen suunnittelu palvelupolulla. Palvelupolun varrella on palvelutuokiota, jotka rakentuvat kontaktipisteistä. Iltapäivän aikana ryhmätöissä tarkasteltiin erilaisten asiakkaiden mahdollisia palvelupolkuja ja sieltä löytyviä kontaktipisteitä.

Palvelupolkuja analysoimalla havaittiin ainakin seuraavia kehittämiskohtia: yamk-opiskelijoiden tiedonhaunopetukset, hankintatoiveen esittäminen, noutoilmoitukset (kirjan nouto-ohjeet selkeämmiksi) sekä kirjaston opasteet (erityisesti ulko-opasteet). Pohdimme myös, miten Plari-hakua voisi kehittää käyttäjää neuvovaksi ideoimalla automaattivastauksia. Osaan ongelmakohdista ratkaisuja löytyi nopeasti, jotkut vaativat enemmän suunnittelua.

Tulevaisuuden osaamistarpeet amk-kirjastossa 

Kevään kehittämisiltapäivän teemana oli osaamisen kehittäminen. Tavoitteena oli miettiä, mitä kirjastotyöntekijän pitäisi osata, nyt ja tulevaisuudessa, ja minkälaista koulutusta tarvitaan jatkossa. Ryhmätöissä mietittiin ideataulujen

Ryhmätyön pohjana käytettiin ideatauluja.

Ryhmätyön pohjana käytettiin ideatauluja.

avulla SeAMK Korkeakoulukirjaston visiota. Pohdimme, millaista osaamista tulevaisuudessa tarvittaisiin, jotta pystyisimme toteuttamaan haluamme vision.

Tavoitteena osaamiskartta

Osaamisaluista tärkeimmiksi nousivat mm. seuraavat: viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, teknologiaosaaminen, substanssiosaaminen sekä ohjaus- ja opetusosaaminen. Osaamisalueita avataan vielä konkreettisemmiksi osaamisiksi ja laaditaan osaamiskartta. Tätä työtä jatketaan loppukevään ja syksyn aikana. Seinäjoen ammattikorkeakoulussa on syksyn aikana tulossa työn vaativuuden arviointi (TVA), joten tämä osaamisten listaus on hyvää valmistautumista myös siihen.

Kirjaston spirit vahvistuu

Kehittämisiltapäivistä on muutenkin hyötyä henkilökunnan osaamiselle ja yhteisöllisyydelle. Asiakkaan asemaan asettuminen on välillä virkistävää ja ryhmässä ideat lentävät. Henkilökunnalta kerätyssä palautteessa oli mm. seuraavanlaisia mainintoja:

 “On hyvä istua yhdessä miettimään kirjastopalveluita asiakkaan näkökulmasta…” ja ”Näitä kehittämispäiviä on hyvä olla vähintään kaksi vuodessa, iltapäivä on usein riittävä kestoltaan. Vahvistavat myös kirjaston spiritiä ja yhteisöä.”

Osaamistarpeet mietityttävät

Osaamistarpeet mietityttävät

Kehittäminen ei tietenkään pääty tähän. Tänä lukuvuotena hyviksi havaittuja kehittämisiltapäiviä jatketaan  myös ensi lukuvuotena uusien teemojen myötä.  Uusia teemoja ja toteuttamistapoja etsitään aktiivisesti. Myös työpajojen vetovastuuta kierrätetään. Näin kaikki voivat olla mukana toteuttajina ja osallistujina eri rooleissa.

 

Teksti: Sari Ritoniemi
Kuvat: Tuula Ala-Hakuni