Kesäinen aamu – kesähommia kirjastossa

Kesäinen aamu, hiljaiset pyörätiet ja yksi ahkera kirjastotäti työmatkalla kirjastoon. Opiskelijat ovat jo jättäneet kampuksen pölyt ja siirtyneet kesälaitumille. Käytävät kumisevat tyhjyyttään eikä iloista naurunremakkaa enää kuulu. Opiskelijat ovat enää muisto vain eikä heidän jälkeensä jäänyt kuin kirjapalautusten vyöry.

Mutta haikeus sikseen, hommiin on tartuttava! Kesällä on hoidettava lukukauden kiireessä pöydille kasaantuneet rästityöt ja sotkut pois. Hyllyt ovat ahkeran käytön jäljiltä aina vähän sikin sokin. Kesällä on aikaa laittaa kirjat takaisin aakkosiin ja suoristaa rivit paraatikuntoon. Samalla poimitaan huonokuntoiset ja vanhentuneet opukset poistoon ja kierrätykseen.

kesäainenaamu1

Kesähommista tärkein on tietenkin opsien läpikäyminen. (ops.seamk.fi) Sieltä bongaamme uudet ja jatkoon päässeet kurssikirjat. Kurssikirjamerkinnät tehdään koulutusohjelmittain aineistorekisteriin. Kolme vuotta vanhemmat merkinnät poistetaan ja kirjat siirretään 28 vrk laina-ajalle. Lisätilauksilla varmistamme kurssikirjojen riittävän määrän. Kurssikirjojen laina-ajaksi laitetaan 14 vrk. Näin kirjat ovat valmiina odottamassa, kun tiedonjanoiset opiskelijat syksyllä saapuvat taas intoa puhkuen.

kesäinenaamu3Tänä kesänä ohjelmassa on ollut lisäksi Kampuskirjaston tyhjentäminen remontin tieltä.  Ennakkotietojen mukaan remontin piti alkaa syksyllä, joten laitoimme hihat heilumaan. Osa kokoelmasta sai väliaikaisen kodin Terveyskirjastosta tai Maaseutukirjastosta.  Muuttolaatikkojen täyttämistä ja tyhjäämistä, hyllyrivistöjen siirtämistä ja kirjojen paikalleen laittamista on riittänyt.  Kirjoja on myös poistettu roppakaupalla kaikissa toimipisteissä.

kesäinenaamu2

Remontin alkaminen  kuitenkin siirtyi tulevaisuuteen. Ennakkotiedoista poiketen Kampuskirjasto avautuu elokuussa entisissä tiloissa. Voimme olla kuitenkin tyytyväisiä, että olemme jo tässä vaiheessa tehneet huikean määrän järjestelyitä, suunnittelua ja organisointia tulevaa remonttia ja väistötiloihin siirtymistä silmälläpitäen.

Paljon on hommia ollut, mutta pääsemme mekin lopulta nauttimaan kesästä ja lomasta.

Mitä kirjastolaiset sitten lomallaan tekevät? Se selviää kun seuraat blogiamme! 

logo sähköpostiinSeinäjoen korkeakoulukirjasto juhlii 20v. taivaltaan vuonna 2016. Juhlavuoden kunniaksi julkaisemme Plarattua-blogissa kirjoituksia, kuvakavalkadeja ja videoita, joiden teemana on kirjaston mennyt ja nykyinen, arki ja juhla.

Teksti ja kuvat: Heli Rinne-Laturi ja Anne Pakkanen

Kirjastolaiset esittelevät – kirjavinkkejä kesälomalle tai muuten vaan

 

Kaunoa ja jännitystä 

Takaikkuna
Pauliina Susi, Tammi 2015.

Takaikkuna on Pauliina Suden viides romaani (ensimmäinen dekkari). Sen on Kansikuvaluonnehdittu olevan tiivistunnelmainen psykologinen trilleri digiajan vainoamisesta, siitä mitä tapahtuu, kun vihollinen liikkuu takapihan sijaan bittiavaruudessa. En olekaan aikaisemmin lukenut mitään Suden romaaneja. Kirja oli kuitenkin hyvin kirjoitettu ja mukaansatempaava, joten saatan tarttua hänen kirjoihinsa toistekin. Kirjan loppu tosin oli mielestäni liian kiltti, eihän kaikki tosielämässä aina käänny parhain päin, paljon pahemminkin olisi voinut käydä… Takaikkuna voitti tänä vuonna Suomen dekkariseuran jakaman Vuoden johtolanka –palkinnon.

Sari

Vierashuone
Helen Garner, Atena 2015.

KansikuvaHelenin nuoruuden ystävä Nicola on tulossa kolmen viikon hoitojaksolle Melbourneen ja Helen tarjoaa hänelle vierashuoneensa syöpähoitojen ajaksi. Nicola onkin jo saapuessaan paljon huonommassa kunnossa kuin mitä on kertonut, joten Helenistä tulee hänen sairaanhoitajansa ja kuuntelijansa. Vierailuista tulee molemmille rankka koettelemus.

Helen arvostelee puoskarimaisia syöpähoitoja ja yrittää saada ystäväänsä lääkärille, joka voisi määrätä kipuihin vahvempia lääkkeitä ja muutenkin hoitaa häntä asiantuntevammin. Nicola kuitenkin torjuu Helenin avun ja uskoo sokeasti tilaamiinsa hoitoihin, vaikka ne tekevät hänet entistä huonovointisemmaksi. Mitä tehdä, kun ystävä tekee kivuliasta kuolemaa vierashuoneessa eikä usko järkipuhetta? Missä menee auttamisen raja?

Tuula

Puutarhaa ja kokkausta 

Rakas puolivilli puutarha: kesähetkiä ja kukkakuumetta
Linda Peltola, Docendo 2016.

KansikuvaKirja on tiivis paketti perustietoa rakkaimmista ja näyttävimmistä koristekasveistamme sekä monipuolinen kokoelma ytimekkäitä vinkkejä siitä, kuinka saat kesäpuutarhasi kukoistamaan entistä ihanammin. Kirjassa perehdytään perennojen ja ruusujen lisäksi niin suorakylvettävien kesäkukkien kuin kaksivuotisten kasvien kirjoon, kesällä kukkiviin sipuli- ja mukulakasveihin, varjopaikan valintoihin sekä pohditaan kuinka suomalaiset luonnonkasvit voisivat sulautua osaksi kaunista puutarhaa. Lukija näkee myös ennen- ja jälkeen-kuvin kuinka yksi pihan alue muuntuu ihanan salaperäiseksi kuunliljakujaksi.

Mari

Kukkaruokaa 
Anne Paalo, Multikustannus 2009.

”Maailmassa ihmiset ovat aina syöneet kukkia. Monissa kulttuureissa kukkien käyttämisellä ravintona on pitkä kulinaarinen perinne, josta kerrotaan jo Raamatussa. Kukkia käytettiin ruoanlaitossa antiikin aikoina, kun kreikkalaiset söivät kehäkukkia ja neilikoita. Roomalaiset Kansikuvakäyttivät malvan kukkia, laventelia ja orvokkeja maustamaan hunajaa ja kastikkeita.”

Aloita vaikka tuoremehulla voikukasta tai hauduta teetä orvokeista. Raikkaita, keveitä kesän makuja kulinaristeille

 

Punajuuri: ruokaohjeilta ja ideoita
Sanna Pelliccioni & Loviisa Kangas, Gummerus 2012.

KansikuvaPunajuuri lienee monelle liiankin tuttu ruokaloiden etikkasäilykkeenä. Onneksi ajat muuttuvat, ja punajuuri on löydetty uudelleen. Se on herkullinen, voimakasmakuinen, ihanasti kellarin ja maakuopan tuoksuinen ja ennen kaikkea mahtavan punainen. Punajuurta on helppo viljellä, ja se on todellista lähiruokaa.”

Sipulia, punajuurta, valkosipulia, oliiviöljyä, risottoriisiä ja Risotto Rosa on valmis 25 minuutissa. Pinnalle ripaus vasta raastettua parmesaani juustoa. Nautitaan puolikuivan valkoviinin kanssa.

Vastapoimittua : ota talteen hedelmät, marjat, sienet ja vihannekset
toimittaneet: Ulla Karlström & Cecilia Lundin, Minerva 2016.

Kansikuva”Haluamme tietää, mitä syömämme ruoka sisältää. Kun hilloaa, mehustaa ja säilöö itse, tuntee purkkien sisällön läpikotaisin. Lisäksi itse säilötyt tuotteet maksavat usein vähemmän – ja ovat tietysti paljon maukkaampia – kuin kaupasta ostetut valmissäilykkeet.”

1 kg luumuja, vettä, muutama laakerinlehti ja 6 dl hillosokeria. Ihana laakerinlehti-luumumarmeladi on valmista 15 minuutissa. Säilyy jääkaapissa pitkään.

Mervi

Tietoa, taitoja ja ajatusten alkuja

Saisiko olla yksi testamentti?
Harri Kontturi, Tammi 2011.

Lakitekstiä Kansikuva? Kyllä. Ja mielenkiintoisesti! Varaudu elämän myllerryksiin tai vanhuutta varten laatimalla hoitotestamentti, edunvalvontavaltakirja ja testamentti.

Testamentin oheen kirjoittaja vinkkaa laatimaan myös Näin minä tahdon –ohjeistuksen, jossa kerrot hautausjärjestelyitä koskevista toiveistasi. Käytännön vinkkien lomassa kirjassa myös muisteluita kirjoittajan uran varrelta: Kuinka kävi vanhan merimiehen perinnön? Tai Elsan ja Vilhon testamentille?

Minna

KonMari : siivouksen elämänmullistava taika
Marie Kondo, Bazar 2016.

Haluatko eroon turhasta roinasta ja sekasotkusta? Kokeile KonMari-menetelmää, jossa ensin karsitaan ja sitten säilytetään vain ne tavarat, jotka puhuttelevat sinua. Jäljelle jääneille tavaroille etsitään uudet sijoituspaikat.

KansikuvaSiivoaminen kannattaa aloittaa tavaralajin, ei sijainnin mukaan. Koska tavarat on sijoitettu eri paikkoihin emme edes tiedä, mitä kaikkea omistamme. Esimerkiksi ohje vaatteiden karsimiseen: kerää ensin jokainen omistamasi vaatekappale yhteen paikkaan lattialle. Vaatteet voi lisäksi lajitella alaryhmiin, mm. yläosiin, alaosiin, alusvaatteisiin ja kenkiin. Käy sitten vaatteet läpi ja säilytä vain ne, jotka tuovat sinulle iloa tai puhuttelevat sinua. Taittele sitten vaatteet kauniisti omille paikoilleen. Kirja antaa ohjeita mm. sukkien ja sukkahousujen esteettiseen säilyttämiseen. Ohjeita annetaan mm. kirjojen, papereiden ja tunne-esineiden järjestämiseen.

Marie Kondo on japanilainen ammattijärjestäjä, yrittäjä ja kirjailija, joka jo lapsena kiinnostui tavaroiden järjestämisestä. Hänen mukaansa kodin uudelleenjärjestely vaikuttaa myös elämänasenteeseen ja elämäntyyliin. Siivous voi mullistaa elämäsi.

Tuula

Kestävyysliikunta
Kalle Kotiranta & Lasse Seppänen, Fintra 2016

Kestävyysliikunta on selkeä ja helppotajuinen opas kestävyysliikunnasta matti ja maija Kansikuvameikäläiselle. Kestävyysliikunnan asiantuntijat ja ammattilaiset avaavat lukijalle mm. kestävyyden perusteet, sykkeen salat, kuntotestauksen menetelmät sekä kaikki harjoittelun osa-alueet suunnittelusta palautumiseen. Harrastitpa sitten juoksua, pyöräilyä tai soutua, saat oivallisia ohjeita harjoitteluusi.  Muut kirjassa käsiteltävät liikuntalajit ovat hiihto, uinti, suunnistus ja thriathlon.

Kirjan innoittamana kesäprojektiksi voisikin ottaa tehokkaamman ja tavoitteellisemman harjoittelun tai jopa uuden lajin haltuunoton.

Heli

Yksi miljoonista – Modin pako Syyriasta
Lotta Nuotio, Otava 2016.

Yksi miljoonista on tosi tarina nuoren lääkärin pakomatkasta Syyrian sisällissodan keskeltä Ruotsiin.

Kansikuva
Modilla oli unelma: suorittaa kirurgin työharjoittelu loppuun ja viettää vapaa-aikaa ystävien kanssa. Sitten Syyriassa alkaa kansannousu ja loukkaantuneita tulee sairaalaan. Nuori lääkäri yrittää auttaa heitä salaa ja joutuu vangituksi.  Vankilasta vapautumisen jälkeen ei ole muuta vaihtoehtoa kuin paeta kotimaasta. Pakomatka Turkin kautta Eurooppaan on täynnä vaaroja. Lotta Nuotio on Istanbulissa asuva toimittaja, joka on seurannut syyrialaisten tilannetta konfliktin alusta saakka.

Anne

Sairauden voittamat: äiti ja isä
Henna Helmi Heinonen, Tammi 2016. 

Sairauden voittamat –teoksessa Henna Helmi Heinonen kertoo kolmesta vuodesta, joidenKansikuva aikana hänen elämänsä muuttui täysin. Hänen molemmat vanhempansa sairastuivat syöpään ja kuolivat vain 16 kuukauden aikana. Syövästä selviytyneistä kirjoitetaan paljon, mutta syöpäkuolema on edelleen tabu.

Tämä kirja kertoo taistelunsa hävinneistä, antaa vertaistukea omaisille, koskettaa ja päästää lukijan myötäelämään surua ja tuskaa, mutta myös niitä onnen hetkiä, kun elämän on jatkuttava. Henna Helmi Heinonen on Seinäjoella asuva viiden lapsen äiti, kirjailija ja psykologi.

Anne

Tohtoritakuu: kirjoittamisen opas jatko-opiskelijalle ja tutkijalle
Carol Kiriakos & Kimmo Svinhufvud, Art House 2015

Kirja tuli vastaan palautusten joukossa. Tartuin siihen, koska aihe kiinnostaa. Sehäen veti mukanaan heti. Hyvin rakennettu, selkeä teos innostaa ja tarjoaa tietoa kirjoittamisestaKansikuva, ajattelusta ja kokonaisuuksien jäsentämisestä. Tähän kirjaan kannattaa tarttua, vaikket teekään väitöskirjaa tai kirjoita akateemisesti. Tykkäsin, että kirjaa voi lukea silmäillen, se sparraa miettimään kuin hyvä keskustelukaveri.

Kirjan lopussa on aihehakemisto, joka kutkuttaa mielikuvitusta. Mitä arvelet, kiinnostaisiko tietää, mitä kirjoittamisen maailmassa tarkoittavat mm. alamäkeen parkkeeraaminen, ihannepäivä, mansikka, mango, pomodoro-tekniikka, siedettävän jännitteen alue tai vitkuttelu. – Kirjan tekijät pitävät myös Tohtoritakuu-blogia.

Leena

Kiinnostuitko? Tule lainaamaan tai jätä varaus! Kirjat löytyvät Korkeakoulukirjaston kokoelmista.

SeAMKin johdon ajatuksia korkeakoulukirjastojen tulevaisuudesta

Digitalisoituminen on herättänyt vilkasta keskustelua kirjastojen tulevaisuudesta. Pessimistisimmissä arvioinneissa ennustetaan kirjastojen kuolemaa tai jos nyt ei ihan sitä, niin ainakin melkoista näivettymistä. Optimistit sen sijaan ajattelevat, että kirjastojen toiminnan puitteiden ja toimintatapojen väistämättä muuttuessa, sen perustehtävä – tiedon välittäminen ja siihen liittyvä osaaminen – pitää edelleen pintansa.

Seinäjoen korkeakoulukirjaston 20-vuotissynttäreiden merkeissä pyysimme Seinäjoen ammattikorkeakoulun rehtori Tapio Varmolaa ja tutkimus- ja innovaatiojohtaja Elina Varamäkeä arvioimaan korkeakoulukirjastojen tulevaisuutta.

Joku voi tietää mitä tuleman pitää – mutta tunnistammeko me tietäjän?

Kirjaston syntymäpäivillä 3.5.16 pitämässään juhlapuheessa Tapio Varmola viittasi tulevaisuuspohdintojen yhteydessä vuonna 1970 ilmestyneeseen Ivan Illichin kirjaan, Deschooling society. Kirjassaan Illich esitti, että oppiminen tulisi rakentaa oppimisverkostojen, learning webien, varaan. Skenaarioon sisältyivät myös ajatukset vertaisten yhdistämisestä (peer matching), opettajan roolin muuttumisesta sekä verkostoista, joissa taitojen oppimista edistetään saattamalla yhteen se, joka osaa sen kanssa, joka ei vielä osaa. Tuolloin vielä varsin kehittymättömillä tietoverkoilla oli Illichin verkostoajattelussa merkittävä rooli.

Kirjastojen kannalta lohdullista oli, että Illich näki kirjastot resurssikeskuksina uusia oppimisverkostoja luotaessa. Illichin lähes 50 vuotta sitten esittämät ajatukset ovat toteutuneet hämmästyttävän hyvin, joten Varmolan sanoin voidaan todeta, että

”Tulevaisuuteen näkijöitä tarvitaan ja heitä epäilemättä onkin, mutta meidän pitäisi tietää, kuka heistä on se oikea.”

 Joustavaa reagointia tarvitaan

Voidaan pitää selvänä, että elämme vaihetta, jossa digitalisaatio tunkeutuu kaikkialle, toteaa Varmola.  Myös Elina Varamäki on samoilla linjoilla: ”Entistä suurempi osa korkeakoulukirjastojen toiminnasta tapahtuu verkossa”. ”En usko, että kirjastot kuolevat. Opetuksen ja oppimisen tuen lisäksi kirjastot ovat keskeinen osa ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaa, sekä tiedonhankinnan että julkaisemiseen liittyvien tukipalvelujen näkökulmasta”, jatkaa Varamäki.

Uudistuva Kampus –hankkeen myötä myös Seinäjoen korkeakoulukirjaston tilat uudistuvat ja tuovat sen  paremmin esille. Jos toteutus onnistuu hyvin, kirjastosta voi tulla opiskelijoiden uusi olohuone, Varmola arvioi.  Varmola toteaa myös, että kirjastopalvelujen kehittäminen vaatii joustavaa reagointia yhä monimuotoisimpia tarpeita omaavien asiakkaiden palvelimiseksi. Tässä työssä kansalliset verkostot ovat tärkeitä ja kansainväliset yhteydet välttämättömiä.

Teksti: Jaana Latvanen

Operaatio syntymäpäivät

Me olemme kaksi kiti14:sta opiskelijaa – moi! Pääsimme kevään aikana ideoimaan ja järjestämään korkeakoulukirjaston 20 v. syntymäpäiväjuhlia.

LaurajakaroliinaMeidän piti järjestää jokin tapahtuma kirjastoon osana tapahtumatuotannon kurssia. Tapahtumaideaa ei oikein syntynyt, joten käännyimme SeAMK korkeakoulukirjaston puoleen. Eihän ole olemassa mitään mihin ei kirjastosta vastauksia löytyisi. Onni oli meidän puolellamme, kun kävikin ilmi, että kirjasto tarvitsisi pari opiskelijaa auttamaan syntymäpäiväjuhlien järjestämisessä. Siitä se ajatus sitten lähti.

Järjestimme syntymäpäivien oheistapahtumana some-tempauksen, kaikkien suureksi iloksi ja päänmenoksi. Lisäksi kehitimme ongintaa itse syntymäpäiväjuhlille. Onginta osoittautui suurmenestykseksi meidän iloiseksi yllätykseksi. Kaikki kalastajat saivat saalista ja saaliit miellyttivät heitä.

Syntymäpäivien järjestämiseen osallistuminen opetti meille mitä kaikkea se vaatii, jotta kirjastoon onnistutaan luomaan tapahtuma. Saimme hieman esimakua siitä mitä tulevan (luultavammin) pitää. Mainosten luonti ja levitys, tapahtuman suunnittelu ja toteutus, lupien kyseleminen, lahjoitusten hankkiminen ja aikataulussa pysyminen – siinä oli hommaa ensikertalaiselle.

Tämän tarinan tärkein opetus on se, mitä opimme oman tekemisen kautta ja kirjaston henkilökuntaa tarkkailemalla. Näiden juhlien järjestäminen on antanut meille tulevaisuuteen hyvät valmiudet tuottaa erilaisia tapahtumia kirjastoihin.

Kokemus oli erittäin positiivinen, eikä tarvinnut panikoida kertaakaan. Mitä nyt hieman oma jännitys kipusi välillä kattoon asti. Apu oli kuitenkin aina lähellä, siitä kiitos kirjastonhenkilökunnalle.

Teksti: Laura Lahtinen ja Karoliina Lindèn

Ja siellä kaikilla oli niin mukavaa… tunnelmia kirjaston synttäreiltä ja painavaa asiaa Vuoden asiakkailta

20160503_085019028_iOSSeAMK Korkeakoulukirjasto vietti toukokuun alussa 20-vuotisjuhliaan synttärimeinigillä Kampustalon lehtisalissa. Puheita pidettiin, tuttuja tavattiin, kuunneltiin musiikkia, syötiin hyvää ja ongittiin.

Puheita, musiikkia, kakkua ja ongintaa

Kirjaston johtaja Tarja Koskimies kävi läpi kirjaston syntyä, mutta myös lähitulevaisuudessa tapahtuvia muutoksia. Hän korosti hyvän, osaavan henkilökunnan roolia palvelujen kehittämisessä. Rehtori Tapio Varmolan juhlapuhe viritteli tulevaisuuden kuvaa, jossa kirjastot ovat oppimisen ja verkostoitumisen keskuspaikkoja. Varmolan mielestä korkeakoululla on oltava laadukkaat ja ajantasaiset kirjastopalvelut.

Tilaisuudessa esiintyi mainio Vocal!-yhtye, jota johtaa Satumaa Veikkola. Tarjoilut muistuivat juhlijoille ja ongintapisteessä oli koko iltapäivän ajan kutkuttava tunnelma.

Katso kuvagalleria (Flickr).

Vuoden asiakkailla painavaa sanottavaa

DSC_0613.JPGJuhlahetkessä muistettiin vuoden ja vuosikymmenten asiakkaita. Tällä kertaa titteli myönnettiin seuraaville: opiskelijat Satu Leppänen ja Nina Waarna-Laitinen, fysioterapeutti Antti Hokkanen, lehtori Helena Myllymäki, yliopettaja, YAMK-tutkintopäällikkö Jussi Esala, rehtori Tapio Varmola. Palkitut ovat aktiivisia ja monipuolisia kirjaston käyttäjiä.

Opiskelijat Satu Leppänen ja Nina Waarna-Laitinen arvostat kirjastosta saamaansa apua ja sitä, että kirjallisuutta on riittävästi saatavissa.

Oli mikä ongelma tahansa opintojen aikana tai opinnäytettä työstäessämme, henkilökunta tarjosi apuaan ja oli aina valmis ottamaan selvää esimerkiksi lähdemateriaalin saatavuudesta. Opinnäytetyötä tehdessä ilman henkilökunnan ammattitaitoa lähdemateriaalin saaminen olisi ollut vaikeaa, ellei mahdotonta.

Valmistumisen jälkeenkin he aikovat käyttää kirjastoa ja hankkia uutta ammattitietoa. Näin on käynyt myös fysioterapeutti Antti Hokkaselle, joka seuraa alansa uusia tuulia aktiivisesti edelleen.

Työelämässä toimin yrittäjänä, joten on valtava etu, että voin kirjastossa ja sen palvelujen avulla saada uutta tutkimustietoa käyttööni. Päivitän siten tietojani kirjaston avulla, etten jämähdä tehottomiin toimintatapoihin. Kirjaston merkitystä rummutan opiskelijoillekin, kun heitä tulee minulle harjoittelemaan.

Opettajien esimerkin vaikutus opiskelijoiden kirjastopalvelujen käyttöön ja tiedonhankintaosaamiseen on suuri. Lehtori Helena Myllymäki organisoi osan opetuksestaan siten, että se tapahtuu konkreettisesti kirjastossa.

Teen läheistä yhteistyötä tekniikan alan omainformaatikon, Paula Saunamäen, kanssa, joka käy tunneillani kertomassa tiedonhausta. Monelle opiskelijalle on ihmetys, millaisiin monipuolisiin tietokantoihin ja tiedonlähteisiin on mahdollista päästä kirjaston tarjoamana. Tätä ilosanomaa haluan levittää.

Yliopettaja Jussi Esala kannustaa opiskelijoita tutkimustiedon hankkimiseen ja käyttöön. Hän arvostaa kirjastoa paikkana ja oppimisympäristönä, jossa voi rauhallisesti syventyä lukemiseen ja tutkimiseen. Hänelle kirjasto on tiedonjanon tyydyttämisen paikka, ollut aina!

Rehtori Tapio Varmola on ammattikorkeakoulujen alusta alkaen pitänyt amk-kirjastoja ja niiden kehittämistä tärkeänä, ja tehnyt siten valtakunnallisesti tärkeää työtä kirjastopalvelujen laadun vahvistamiseksi ja ylläpitämiseksi.

Teksti: Leena Elenius

Kirjastoissa kaikki on muuttunut

Kirjasto on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana merkittävästi. Muutos on tapahtunut sekä asiakkaiden, työntekijöiden ja alan kouluttajien vinkkeleistä. Kirjasto- ja tietopalvelualan lehtori Pirkko Vuorela on toiminut alan opettajana SeAMKissa yli 20 vuotta.

Kaikki on muuttunut totaalisesti. Internet on muuttanut kaiken. Opettajan työ on muuttunut. Samoin kirjastoissa muutos on ollut iso. Kirjastojärjestelmät ovat muuttuneet.

DSC_0498Opettajat tarvitsevat hyppäyksiä työelämään

Vuorelan mukaan opettajien pitää tehdä enemmän irtiottoja työelämään. Myös oman koulutuksen ydinalan ulkopuolisiin tehtäviin ja ammatteihin pitäisi olla kontakteja, sillä siten koulutukseen saadaan tieto alan kehityksestä ja työn muutoksesta.

Kenttä eli kirjastot eivät Vuorelan mielestä kerro alan uusista tuulista ja muusta muutoksesta koulutuksen toteuttajille riittävästi. Vuorovaikutus koulutuksen ja työelämän välillä on kaiken a ja o. Sen pitää olla vahvaa, jotta koulutus olisi alan sisällöllisessä kehittämisessä mukana.

Opiskelijat tuovat viestiä harjoittelupaikoiltaan kirjastoista. Se on arvokasta tietoa. Myös harjoittelupaikkakäynneillä pääsen lähemmäksi kirjastotyön nykyarkea.

Toinen haaste on digitalisaatio. Opetuksen pitäisi olla ajan hermolla teknisesti. Vuorelan havaintojen mukaan opettajien ja koulujen käytännöissä, osaamisessa, taidoissa ja asenteissa on eroja. Myös opiskelijoille voi tulla hämmentävänä yllätyksenä, että opiskelu ja oppimateriaalit ovat digitaalisia.

Monelle opiskelijalle e-kirjat ja e-lehdet ovat aivan uutta asiaa. Opettajan pitää kannustaa erilaisten verkkopalvelujen hyödyntämiseen ja neuvoa aineistojen käytössä.

 

Asenne kuntoon ja osaaminen esille

Aineistojen sisällöt pitää tuntea ja ne pitää saada esille. Kokoelmien markkinointi eri tavoin on edelleen tärkeä asia. Vuorelan mielestä oikea asenne kantaa.

Valitus ei auta, pitää toimia. Pienelläkin rahalla, jopa ilman rahaa, voi tehdä paljon ja vaikuttaa.

Nykypäivän kirjastoalan osaamisessa korostuvat monipuoliset tietotekniset taidot. Vuorelan mukaan kirjastolaisen on hyvä osata koodata, hallita eri kielten perusteita ja tiedettävä ainakin yleisellä tasolla asiasta ja toisesta.

Jos kirjaston pitää välittää sivistyksellisiä palveluja, on kohtuullista, että välittäjällä on hyvät yleistiedot, kielitaitoa, kielen tajua ja ymmärrystä asioiden alkuperästä. Erinomainen asia on, jos kukin löytää omia erikoisalueita, sillä ei kukaan voi tietää eikä osata kaikkea.

Vuorela korostaa, että kirjastoalalla olennaista on utelias asenne erilaisia ilmiöitä kohtaan, myös sellaisia, joista ei itse pidä.

Yhteiskunnallista uteliaisuutta tarvitaan. Sitä on aina tarvittu. Se tarve ei ole mihinkään kadonnut. Kirjastolaisen pitää tietää narut, mistä vetää, eli tietää, kuka päättää mistäkin ja miten.

Uteliaisuuden ja ennakkoluulottomuuden lisäksi positiivisuus, vuorovaikutustaidot ja iloinen asenne ovat tärkeitä asiakaspalvelussa.

Kirjastolaisen pitää tykätä kaikenlaisista ihmisistä ja haluta olla vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa. Ihmisiä ei saa pelätä. Tämä on jopa tärkeämpää kuin se, että rakastaa kirjoja, lukemista tai muita kirjaston tarjoamia sisältöjä, mistä tietenkään ei ole mitään haittaa.

Kirjastoillekin Pirkko Vuorelalla on toive, että opiskelijat saisivat alan harjoitteluissaan riittävästi haasteita ja mahdollisuuden kokeilla.

Kuunnelkaa nuoria herkällä korvalla. Heillä on ajatuksia ja tuoreita näkemyksiä. Harjoittelun aikana opiskelijat ovat silmin nähden kasvaneet, itseluottamus on lisääntynyt ja varmuus omasta alasta on vahvistunut. He ovat saaneet harjoittelustaan uutta potkua. Matka asiantuntijaksi on alkanut, se on hieno havaita. Kasvutarinat ovat tämän työn suola.

Yhteisöllisyys ja avoimuus

Kirjastotyössä tarvitaan aikaisempaakin enemmän rohkeutta, uusia tuulia ja ovien avaamista. Tässäkin on kyse asenteesta. Uusia yhteistyökumppaneita ja uutta yhteisöllisyyttä tarvitaan.

Vuorela näkee yhteiskunnallisen päätöksenteon ja ilmapiirin tempoilevana.

Kaikesta sälästä, mitä yhteiskunnassa on, siitä pitäisi löytää ja saada esiin kirjaston olennainen ydin. Se pitäisi olla kirkkaana mielessä, mitä Kirjastolaki sanoo. Tasa-arvoisuus, mahdollisuudet sivistykseen ja oppimiseen – sitä kirjaston pitää tarjota. Sitä kirjaston pitää olla.

Kirjastojen hyvä mennä mukaan yhteisössä ja yhteiskunnassa tapahtuviin asioihin ja muutoksiin. Esimerkiksi kotouttamisessa kirjastoilla on paljon annettavaa ja työsarkaa. Kyse on Vuorelan mukaan ihan perinteisestä kirjaston ydintehtävästä, kansansivistystyöstä.

Omatoimikirjastot ja rural office

Omatoimikirjastoille Pirkko peukuttaa ja sanoo, ettei siinä ole mitään väärää, jos kirjasto laajentaa aukioloaikojaan käyttäjien muuttuvia tarpeita kuunnellen.

Tilat pitää saada avoimiksi ja houkutteleviksi! Kunnon nojatuoleja, lukupisteitä ja viihtyisiä, rauhallisia tiloja tarvitaan kirjastoihin. Seinäjoella Apilassa on tällaisia kivoja lukupaikkoja.

Kirjastojen urban office -konseptit, samoin kuin kirjastojen lainaustarjonnan laajentaminen urheiluvälineisiin tai muihin laitteisiin eivät oikein innosta Vuorelaa. Hän pohtii pitkään, ovatko kaikki tällaiset kirjaston ydintoimintaa.

Maaseudulle kirjaston tarjoama satunnainen työtila voi olla jopa tarpeellisempi kuin kaupungissa, jossa on muitakin toimitiloja. Muihin lainattaviin kuin kirjoihin suhtaudun varovaisen hyväksyvästi, mutta henkilökohtaisesti en luottaisi kirjaston vesijuoksuvyöhön.

Digitaalisuutta ja lisättyä todellisuutta

Pirkko Vuorela on vuosia opettanut osaavia ihmisiä kirjastoalalle, mutta myös itse kokeillut ennakkoluulottomasti uusia asioita. Hän otti SeAMKissa liiketalouden yksikössä ensimmäisten joukossa käyttöön verkko-opetuksen työkaluja. Uutta päin Pirkko kohdistaa katsetta nytkin.

Tiedonhankinta muuttuu, oppiminen muuttuu ja myös lukeminen muuttuu. Vuorela näkee, että uudet digitaaliset teknologiat mahdollistavat aineistojen esittelyjä ja uudenlaista markkinointia. Esimerkkeinä hän mainitsee vaikkapa QR-koodit, jotka ovat jo oivia merkkejä siitä, mitä kenties on tulossa.

Painetut kirjat ja lehdet hyllyineen rajaavat vielä liikaa uuden ajattelua ja ideoitamme. Mielikuva kirjasta osana kirjastoa on edelleen varsin vankka. Kun mielikuvitus ja luovuus saadaan virittymään, on osaamisen hankkiminen pienempi este.

Voi, kun mä eläisin niin vanhaksi, että näkisin, millaisia hienoja lisätyn todellisuuden mahdollisuuksia kirjastoihin keksitään!

Omat kuviot tulevaisuudessa

Lopuksi Pirkko kertoo omista tulevaisuuden suunnitelmistaan.

Seuraan Merja Jupolta saamani yhden pienen tammen kasvua. Voisin innostua jostakin vapaaehtoistyöstä, mutta sen pitää olla jotakin muuta kuin kirjastoalaa. Saan loppukesällä uuden kasvihuoneen. Tomaattia. Chiliä. Kaikennäköisiä kasvilavoja. Mökkielämää. Hiihtoa. Uintia.

 

Pirkko Vuorela on toiminut kirjasto- ja tietopalvelualan lehtorina Seamkissa vuodesta 1991. Pirkko jää eläkkeelle tänä keväänä.

logo sähköpostiin

Seinäjoen korkeakoulukirjasto juhlii 20v. taivaltaan vuonna 2016. Juhlavuoden kunniaksi julkaisemme Plarattua-blogissa kirjoituksia, kuvakavalkadeja ja videoita, joiden teemana on kirjaston mennyt ja nykyinen, arki ja juhla.

Teksti ja kuva: Leena Elenius

Kirjastokirahvista tuli Kira

Kira

Nyt kirahvimme yhteinen saanut on nimen.
Kuuluu lupaus kautta kannon ja kiven:
neuvottomuus ei enää vainoa,
kun Kira auttaa joka ainoaa. 

Kirasta hyvän kaverin saat,
kun sille huolesi, onnesi jaat.
Kun kirjastoon marssit ja Kiraa moikkaat,
sä samalla tiedon lähteille loikkaat.

 

Kiitos kaikille, jotka ehdotitte nimeä kirahvillemme. Kaikki ehdotukset, joita saimme kirjastossa, mutta myös blogin ja instagramin kautta osallistuivat arvontaan. Palkinnot on nyt myös arvottu ja voittajille ilmoitettu.

Kuvasarja kertoo Kiran saapumisesta SeAMK Korkeakoulukirjastoon tammikuisena pakkaspäivänä 2016.

 

Ps. Runon alkuperäisidea ja teksti on Helin. Leena varoen sitä hieman muokkasi.