Syyskuun kirjavinkkikori – kirjoja haasteista selviytymiseen ja uuden oivaltamiseen

Yksi elämä – monta uraa
Katriina Perkka-Jortikka, Kauppakamari 2016

yksi-elama

Kirjassa analysoidaan keskeisiä yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkilökohtaisia tekijöitä, jotka määrittävät ihmisten työuria. Nykyajan työsuhteet ovat yhä useammin määräaikaisia, osa-aikaisia, projektiluonteisia, sijaisuuksia, freelancetyötä jne. kuin ns. toistaiseksi voimassa olevia vakinaisia työsuhteita.
Pitkät työurat ovat jäämässä historiaan ja yhä useampi vaihtaa alaa. Uranvaihto on tulevaisuudessa lisääntyvä trendi ja uudelle uralle voi lähteä minkä ikäisenä tahansa.

Kirja perustuu osiltaan eri toimialoilla työskentelevien eri-ikäisten naisten ja miesten someryhmässä jakamaan kokemukselliseen tietoon. Kirjassa onkin paljon lainauksia tämän someryhmän jäseniltä.

Kirja pyrkii vastaamaan mm. seuraaviin kysymyksiin: Mitkä vastoinkäymiset yhdistävät työuraa vaihtaneita? Miten he ovat näistä haasteista selvinneet? Onko työelämä nykyään helpompaa vai vaikeampaa? Miksi muutos on tullut jäädäkseen?

 

Nörtin esiintymisopas – suoritusmanuaali substanssiosaajalle
Janne Jääskeläinen & Katleena Kortesuo, Talentum 2013

nortin-esiintymisopas

Nörtti tai et – kirjan nimestä huolimatta tämä sopii kaikille, jotka ovat kokemattomia esiintyjiä tai jännittävät esiintymistilanteita. Kirjan avulla opit valmistautumaan ja suoriutumaan monenlaisista opiskelu- ja työelämän tilanteista. Aloita asenteesta: opettele ajattelemaan positiivisesti ja sanomaan KYLLÄ. TL;DR (too long, didn’t read) -osiot tarjoavat oikotien hätäisimmille.

 

Tajuaako kukaan? Opas tieteen yleistajuistajalle.
Vastapaino, 2016.

tajuaako-kukaan

Tiina Raevaara rakastaa kirjoitusoppaita. Hänen oma ei-niin-perinteinen kirjoitusoppaansa on suunnattu tutkijoille ja toimittajille. Kirjan alkusanoissa Raevaara, koulutukseltaan luonnontieteilijä ja ammatiltaan kaunokirjailija, kertoo että hän haluaa hämärtää kauno- ja tietokirjallisuuden sekä journalistiikan rajoja. Tieteestä voi kertoa myös värikkäästi ja inspiroituneesti.

Yleistajuistamisella, jota aiemmin on kutsuttu myös popularisoinniksi ja kansantajuistamiseksi pyritään välittämään tieteen tuloksia tutkimuspiirien ulkopuolelle. Silloin on otettava huomioon, että kielen on muututtava yleisön mukaan.

Opas sisältää oivia esimerkkejä eri lehdistä, kirjailijoilta ja toimittajilta, miten teksti on saatu yleistajuisemmaksi alkuperäiseen tieteelliseen tekstiin verrattuna.

 

Metsän salainen elämä
Toimittaneet Eeva-Liisa Hallanaro, Saija Kuusela, Aino Juslèn, Terhi Ryttäri. Gaudeamus 2016.

metsan-salainen-elama

Mitä tiedämme eliölajeista, jotka elävät lahopuun kuoren alla, sammalen kätköissä ja purojen pohjissa?

Emme paljon mitään, vastasivat biologit ja vetivät saappaat jalkaan. Nyt he johdattavat lukijan seikkailumatkalle suomalaiseen metsään, joka on alkanut paljastaa salaisuuksiaan.

Eteen aukeaa ihmeellinen maailma: joku kärkkyy kyytiä lentävältä hyönteiseltä, toinen jakautuu osiin päästäkseen esteen läpi, kolmas säihkyy kuin jalokivi ja neljäs muistuttaa hyytelökasaa.

Kirja on kokoelma yllättäviä ja hauskoja kertomuksia metsää tutkivien ihmisten työstä.

 

Oivaltava oppiminen
Kirsti Lonka, Otava 2015.

oivaltava-oppiminen

Oivaltamisen ilo on kaiken tehokkaan, antoisan ja mielekkään oppimisen takana. Oivaltavassa oppimisessa yhdistyvät äly, tunne ja luovuus. Keskeistä ei ole teknologia, vaan motivaatio, kiinnostus sekä osallistava ja innostava pedagogiikka. Teos auttaa ymmärtämään mikä oppimisessa ja opettamisessa on keskeistä.

Teos on tosi kiinnostavaa luettavaa, siinä yhdistyy tutkimustieto sekä Longan kokemukset ja oivallukset. Toivoisin, että kirja päättyisi jokaisen opettajan ja kouluttajan luettavaksi.

Organisaatioelämää : Kulttuurin voima ja vaikutus
Sari Kuusela, Talentum 2015.

organisaatioelamaa

Kirjassa tarkastellaan kulttuuria sen keskeisten elementtien kannalta. Mistä kulttuuri koostuu ja miten se syntyy. Pohditaan sosiaalisen identiteetin ja ryhmän merkitystä ja niiden vaikutusta meihin jokaiseen. Haetaan myös ideoita kulttuurin johtamiseen ja muutostilanteisiin. Tutkitaan siis sitä, mitä tapahtuu, kun teemme yhteistyötä toistemme kanssa.

”Kulttuuria ei voi kopioida, se on sosiaalinen liima hyvässä ja pahassa.” Jaakko Rissanen

 

Psyykkinen hyvinvointi ja oppiminen 
Annarinna Ahtola (toim)., PS-kustannus, 2016

psyykkinen-hyvinvointi

Kirjan näkökulma on koulumaailmassa, mutta sovellettavaa riittää myös KORKEAkoulun opetustyöhön ja oppimiseen. Koulu on myös hyvinvoinnin rakentaja ja se työ kuuluu kaikille koulussa työskenteleville. Hyvinvointi on hyvän oppimisen ja laadukkaan tekemisen perusta.

Artikkelikokoelman kiinnostavinta antia on Nina Sajaniemen teksti oppimisen neurobiologisesta tausta ja siitä, mitä uudet oppimisympäristöt ja digitalisaatio tekevät oppimisille. Myös Liisa Keltikangas-Järvisen artikkeli temperamentista kannattaa lukea ajatuksella. Keltikangas-Järvinen kirjoittaa, että synnynnäinen temperamentti on työskentely- ja reagointityyli, joka tulisi erottaa oppimisesta ja osaamisesta. Helpommin sanottu kuin tehty, sillä onko meillä kykyä ja aikaa nähdä osaaminen temperamentin takaa.

Kirjasta löytyy tietoa myös siitä, miten tietoinen läsnäolo antaa voimavaroja ja voi lisätä opiskelijan ja opettajan hyvinvointia.

Kirjavinkit koriin poimivat: Tuula Ala-Hakuni, Minna Karvonen, Mervi Löytynoja, Leena Elenius, Anu Latva-Reinikka, Mari Rinta-Hirvelä ja Anne Pakkanen

Seinäjoen korkeakoulukirjasto juhlii 20v. taivaltaalogo sähköpostiinn vuonna 2016. Juhlavuoden kunniaksi julkaisemme Plarattua-blogissa kirjoituksia, kuvakavalkadeja ja videoita, joiden teemana on kirjaston mennyt ja nykyinen, arki ja juhla.

 

 

Uusi opiskelija, ota kirjasto käyttöön!

Opinnoissasi tarvitset ammatillista, tutkittua ja luotettavaa tietoa. Sitä löydät kirjastosta sekä painettuina kirjoina että elektronisina aineistoina. Seinäjoen korkeakoulukirjasto on opiskelijan tiedonhankinnan ykköspaikka!

Kirjasto kolmella kampuksella

Käytössäsi on kolme kirjastoa: Kampuskirjasto Kampustalossa Framin Kampuksella, Terveyskirjasto Mediwest-rakennuksessa Koskenalan Kampuksella ja Maaseutukirjasto Ilmajoen Kampuksella. Kirjastojen aukioloajat ja yhteystiedot löydät kirjaston verkkosivuilta. Voit pyytää aineistoa ja tehdä varauksia minkä tahansa toimipisteen kirjoihin, varaukset kuljetetaan ilmaiseksi ilmoittamaasi korkeakoulukirjaston toimipisteeseen. Myös lainat voit palauttaa mihin tahansa korkeakoulukirjaston toimipisteeseen. Kirjat kulkevat, et sinä. 

”Tästä kirjastosta tulee varmasti yksi suosikeistani!”

Suosittelemme hankkimaan SeAMK Korkeakoulukirjaston kirjastokortin heti opintojen alkuvaiheessa. Sama kirjastokortti käy kaikissa toimipisteissämme. Kannattaa täyttää kirjastokorttihakemus etukäteen verkossa, niin vältyt jonottamiselta. Kortti odottaa Sinua valmiina kirjastossa. Ota henkkarit mukaan!

Kurssikirjoja, lehtiä ja e-aineistoja

SeAMK Korkeakoulukirjastosta löydät opiskelussa tarvitsemasi tenttikirjat, tutkimukset ja muut opiskelumateriaalit. Kirjaston omalla SeAMK-Finna-verkkopalvelulla voit hakea kirjaston painettuja kirjoja ja lehtiä, opinnäytteitä, e-kirjoja, e-lehtiä ja e-aineistoja samalla haulla.

Kirjaudu sisään SeAMK-Finnaan, niin voit uusia lainojasi ja tehdä varauksia. SeAMKin opiskelijat kirjautuvat Finnaan omilla SeAMK-tunnuksillaan (Haka-kirjautuminen). Muista liittää korkeakoulukirjaston kirjastokortti tiliisi ensimmäisellä kirjautumiskerralla. Katso ohjevideo kirjautumisesta! Myös hyllyssä oleviin kirjoihin voi tehdä varauksia. Säästät aikaa, kun voit noutaa varauksesi suoraan kirjaston neuvonnasta.

”Yhtään kirjaa en ole joutunut ostamaan – kaikki olen saanut kirjastosta.”

Kirjastoon on tilattu myös runsaasti oman alasi aikakauslehtiä. Niitä seuraamalla tiedät, mitä alallasi tapahtuu. Sanomalehdetkin voit käydä lukaisemassa kirjastossa.

Kirjastoon hankitaan nykyisin enemmän aineistoja elektronisessa kuin painetussa muodossa. Kaikki kirjaston hankkimat e-aineistot löytyvät kätevästi e-kirjastosta. E-kirjoja ja e-lehtiä voit lukea SeAMKin verkossa ja kotikoneella kirjaston tarjoaman etäkäyttöpalvelun avulla. Monia e-aineistoja voi myös ladata omaan älypuhelimeen tai tablettiin. Esimerkiksi MOT Online -palvelussa käytössäsi on sanakirjoja, käännöspalveluita, kielentarkistimia ja kielioppeja.

Oppaista vinkkejä ja työkaluja tiedonhakuun

Kirjaston oppaista saat vinkkejä oman alasi tiedonhakuun ja apua kirjastoaineistojen ja -palveluiden käyttöön. Kannattaa heti tutustua esimerkiksi Uuden asiakkaan oppaaseen.

Oppaiden avulla löydät myös oman alasi tärkeimmät tietokannat ja tehokkaat työkalut tiedonhankintaan. Tavoitteenamme on, että opiskelija löytäisi oppaasta kaiken tarvitsemansa, olipa kyseessä sitten opintoihin kuuluva harjoitustyö tai opinnäytetyö.

Oppijan olohuone

Kirjasto on oppijan olohuone. Kun tarvitset rauhallista lukupaikkaa tai työtilaa ryhmätöiden tekoon, tule kirjastoon. Voit käyttää langatonta verkkoa, tietokoneita, tulostinta, kopiokonetta ja skanneria. Ammattitaitoiselta ja ystävälliseltä henkilökunnalta saat apua kirjastonkäyttöön ja tiedonhakuun.

”Tosi mahtavaa on kuitenkin se, että tätä kirjastoa voin hyödyntää valmistumisen jälkeenkin. En minä aio tähän kirjastonkäyttöä, tiedonhankintaa ja opiskelua jättää.”

Tule ja seuraa meitä

Instragram_uusi_glyph-logo_May2016twitterfacebookKirjaston verkkosivuilta löydät tietoa kirjastopalveluista ja –aineistoista. Seuraa meitä myös Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissa, saat nopeasti tietoa kirjaston aukiolomuutoksista, uusista palveluista, kirjoista ja muuta kirjastokivaa.

Käytä ainakin näitä:

Kirjaston verkkosivut – tietoa kirjastopalveluista ja -aineistoista, kirjastouutisia
SeAMK-Finna – kirjaston oma verkkopalvelu, jossa voit etsiä painettuja ja elektronisia kirjoja, lehtiä ja opinnäytteitä, tehdä varauksia ja uusia lainojasi ym.
Oppaita eri koulutusaloille – löydä oman alasi oppaat! Saat vinkkejä alasi tiedonhakuun ja apua kirjastonkäyttöön.
Facebook, Instagram ja Twitter – ajankohtaista kirjastosta, seuraa meitä!
Pinterest – seuraa uusia kirjahankintojamme!

Teksti: Tuula Ala-Hakuni, suunnittelija

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Terveiset täältä kesälomalta!

Kesällä kirjaston henkilökunta vietti hyvin ansaittua kesälomaa. Oheisten kuvien myötä palaamme kesälomatunnelmiin ja toivotamme kaikille asiakkaillemme hyvää alkavaa syksyä!

kesäkuva_Tuula

Kesämökillä on aina paljon tehtävää, mutta ehdottomasti kunnon kesälomaan kuuluu kryptojen ratkominen. Erittäin koukuttavaa ja rentouttavaa! Aivot ilmeisesti tykkää myös, kun saavat töitä. t. Tuula

 

kesäkuva_Silja

Mitäpä muutakaan kirjastolainen kesällä tekee kuin lukee. Tällä lomalla olivat vuorossa vanhempien kirjakaapeista löytyneet Eeva Joenpellot. t. Silja

 

kesäkuva_Sari

Lemmikkien kanssa tulee touhuttua päivittäin ja tottakai kesälomalla entistä enemmän. Tässä Anskun ja Nellan kanssa mustikassa. Kaverit ovat aina toimissa mukana, välillä jopa hieman tiellä. Kiva kuitenkin, ettei tarvitse yksin mennä🙂 t. Sari

 

kesäkuva_Paula

Acheron-joki Kreikassa tarjosi jäisen elämyksen jopa Suomen hyytäviin järvivesiin tottuneelle. Tarun mukaan joessa uinut on voittamaton. t. Paula

 

kesäkuva_Minna

Suomen kesä on lyhyt ja vähäluminen.🙂 Rovaniemellä ukkosmyräkkä toi mukanaan raekuuron, jonka jälkiä näkyi maassa vielä useamman tunnin päästäkin. t. Minna

 

kesäkuva_Mervi

Kesään kuului kotoilua,  puutarhanhoitoa, mansikkakermakaakkua ja omat rakkaat koiruliinit. t. Mervi

 

kesäkuva_leena2kesäkuva_leena1

 

 

 

 

 

 

 

Lipun nosto on juhlahetki aina, mutta erityisesti tänä juhannuksena. Puutarhaa, rakentamista ja puutarharakentamista eri kohteissa – välillä olivat haalarit, kumpparit, hattu ja hanskat savessa. Taustalla ihana kukkiva Hydrangea paniculata ’Mustila’. t. Leena

 

kesäkuva_Kirsti2kesäkuva_Kirsti1

Kesä ei ole kesä ilman Hankoa. Koko kirjo tuli katsastetuksi Hangosta Inariin moottoripyöräillen. t. Kirsti

 

kesäkuva_Heli

Pyöräretki kotikonnuilla. Aurinko paistoi ja linnut lauloivat. t. Heli

 

kesäkuva_Anu

Onni on ihana koiranpentu, josta kasvaa iso ja viisas saksanpaimenkoira. Onnin ja emännän kesään kuului monta pientä ihmetystä ja kummastusta, mutta myös paljon uusia sanoja, käskyjä ja tapakasvatusta. t. Anu

 

kesäkuva_Anne

Aurinkoinen ja lämmin päivä on kiva viettää vesillä. Tässä Ilona-veneen tyylinäytettä Virroilla. t. Anne

 

Tekstit ja kuvat: Tuula Ala-Hakuni, Silja Saarikoski, Sari Ritoniemi, Paula Isoaho, Minna Karvonen, Mervi Löytynoja, Leena Elenius, Kirsti Mustalahti, Heli Rinne-Laturi, Anu Latva-Reinikka ja Anne Pakkanen

Seinäjoen korkeakoulukirjasto juhlii 20v. taivaltaalogo sähköpostiinn vuonna 2016. Juhlavuoden kunniaksi julkaisemme Plarattua-blogissa kirjoituksia, kuvakavalkadeja ja videoita, joiden teemana on kirjaston mennyt ja nykyinen, arki ja juhla.

 

 

 

Kesäinen aamu – kesähommia kirjastossa

Kesäinen aamu, hiljaiset pyörätiet ja yksi ahkera kirjastotäti työmatkalla kirjastoon. Opiskelijat ovat jo jättäneet kampuksen pölyt ja siirtyneet kesälaitumille. Käytävät kumisevat tyhjyyttään eikä iloista naurunremakkaa enää kuulu. Opiskelijat ovat enää muisto vain eikä heidän jälkeensä jäänyt kuin kirjapalautusten vyöry.

Mutta haikeus sikseen, hommiin on tartuttava! Kesällä on hoidettava lukukauden kiireessä pöydille kasaantuneet rästityöt ja sotkut pois. Hyllyt ovat ahkeran käytön jäljiltä aina vähän sikin sokin. Kesällä on aikaa laittaa kirjat takaisin aakkosiin ja suoristaa rivit paraatikuntoon. Samalla poimitaan huonokuntoiset ja vanhentuneet opukset poistoon ja kierrätykseen.

kesäainenaamu1

Kesähommista tärkein on tietenkin opsien läpikäyminen. (ops.seamk.fi) Sieltä bongaamme uudet ja jatkoon päässeet kurssikirjat. Kurssikirjamerkinnät tehdään koulutusohjelmittain aineistorekisteriin. Kolme vuotta vanhemmat merkinnät poistetaan ja kirjat siirretään 28 vrk laina-ajalle. Lisätilauksilla varmistamme kurssikirjojen riittävän määrän. Kurssikirjojen laina-ajaksi laitetaan 14 vrk. Näin kirjat ovat valmiina odottamassa, kun tiedonjanoiset opiskelijat syksyllä saapuvat taas intoa puhkuen.

kesäinenaamu3Tänä kesänä ohjelmassa on ollut lisäksi Kampuskirjaston tyhjentäminen remontin tieltä.  Ennakkotietojen mukaan remontin piti alkaa syksyllä, joten laitoimme hihat heilumaan. Osa kokoelmasta sai väliaikaisen kodin Terveyskirjastosta tai Maaseutukirjastosta.  Muuttolaatikkojen täyttämistä ja tyhjäämistä, hyllyrivistöjen siirtämistä ja kirjojen paikalleen laittamista on riittänyt.  Kirjoja on myös poistettu roppakaupalla kaikissa toimipisteissä.

kesäinenaamu2

Remontin alkaminen  kuitenkin siirtyi tulevaisuuteen. Ennakkotiedoista poiketen Kampuskirjasto avautuu elokuussa entisissä tiloissa. Voimme olla kuitenkin tyytyväisiä, että olemme jo tässä vaiheessa tehneet huikean määrän järjestelyitä, suunnittelua ja organisointia tulevaa remonttia ja väistötiloihin siirtymistä silmälläpitäen.

Paljon on hommia ollut, mutta pääsemme mekin lopulta nauttimaan kesästä ja lomasta.

Mitä kirjastolaiset sitten lomallaan tekevät? Se selviää kun seuraat blogiamme! 

logo sähköpostiinSeinäjoen korkeakoulukirjasto juhlii 20v. taivaltaan vuonna 2016. Juhlavuoden kunniaksi julkaisemme Plarattua-blogissa kirjoituksia, kuvakavalkadeja ja videoita, joiden teemana on kirjaston mennyt ja nykyinen, arki ja juhla.

Teksti ja kuvat: Heli Rinne-Laturi ja Anne Pakkanen

Kirjastolaiset esittelevät – kirjavinkkejä kesälomalle tai muuten vaan

 

Kaunoa ja jännitystä 

Takaikkuna
Pauliina Susi, Tammi 2015.

Takaikkuna on Pauliina Suden viides romaani (ensimmäinen dekkari). Sen on Kansikuvaluonnehdittu olevan tiivistunnelmainen psykologinen trilleri digiajan vainoamisesta, siitä mitä tapahtuu, kun vihollinen liikkuu takapihan sijaan bittiavaruudessa. En olekaan aikaisemmin lukenut mitään Suden romaaneja. Kirja oli kuitenkin hyvin kirjoitettu ja mukaansatempaava, joten saatan tarttua hänen kirjoihinsa toistekin. Kirjan loppu tosin oli mielestäni liian kiltti, eihän kaikki tosielämässä aina käänny parhain päin, paljon pahemminkin olisi voinut käydä… Takaikkuna voitti tänä vuonna Suomen dekkariseuran jakaman Vuoden johtolanka –palkinnon.

Sari

Vierashuone
Helen Garner, Atena 2015.

KansikuvaHelenin nuoruuden ystävä Nicola on tulossa kolmen viikon hoitojaksolle Melbourneen ja Helen tarjoaa hänelle vierashuoneensa syöpähoitojen ajaksi. Nicola onkin jo saapuessaan paljon huonommassa kunnossa kuin mitä on kertonut, joten Helenistä tulee hänen sairaanhoitajansa ja kuuntelijansa. Vierailuista tulee molemmille rankka koettelemus.

Helen arvostelee puoskarimaisia syöpähoitoja ja yrittää saada ystäväänsä lääkärille, joka voisi määrätä kipuihin vahvempia lääkkeitä ja muutenkin hoitaa häntä asiantuntevammin. Nicola kuitenkin torjuu Helenin avun ja uskoo sokeasti tilaamiinsa hoitoihin, vaikka ne tekevät hänet entistä huonovointisemmaksi. Mitä tehdä, kun ystävä tekee kivuliasta kuolemaa vierashuoneessa eikä usko järkipuhetta? Missä menee auttamisen raja?

Tuula

Puutarhaa ja kokkausta 

Rakas puolivilli puutarha: kesähetkiä ja kukkakuumetta
Linda Peltola, Docendo 2016.

KansikuvaKirja on tiivis paketti perustietoa rakkaimmista ja näyttävimmistä koristekasveistamme sekä monipuolinen kokoelma ytimekkäitä vinkkejä siitä, kuinka saat kesäpuutarhasi kukoistamaan entistä ihanammin. Kirjassa perehdytään perennojen ja ruusujen lisäksi niin suorakylvettävien kesäkukkien kuin kaksivuotisten kasvien kirjoon, kesällä kukkiviin sipuli- ja mukulakasveihin, varjopaikan valintoihin sekä pohditaan kuinka suomalaiset luonnonkasvit voisivat sulautua osaksi kaunista puutarhaa. Lukija näkee myös ennen- ja jälkeen-kuvin kuinka yksi pihan alue muuntuu ihanan salaperäiseksi kuunliljakujaksi.

Mari

Kukkaruokaa 
Anne Paalo, Multikustannus 2009.

”Maailmassa ihmiset ovat aina syöneet kukkia. Monissa kulttuureissa kukkien käyttämisellä ravintona on pitkä kulinaarinen perinne, josta kerrotaan jo Raamatussa. Kukkia käytettiin ruoanlaitossa antiikin aikoina, kun kreikkalaiset söivät kehäkukkia ja neilikoita. Roomalaiset Kansikuvakäyttivät malvan kukkia, laventelia ja orvokkeja maustamaan hunajaa ja kastikkeita.”

Aloita vaikka tuoremehulla voikukasta tai hauduta teetä orvokeista. Raikkaita, keveitä kesän makuja kulinaristeille

 

Punajuuri: ruokaohjeilta ja ideoita
Sanna Pelliccioni & Loviisa Kangas, Gummerus 2012.

KansikuvaPunajuuri lienee monelle liiankin tuttu ruokaloiden etikkasäilykkeenä. Onneksi ajat muuttuvat, ja punajuuri on löydetty uudelleen. Se on herkullinen, voimakasmakuinen, ihanasti kellarin ja maakuopan tuoksuinen ja ennen kaikkea mahtavan punainen. Punajuurta on helppo viljellä, ja se on todellista lähiruokaa.”

Sipulia, punajuurta, valkosipulia, oliiviöljyä, risottoriisiä ja Risotto Rosa on valmis 25 minuutissa. Pinnalle ripaus vasta raastettua parmesaani juustoa. Nautitaan puolikuivan valkoviinin kanssa.

Vastapoimittua : ota talteen hedelmät, marjat, sienet ja vihannekset
toimittaneet: Ulla Karlström & Cecilia Lundin, Minerva 2016.

Kansikuva”Haluamme tietää, mitä syömämme ruoka sisältää. Kun hilloaa, mehustaa ja säilöö itse, tuntee purkkien sisällön läpikotaisin. Lisäksi itse säilötyt tuotteet maksavat usein vähemmän – ja ovat tietysti paljon maukkaampia – kuin kaupasta ostetut valmissäilykkeet.”

1 kg luumuja, vettä, muutama laakerinlehti ja 6 dl hillosokeria. Ihana laakerinlehti-luumumarmeladi on valmista 15 minuutissa. Säilyy jääkaapissa pitkään.

Mervi

Tietoa, taitoja ja ajatusten alkuja

Saisiko olla yksi testamentti?
Harri Kontturi, Tammi 2011.

Lakitekstiä Kansikuva? Kyllä. Ja mielenkiintoisesti! Varaudu elämän myllerryksiin tai vanhuutta varten laatimalla hoitotestamentti, edunvalvontavaltakirja ja testamentti.

Testamentin oheen kirjoittaja vinkkaa laatimaan myös Näin minä tahdon –ohjeistuksen, jossa kerrot hautausjärjestelyitä koskevista toiveistasi. Käytännön vinkkien lomassa kirjassa myös muisteluita kirjoittajan uran varrelta: Kuinka kävi vanhan merimiehen perinnön? Tai Elsan ja Vilhon testamentille?

Minna

KonMari : siivouksen elämänmullistava taika
Marie Kondo, Bazar 2016.

Haluatko eroon turhasta roinasta ja sekasotkusta? Kokeile KonMari-menetelmää, jossa ensin karsitaan ja sitten säilytetään vain ne tavarat, jotka puhuttelevat sinua. Jäljelle jääneille tavaroille etsitään uudet sijoituspaikat.

KansikuvaSiivoaminen kannattaa aloittaa tavaralajin, ei sijainnin mukaan. Koska tavarat on sijoitettu eri paikkoihin emme edes tiedä, mitä kaikkea omistamme. Esimerkiksi ohje vaatteiden karsimiseen: kerää ensin jokainen omistamasi vaatekappale yhteen paikkaan lattialle. Vaatteet voi lisäksi lajitella alaryhmiin, mm. yläosiin, alaosiin, alusvaatteisiin ja kenkiin. Käy sitten vaatteet läpi ja säilytä vain ne, jotka tuovat sinulle iloa tai puhuttelevat sinua. Taittele sitten vaatteet kauniisti omille paikoilleen. Kirja antaa ohjeita mm. sukkien ja sukkahousujen esteettiseen säilyttämiseen. Ohjeita annetaan mm. kirjojen, papereiden ja tunne-esineiden järjestämiseen.

Marie Kondo on japanilainen ammattijärjestäjä, yrittäjä ja kirjailija, joka jo lapsena kiinnostui tavaroiden järjestämisestä. Hänen mukaansa kodin uudelleenjärjestely vaikuttaa myös elämänasenteeseen ja elämäntyyliin. Siivous voi mullistaa elämäsi.

Tuula

Kestävyysliikunta
Kalle Kotiranta & Lasse Seppänen, Fintra 2016

Kestävyysliikunta on selkeä ja helppotajuinen opas kestävyysliikunnasta matti ja maija Kansikuvameikäläiselle. Kestävyysliikunnan asiantuntijat ja ammattilaiset avaavat lukijalle mm. kestävyyden perusteet, sykkeen salat, kuntotestauksen menetelmät sekä kaikki harjoittelun osa-alueet suunnittelusta palautumiseen. Harrastitpa sitten juoksua, pyöräilyä tai soutua, saat oivallisia ohjeita harjoitteluusi.  Muut kirjassa käsiteltävät liikuntalajit ovat hiihto, uinti, suunnistus ja thriathlon.

Kirjan innoittamana kesäprojektiksi voisikin ottaa tehokkaamman ja tavoitteellisemman harjoittelun tai jopa uuden lajin haltuunoton.

Heli

Yksi miljoonista – Modin pako Syyriasta
Lotta Nuotio, Otava 2016.

Yksi miljoonista on tosi tarina nuoren lääkärin pakomatkasta Syyrian sisällissodan keskeltä Ruotsiin.

Kansikuva
Modilla oli unelma: suorittaa kirurgin työharjoittelu loppuun ja viettää vapaa-aikaa ystävien kanssa. Sitten Syyriassa alkaa kansannousu ja loukkaantuneita tulee sairaalaan. Nuori lääkäri yrittää auttaa heitä salaa ja joutuu vangituksi.  Vankilasta vapautumisen jälkeen ei ole muuta vaihtoehtoa kuin paeta kotimaasta. Pakomatka Turkin kautta Eurooppaan on täynnä vaaroja. Lotta Nuotio on Istanbulissa asuva toimittaja, joka on seurannut syyrialaisten tilannetta konfliktin alusta saakka.

Anne

Sairauden voittamat: äiti ja isä
Henna Helmi Heinonen, Tammi 2016. 

Sairauden voittamat –teoksessa Henna Helmi Heinonen kertoo kolmesta vuodesta, joidenKansikuva aikana hänen elämänsä muuttui täysin. Hänen molemmat vanhempansa sairastuivat syöpään ja kuolivat vain 16 kuukauden aikana. Syövästä selviytyneistä kirjoitetaan paljon, mutta syöpäkuolema on edelleen tabu.

Tämä kirja kertoo taistelunsa hävinneistä, antaa vertaistukea omaisille, koskettaa ja päästää lukijan myötäelämään surua ja tuskaa, mutta myös niitä onnen hetkiä, kun elämän on jatkuttava. Henna Helmi Heinonen on Seinäjoella asuva viiden lapsen äiti, kirjailija ja psykologi.

Anne

Tohtoritakuu: kirjoittamisen opas jatko-opiskelijalle ja tutkijalle
Carol Kiriakos & Kimmo Svinhufvud, Art House 2015

Kirja tuli vastaan palautusten joukossa. Tartuin siihen, koska aihe kiinnostaa. Sehäen veti mukanaan heti. Hyvin rakennettu, selkeä teos innostaa ja tarjoaa tietoa kirjoittamisestaKansikuva, ajattelusta ja kokonaisuuksien jäsentämisestä. Tähän kirjaan kannattaa tarttua, vaikket teekään väitöskirjaa tai kirjoita akateemisesti. Tykkäsin, että kirjaa voi lukea silmäillen, se sparraa miettimään kuin hyvä keskustelukaveri.

Kirjan lopussa on aihehakemisto, joka kutkuttaa mielikuvitusta. Mitä arvelet, kiinnostaisiko tietää, mitä kirjoittamisen maailmassa tarkoittavat mm. alamäkeen parkkeeraaminen, ihannepäivä, mansikka, mango, pomodoro-tekniikka, siedettävän jännitteen alue tai vitkuttelu. – Kirjan tekijät pitävät myös Tohtoritakuu-blogia.

Leena

Kiinnostuitko? Tule lainaamaan tai jätä varaus! Kirjat löytyvät Korkeakoulukirjaston kokoelmista.

SeAMKin johdon ajatuksia korkeakoulukirjastojen tulevaisuudesta

Digitalisoituminen on herättänyt vilkasta keskustelua kirjastojen tulevaisuudesta. Pessimistisimmissä arvioinneissa ennustetaan kirjastojen kuolemaa tai jos nyt ei ihan sitä, niin ainakin melkoista näivettymistä. Optimistit sen sijaan ajattelevat, että kirjastojen toiminnan puitteiden ja toimintatapojen väistämättä muuttuessa, sen perustehtävä – tiedon välittäminen ja siihen liittyvä osaaminen – pitää edelleen pintansa.

Seinäjoen korkeakoulukirjaston 20-vuotissynttäreiden merkeissä pyysimme Seinäjoen ammattikorkeakoulun rehtori Tapio Varmolaa ja tutkimus- ja innovaatiojohtaja Elina Varamäkeä arvioimaan korkeakoulukirjastojen tulevaisuutta.

Joku voi tietää mitä tuleman pitää – mutta tunnistammeko me tietäjän?

Kirjaston syntymäpäivillä 3.5.16 pitämässään juhlapuheessa Tapio Varmola viittasi tulevaisuuspohdintojen yhteydessä vuonna 1970 ilmestyneeseen Ivan Illichin kirjaan, Deschooling society. Kirjassaan Illich esitti, että oppiminen tulisi rakentaa oppimisverkostojen, learning webien, varaan. Skenaarioon sisältyivät myös ajatukset vertaisten yhdistämisestä (peer matching), opettajan roolin muuttumisesta sekä verkostoista, joissa taitojen oppimista edistetään saattamalla yhteen se, joka osaa sen kanssa, joka ei vielä osaa. Tuolloin vielä varsin kehittymättömillä tietoverkoilla oli Illichin verkostoajattelussa merkittävä rooli.

Kirjastojen kannalta lohdullista oli, että Illich näki kirjastot resurssikeskuksina uusia oppimisverkostoja luotaessa. Illichin lähes 50 vuotta sitten esittämät ajatukset ovat toteutuneet hämmästyttävän hyvin, joten Varmolan sanoin voidaan todeta, että

”Tulevaisuuteen näkijöitä tarvitaan ja heitä epäilemättä onkin, mutta meidän pitäisi tietää, kuka heistä on se oikea.”

 Joustavaa reagointia tarvitaan

Voidaan pitää selvänä, että elämme vaihetta, jossa digitalisaatio tunkeutuu kaikkialle, toteaa Varmola.  Myös Elina Varamäki on samoilla linjoilla: ”Entistä suurempi osa korkeakoulukirjastojen toiminnasta tapahtuu verkossa”. ”En usko, että kirjastot kuolevat. Opetuksen ja oppimisen tuen lisäksi kirjastot ovat keskeinen osa ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaa, sekä tiedonhankinnan että julkaisemiseen liittyvien tukipalvelujen näkökulmasta”, jatkaa Varamäki.

Uudistuva Kampus –hankkeen myötä myös Seinäjoen korkeakoulukirjaston tilat uudistuvat ja tuovat sen  paremmin esille. Jos toteutus onnistuu hyvin, kirjastosta voi tulla opiskelijoiden uusi olohuone, Varmola arvioi.  Varmola toteaa myös, että kirjastopalvelujen kehittäminen vaatii joustavaa reagointia yhä monimuotoisimpia tarpeita omaavien asiakkaiden palvelimiseksi. Tässä työssä kansalliset verkostot ovat tärkeitä ja kansainväliset yhteydet välttämättömiä.

Teksti: Jaana Latvanen

Operaatio syntymäpäivät

Me olemme kaksi kiti14:sta opiskelijaa – moi! Pääsimme kevään aikana ideoimaan ja järjestämään korkeakoulukirjaston 20 v. syntymäpäiväjuhlia.

LaurajakaroliinaMeidän piti järjestää jokin tapahtuma kirjastoon osana tapahtumatuotannon kurssia. Tapahtumaideaa ei oikein syntynyt, joten käännyimme SeAMK korkeakoulukirjaston puoleen. Eihän ole olemassa mitään mihin ei kirjastosta vastauksia löytyisi. Onni oli meidän puolellamme, kun kävikin ilmi, että kirjasto tarvitsisi pari opiskelijaa auttamaan syntymäpäiväjuhlien järjestämisessä. Siitä se ajatus sitten lähti.

Järjestimme syntymäpäivien oheistapahtumana some-tempauksen, kaikkien suureksi iloksi ja päänmenoksi. Lisäksi kehitimme ongintaa itse syntymäpäiväjuhlille. Onginta osoittautui suurmenestykseksi meidän iloiseksi yllätykseksi. Kaikki kalastajat saivat saalista ja saaliit miellyttivät heitä.

Syntymäpäivien järjestämiseen osallistuminen opetti meille mitä kaikkea se vaatii, jotta kirjastoon onnistutaan luomaan tapahtuma. Saimme hieman esimakua siitä mitä tulevan (luultavammin) pitää. Mainosten luonti ja levitys, tapahtuman suunnittelu ja toteutus, lupien kyseleminen, lahjoitusten hankkiminen ja aikataulussa pysyminen – siinä oli hommaa ensikertalaiselle.

Tämän tarinan tärkein opetus on se, mitä opimme oman tekemisen kautta ja kirjaston henkilökuntaa tarkkailemalla. Näiden juhlien järjestäminen on antanut meille tulevaisuuteen hyvät valmiudet tuottaa erilaisia tapahtumia kirjastoihin.

Kokemus oli erittäin positiivinen, eikä tarvinnut panikoida kertaakaan. Mitä nyt hieman oma jännitys kipusi välillä kattoon asti. Apu oli kuitenkin aina lähellä, siitä kiitos kirjastonhenkilökunnalle.

Teksti: Laura Lahtinen ja Karoliina Lindèn