SeAMKin johdon ajatuksia korkeakoulukirjastojen tulevaisuudesta

Digitalisoituminen on herättänyt vilkasta keskustelua kirjastojen tulevaisuudesta. Pessimistisimmissä arvioinneissa ennustetaan kirjastojen kuolemaa tai jos nyt ei ihan sitä, niin ainakin melkoista näivettymistä. Optimistit sen sijaan ajattelevat, että kirjastojen toiminnan puitteiden ja toimintatapojen väistämättä muuttuessa, sen perustehtävä – tiedon välittäminen ja siihen liittyvä osaaminen – pitää edelleen pintansa.

Seinäjoen korkeakoulukirjaston 20-vuotissynttäreiden merkeissä pyysimme Seinäjoen ammattikorkeakoulun rehtori Tapio Varmolaa ja tutkimus- ja innovaatiojohtaja Elina Varamäkeä arvioimaan korkeakoulukirjastojen tulevaisuutta.

Joku voi tietää mitä tuleman pitää – mutta tunnistammeko me tietäjän?

Kirjaston syntymäpäivillä 3.5.16 pitämässään juhlapuheessa Tapio Varmola viittasi tulevaisuuspohdintojen yhteydessä vuonna 1970 ilmestyneeseen Ivan Illichin kirjaan, Deschooling society. Kirjassaan Illich esitti, että oppiminen tulisi rakentaa oppimisverkostojen, learning webien, varaan. Skenaarioon sisältyivät myös ajatukset vertaisten yhdistämisestä (peer matching), opettajan roolin muuttumisesta sekä verkostoista, joissa taitojen oppimista edistetään saattamalla yhteen se, joka osaa sen kanssa, joka ei vielä osaa. Tuolloin vielä varsin kehittymättömillä tietoverkoilla oli Illichin verkostoajattelussa merkittävä rooli.

Kirjastojen kannalta lohdullista oli, että Illich näki kirjastot resurssikeskuksina uusia oppimisverkostoja luotaessa. Illichin lähes 50 vuotta sitten esittämät ajatukset ovat toteutuneet hämmästyttävän hyvin, joten Varmolan sanoin voidaan todeta, että

”Tulevaisuuteen näkijöitä tarvitaan ja heitä epäilemättä onkin, mutta meidän pitäisi tietää, kuka heistä on se oikea.”

 Joustavaa reagointia tarvitaan

Voidaan pitää selvänä, että elämme vaihetta, jossa digitalisaatio tunkeutuu kaikkialle, toteaa Varmola.  Myös Elina Varamäki on samoilla linjoilla: ”Entistä suurempi osa korkeakoulukirjastojen toiminnasta tapahtuu verkossa”. ”En usko, että kirjastot kuolevat. Opetuksen ja oppimisen tuen lisäksi kirjastot ovat keskeinen osa ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaa, sekä tiedonhankinnan että julkaisemiseen liittyvien tukipalvelujen näkökulmasta”, jatkaa Varamäki.

Uudistuva Kampus –hankkeen myötä myös Seinäjoen korkeakoulukirjaston tilat uudistuvat ja tuovat sen  paremmin esille. Jos toteutus onnistuu hyvin, kirjastosta voi tulla opiskelijoiden uusi olohuone, Varmola arvioi.  Varmola toteaa myös, että kirjastopalvelujen kehittäminen vaatii joustavaa reagointia yhä monimuotoisimpia tarpeita omaavien asiakkaiden palvelimiseksi. Tässä työssä kansalliset verkostot ovat tärkeitä ja kansainväliset yhteydet välttämättömiä.

Teksti: Jaana Latvanen

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s