Aivan mahtava kokemus – työharjoittelijana SeAMK Korkeakoulukirjastossa

Krista-Maria tässä Seinäjoen korkeakoulukirjastosta, moro vaan. Olen kirjasto- ja tietopalvelun 3. vuoden opiskelija ja menossa on pian viimeinen viikko ennen harjoittelun päättymistä. Täällä kirjastolla on tultu oltua elokuun puolesta välistä lähtien ja on ollut aivan mahtava kokemus. Olisihan töissä ollut vielä kivaa olla, mutta pian jo koulutyö kutsuu.

krista15122016

Vaikka olen aikaisemmin ollut harjoittelijana pienessä kunnankirjastossa, oli se aivan erilaista, ja kuitenkin samanlaista kuin korkeakoulukirjastossa työskentely. Harjoitteluni aloitin Terveyskirjastolla, jossa sain opastusta kaikilta työntekijöiltä. Tutuksi tulivat niin lainaus, palautus ja hyllytys kuin uusien asiakkaiden kirjastokorttien teko heti ensimmäisenä työpäivänä.

Asiakaspalvelutyötä on ollut heti alusta lähtien, mikä oli odotettavissakin. Toki myöhemmin sitten Kampuskirjastossa sain mm. luetteloida sekä hankkia- ja poistaa aineistoa. Ja varsinainen ”oma” työni liittyikin oppareihin. Minun tuli ensin käydä läpi kirjastolla olevat opinnäytetyöt, ja poistaa kaikki yli 5-vuotta vanhat teokset. Tämän jälkeen sainkin ruveta kansittamaan ja luetteloimaan uudenuutukaisia, kirjastoon tuotuja opinnäytetöitä. Pääsin myöskin tilaamaan ja laittamaan esille tämän vuoden Kaunokirjallisuuden Finlandia- ja Tieto Finlandia – ehdokkaiden teokset. Toki olen muitakin kirjoja laittanut esille.

Paljon uutta on tullut tällä harjoittelujaksolla opittua ja vähän kerrattu vanhaakin. Mutta todella hauskaa on ollut. Kiitokset Helille, Katjalle, Pirjolle ja Siljalle aivan mahtavasta alkuperehdytyksestä. Myöskin Maaseutukirjastolle menevät aplodit, koska vaikka paikka on näinkin pieni, sinne on hyvin saatu kodikas tuntu ja tehty harjoittelijan olo kotoisaksi. Viimeisenä, muttei suinkaan vähäisenä, on Kampuskirjasto. Suuret kiitokset erityisesti Anne Pakkaselle, joka toimi mentorinani. Mutta muutkin työntekijät: Sari, Minna ja Mervi olivat todella mukavia työkavereita, jotka neuvoivat ja opastivat aina tarvittaessa.

Mutta nyt on aika toivottaa hyvää alkavaa vuotta 2017 SeAMK:in asiakkaille ja henkilökunnalle.

Blogin kirjoitti kirjasto- ja tietopalvelualan opiskelija Krista Vabamägi, joka oli harjoittelussa Korkeakoulukirjastossa syksyn 2016 aikana.

Joulunajan kirjavinkit

Kirjavinkkejä jouluun valmistautumiseen, lahjaideoiksi ja vaikka joulunajan lukemistoon poimittavaksi.

Syksystä jouluun : joka kodin opas juhlakauden valmisteluihin
Tiia Koskimies, Minerva 2016

Joulun odotus alkaa jo syksyllä, kun ensimmäiset lumihiutaleet leijailevat maahan. Pakastimeen on säilötty parhaan satokauden herkkuja joulukiireitä helpottamaan. Iltojen pimetessä askarrellaan joulukoristeita ja lahjoja.

syksystajouluunViimeistään marraskuussa yhä pimeneviin iltoihin täytyy itse tuoda valoa. Kynttilät lepattavat sisätiloihin tunnelmaa ja pihavalot piristävät mustaksi muuttunutta porraspieltä.

Ensimmäisenä adventtina viimasta sisään astuessa nenään tulvahtaa vastapaistettujen piparkakkujen sekä glögin mausteinen tuoksu.

Joulun kulissit kasvavat ympärille, vaikkei itse tekisi mitään. Heittäydytään siis joulun vietäviksi, koristellaan kodit viihtyisiksi. uskotaan taas tonttuihin ja joulupukkiin ja annetaan joululaulujen nostaa kyyneleet silmiin ja koskettaa.

Kuusen syvä vihreys, kimaltavat kinokset ja taivaan syvänsininen hämärä tuovat suurimmalle juhlallemme mahtavat puitteet.

 

Olgan joulu
Olga Temonen, Tammi 2016

olgan-joulu

Olgan joulu on suloinen sekamelska lasten vilskettä, tunnelmallisia hetkiä ja perinteitä – hyvää ruokaa ja herkkuja unohtamatta!

”Jouluna ei tarvitse olla liian tyylikäs eikä ainakaan hillitty. Minulle joulu on runsaita värejä, tuoksuvia kukkia, näyttäviä koristeita ja paljon herkkuja. Tärkeintä joulussa on tunnelma, valmistelut ja odotus.”

 

 

Linnut lumen valossa
Arto Juvonen, Tomi Muukkonen, Jari Peltomäki, Markus Varesvuo, Tammi 2011

linnut-lumen-valossa

Täällä pohjoisessa talvipäivät ovat tunnetusti lyhyitä ja vähävaloisia, mutta onneksi lumi tuo valoa – silloin kun sitä on. Nämä palkitut lintukuvauksen ammattilaiset ovat hyödyntäneet kuvissaan lumen heijastuskykyä. Tiesitkö, että puhdas lumipeite lähdes kaksinkertaistaa valon määrän. Kirjan lopussa kerrotaan kunkin kuvan tarina ja valokuvaaja. Näitä korkeatasoisia upeita lintukuvia katsellessa sielu rauhoittuu.

 

Karhu : voimaeläin
Kimmo Ohtonen, Docendo 2016

karhu-voimaelain

Kimmo Ohtonen on luonto-ohjelmista tunnettu toimittaja ja valokuvaaja, jolle karhu on ollut tärkeä voimaeläin jo lapsuudesta asti. Kirja alkaa jännittävällä kuvauksella, miten 9-vuotias Kimmo-poika pakenee väkivaltaista isäänsä mökiltä metsään. Karhun kohtaaminen öisessä metsässä antaa lopullisen sysäyksen luontoharrastukselle.

Kirja kuvaa tekstein ja valokuvin karhujen elämää Kainuun korpimetsissä ja soilla. Vilahtaapa kuvissa susi, ahma ja kettukin. Lukijalle selviää, miten pieni poika selviää karkureissustaan ja jatkaa kielloista huolimatta yöllisiä tutkimusmatkojaan metsässä. ”Minua lohdutti tieto, että metsässä olin aina turvassa.”

Ohtosen kirja ei ole perinteinen luontokirja, vaikka karhut, metsä ja luonnonsuojelu ovatkin pääosassa. Se kertoo myös pojan kasvutarinan väkivaltaisen isän ja alistuvan äidin varjossa. Ja siitä, miten kirjailija palaa vuosien jälkeen metsään ja löytää siihen taas yhteyden. Kirja on 2016 Tieto-Finlandia -ehdokas.

 

Musta tulee isona valkoinen – miten päästää irti pelosta ja häpeästä ja seistä omilla jaloillaan
Jani Toivola, Kustannusosakeyhtiö Siltala 2016

musta-tulee-isona-valkoinen

Tämä kirja ei ole elämäkerta. Tämä on kirja ihmisenä olemisesta. Näin alkaa kirjan alkusanat. Jani Toivola kirjoittaa elämäntarinansa hyvin avoimesti. Hän kertoo mm. lapsuudestaan, vuosistaan New Yorkissa, näyttelemisestä, kaapista tulemisestaan, kansanedustajuudesta ja isyydestään. Ennen kaikkea kirja kuitenkin kertoo tarinan pojasta ja miehestä, joka on joutunut pohtimaan paljon identiteettiään. Kenellä on oikeus rakastaa, perustaa perhe, kutsua itseään suomalaiseksi? Kirjassa kulkee myös tarina Janin matkasta Keniaan isänsä synnyinseuduille. ”Jokaisella on oikeus omaan tarinaan. Jokaisella on oikeus tulla nähdyksi.”

 

KonMari : iloa säkenöivä järjestys
Marie Kondo, Bazar 2016

konmari-iloa-sakenoiva-jarjestys

Marie Kondon ensimmäinen reilu vuosi sitten ilmestynyt kirja KonMari : siivouksen elämänmullistava taika, lupasi nimensä mukaisesti elämäsi mullistuvan siivouksen myötä. Pääpointti kirjassa oli karsia ylimääräiset tavarat ja jättää jäljelle vain ne, jotka tuottavat sinulle iloa. Jäljelle jääneet tavarat on myös järjesteltävä oikein, niitä on kohdeltava kauniisti ja niille on osoitettava kiitollisuutta. Tämä uusi kirja KonMari : iloa säkenöivä järjestys jatkaa ideaa eteenpäin, eli sisältää tarkempia ohjeita tavaroiden järjestämiseen ja mm. vaatteiden käärimiseen oikein. Kun tavarat ovat järjestyksessä, on elämäsi järjestyksessä! Kirjassa on mielenkiintoisia tarinoita, joita on hauska lukea, vaikka ei itse menetelmää toteuttaisikaan. Sieltä voi myös poimi joitain yksittäisiä niksejä.

Etlehti.fi haastatteli suomalaista Mira Ahjoniemeä, joka on omassa elämässään toteuttanut KonMarin oppeja ja oikeasti mullistanut elämänsä. Hän pitää nykyään Facebookissa KonMari Suomi –ryhmää, jossa on yli 30.000 jäsentä. Ryhmän jäsenet keskustelevat Kondon kirjoista ja hakevat vertaistukea omille konmarituksilleen/marituksilleen. Ahjoniemi on myös julkaisut oman kirjan Loistava järjestys (Otava 2016).

 

Elä onnellisemmin : käytännön opas onnellisuuteen, menestykseen ja hyvinvointiin
Emma Seppälä, HarperCollis 2016

ela-onnellisemmin

Toinen tapa muuttaa elämää on Emma Seppälän Elä onnellisemmin –kirja. Sen mukaan menestys ei välttämättä johda onneen. Sen sijaan onnellisuus on nopein reitti menestykseen. Onnelliseksi tulemiseen tarvitaan nopeatahtisen elämän hidastamista. Paras lopputulos syntyy, kun ihminen irrottautuu keskittymistä vaativasta tehtävästä eikä tee mitään – tai käy vaikka kävelylenkillä, joka edellyttää vain vähän keskittymistä. Unohda siis multitasking, saat enemmän aikaan tekemättä mitään – ja tulet samalla onnellisemmaksi. Eikö kuulostakin mukavalta?

Kirjan kirjoittaja on suomalaistaustainen psykologian tohtori Emma Seppälä, joka työskentelee tutkimusjohtajana Stanfordin yliopistossa. Hänen erikoisalaansa on onnellisuuden psykologia. Seppälän kirjoittama kirja poikkeaa muista onnellisuusoppaista siinä, että kaikki hänen neuvonsa perustuvat tutkimuksiin. Kirjassa onkin esitelty runsaasti tutkimuksia ja numerotietoa. Ja vaikka kirjan taustalla olevat tutkimukset on tehty Yhdysvalloissa, löytyy Suomesta hyvinkin samanlaisia ilmiöitä.

 

Vapaa viinistä: miten elämä muuttuu, kun pistää korkin kiinni
Ira Koivu, Viisas elämä 2016

vapaa-viinista

Kirjassa viisi naista kertoo, miten alkoholista oli kehittymässä ongelma, miten he onnistuivat lopettamaan ja miten elämä muuttui lopettamisen jälkeen.

Naisten alkoholinkäyttö on lisääntyvä ongelma, josta ei kuitenkaan puhuta riittävästi. Ongelmaa silotellaan, siitä vaietaan ja se koetaan häpeällisenä ja leimaavana. Ongelma ei myöskään useinkaan näy päällepäin vaan arki pyörii, työ ja tehtävät hoidetaan, vaikka olemista hallitsee iskostunut riippuvuus.

Kirjassa äänessä ovat naiset, jotka ovat itse laittaneet korkin kiinni. Avoin ja suora puhe omasta alkoholinkäytöstä on rohkea teko. Vetävää tekstiä on sujuva lukea. Sisältö herättää lukijan pohtimaan omia riippuvuuksiaan, pinttyneitä ja vahingollisia ajatuskuvioitaan. Kirjan lukeminen sysää liikkeelle vapauttavien ajatusten ketjuja. Onnistuisinko sittenkin? Olisiko muutos mahdollinen?

 

Akvarelleja Engelin kaupungissa
Jukka Viikilä, Gummerus 2016

akvarelleja-engelin-kaupungissa

Kirja on runoilijan proosaa, hieno päiväkirjamainen kudelma Helsingistä 1800-luvun alusta, ajalta, jolloin meidän tuntemaamme Helsinkiä ideoitiin, suunniteltiin ja rakennettiin.  Lyhyet, palapelimaiset tekstit kuljettavat pitkin lukijan nyky-Helsingin katuja ja rantoja. Samalla ne tempaavat mukaan kuvattuun aikaan. Kirjassa on arkipäivän historiaa, perhe-elämää, hyvinvointia ja huvituksia, mutta myös olojen ja aikojen ankeutta, kylmyyttä, vastoinkäymisiä.

”On hienoa piirtää kirjastoa, rakennusta viisauden suojelemiseksi. Kirjasto nousee kirkon länsipuolelle. Jos kirkon kautta saamme yhteyden Jumalan viisauteen, kirjasto ohjaa meidätn viisaiden ihmisten puoleen.”

Näin kirjassa kuvataan, miten silloinen Helsingin yliopiston kirjasto, nykyisin tuntemamme Kansalliskirjasto alkoi hahmottua.

Ps. Engelin arkkitehtuurista saa vivahduksen myös Etelä-Pohjanmaalla, kun vierailee Lapuan tuomiokirkossa, Alajärven tai Isojoen kirkossa. Engelin tekemät maakuntatyöt ovat enimmäkseen kirkkoja.

 

Homo Europaeus : Eurooppalaisen ihmisen pitkä historia
Karin Bojs, Minerva 2016

homo-europaeus

Ruotsalainen tiedetoimittaja Karin Bojs ryhtyi tutkimaan sukujuuriaan. DNA-jälkiä seuraten hän onnistui jäljittämään esivanhempansa aina jääkaudelle asti. Tutkimusten perusteella syntyi teos, joka seuraa eurooppalaisten kehitysvaiheita vuosituhansien saatossa. Mikäli historia, geenit ja eurooppalaisten kansojen sukulaissuhteet kiinnostavat, kannattaa ehdottomasti tutustua tähän mielenkiintoiseen teokseen, joka on palkittu Ruotsissa vuoden 2015 parhaana tietokirjana.

 

 

 

Lempi
Minna Rytisalo, Gummerus 2016

lempi

Paljon kehuttu Lempi kyllä lunastaa odotukset. Ensin on vain päästävä alun hieman häiritsevästä luetteloivasta kirjoitustyylistä yli. Sen jälkeen kirja on kauniisti kirjoitettua proosaa ja antaa aidon tuntuisen silmäyksen Lapin sodan aikaiseen elämään. Tykkäsin!

 

Joulukuun kirjavinkit teille valikoi: Mervi, Mari, Anne, Minna, Sari, Tuula, Leena ja Heli

 

 

 

Muutoksia e-aineistoihin 2017

SeAMKilaisten käytössä olevaan e-aineistovalikoimaan on tullut muutoksia 2017 alusta. Olemme lopettaneet muutaman aineiston tilauksen, osan on kustantaja itse päättänyt lakkauttaa. Joidenkin painettujen lehtien ja kirjojen tilaukset muuttuvat pelkästään e-versioiksi. E-kirjoja tilataan jatkuvasti lisää ja toiveita otetaan vastaan.

UUDET E-AINEISTOT

Maaseudun Tulevaisuus -sanomalehti on vaihtunut kokonaan elektroniseksi näköislehdeksi. Painettujen lehtien tilaus kirjastoihin on lopetettu. Lehteä voi lukea SeAMKin verkossa olevilta tietokoneilta enintään kolme käyttäjää yhtäaikaisesti. Etäkäyttö SeAMKin verkon ulkopuolelta ei ole sallittua. Lukuoikeuteen sisältyy Maaseudun Tipad-388129_640ulevaisuuden näköislehti ja sen arkisto sekä Kantri-kuukausiliitteen näköislehti.

Myös muutama sosiaalialan aikakauslehti muuttuu lähiaikoina e-versioiksi:

Lehdet on tähän asti tilattu painettuina Kampuskirjastoon. Nyt kokeillaan näiden lehtien osalta e-versioita. Lehtiä voi lukea SeAMKin verkossa ja etäkäytön kautta omilla SeAMK-tunnuksilla. Myös lehtien arkistot kuuluvat tilaukseen. Tiedotamme, kun kustantajat saavat e-lehdet käyttökuntoon.

Suomen Tilintarkastajat ry:n tuottamasta ST-Akatemia Online -palvelusta on hankittu kolmen e-kirjan paketti:

E-kirjat ovat jo käytössä SeAMKin verkossa ja etäkäytön kautta. Kutakin kirjaa voi lukea enintään kolme käyttäjää yhtäaikaa.

books-1176150_1920Duodecim Terveysporttiin ja Oppiporttin on tilattu kaksi uutta e-oppikirjaa: Jalkaterveys ja Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria.

Lisäksi Kuntoutuminen on korvannut entisen Kuntoutus-teoksen.

Kartutamme myös Ellibs e-kirjakokoelmaamme jatkuvasti. E-kirjojen hankintaehdotukset ovat tervetulleita!

 

POISTUNEET E-AINEISTOT

  • Metsänhoitokortiston tilaus on lopetettu metsätalouden koulutusohjelman lakkautuksen takia.
  • Aalto-yliopiston kirjasto on päättänyt lopettaa Helecon-tietokantojen tuotannon 2016 lopussa. Sen vuoksi Helecon FINP- ja MIX -tietokannat ovat poistuneet SeAMKin e-aineistoista.
  • Sanoma-arkiston tilaus on lopetettu sen vähäisen käytön takia.
  • Eebo- ja Ecco-tietokantojen ilmaistilausta ei enää jatketa.
  • Suomen Tilintarkastajat ry on päättänyt lopettaa Balanssi-lehden ja Balanssi Online -palvelun.

NELLI-TIEDONHAKUPORTAALI LOPPUNUT

Kansalliskirjaston ylläpitämä Nelli-palvelu on poistunut käytöstä vuoden 2016 lopussa, ja sen mukana on lakkautettu myös kaikki suomalaisten kirjastojen, mukaan lukien Seinäjoen ammattikorkeakoulun Nelli-portaali.

SeAMK-Finna on jo korvannut Nelli-portaalin, käytä jatkossa sitä etsiessäsi painettuja ja elektronia kirjoja, lehtiä, artikkeleita ja opinnäytetöitä.

 

Kaikki kirjaston hankkimat e-aineistot ja oikeat linkit palveluihin löytyvät aina e-kirjastosta! E-aineistojen käyttöoppaasta löydät ohjeet etäkäyttöön, mobiilikäyttöön ja aineistojen linkitykseen.

Muista myös tiedonhaun oppaat SeAMKin koulutusaloille ja muut kirjastonkäytön oppaat!

Teksti: Tuula Ala-Hakuni, suunnittelija

 

Seuraa kirjastoa:
Kirjasto FacebookissaInstagramtwitterpinterest_badge_redflickrwordpress-logo-32-blueyoutube-brand-standard-logo-95x40

 

E-aineistot, tiedonseurantataidot ja some mukana SeAMKin tiedonhankinnan opetuksessa

SeAMKissa on aina arvostettu tiedonhankinnan opetusta. Opetuksesta ovat vastanneet kirjaston informaatikot ammattikorkeakoulun perustamisesta asti.  Hyvät tiedonhankintataidot ovat ammattikorkeakouluopiskelijalle välttämättömät.

Kirjastonkäytöstä laaja-alaiseen tiedonhankintaan

photo-18-10-2016-23-29-18Alkuaikoina koulutus keskittyi kirjaston oman kokoelmatietokannan käyttöön, kirjaston palvelujen ja tilojen esittelyyn.  Nykyään erilaisia tietokantoja ja muuta tarjontaa on paljon enemmän, ja ne ovat helpompia ja sujuvampia käyttää. Käyttöliittymien kehittymisestä huolimatta hyvienkään palvelujen muistaminen, haltuun ottaminen ja oppiminen ei ole itsestään selvää.

E-aineistot osana digitaalisuutta

Kirjaston tarjoamat e-aineistot ovat laadukkaita, monipuolisia ja lähes kaikki niistä ovat käytettävissä myös etänä SeAMKin verkon ulkopuolella, kun kirjautuu palveluun SeAMK-tunnuksillaan.

Kirjaston hankkimien aineistojen lisäksi vapaan verkon avoimet julkaisuarkistot, digitaaliset tiedonhallinnan ja -seurannan työkalut helpottavat opiskelua ja oppimista sekä ovat tärkeitä välineitä työelämän kehittämis- ja tutkimustehtävissä.

Tiedonhaun osaamisen rinnalle tiedonseurantataitoja

Opetuksen sisällöllinen painopiste on muuttumassa vaativampaan suuntaan. Tietokantojen teknisten ominaisuuksien pikkutarkka opetteleminen on jäänyt taka-alalle. Nykyään tiedonhankinnassa sekä sen opetuksessa korostuvat ajattelun ja arvioinnin taidot.

Eräs lähestymistapa tiedonhankintaosaamisessa on opiskelijan oman opiskelualan photo-18-10-2016-23-29-35informaatioympäristön tunteminen ja jäsentäminen. Opiskelijat oppivat tietämään ja tuntemaan oma alan tiedontuottajat, eri tilanteissa tarvittavan tiedon luonteen, oman alan ammatti- ja tutkimuslehdet, sosiaalisen median aktiiviset toimijat sekä muut verkostot. Opiskelijat oppivat seuraamaan alan uutisia ja ajankohtaista keskustelua erilaisten verkkotyökalujen avulla. Uuden tiedon annetaan ympäröidä ja tulla luo. Tästä on valtava etu, sillä uutta verkossa julkaistavaa tietoa on mahdotonta etsiä perinteisten hakutapojen avulla.

Mediakentän muutos ja murros – e vai p? 

Julkaisutuotanto ja siten tiedonlähteiden kenttä on tällä hetkellä isossa murroksessa. Tiedonhankinnan opetuksen alkuvuosina e-aineistot olivat lähes pelkästään kansainvälisiä ja englanninkielisiä. Nykyään myös suomenkielisiä e-kirjoja on tarjolla ja lainattavissa kirjastoissa. Ammatti- ja tutkimuslehtiä ja artikkeleita on tarjolla verkossa, mutta kaikki eivät ole suinkaan googletellen löydettävissä. Sekä kirjaston että käyttäjän kannalta tilanne on vielä sekava. Verkkotarjonta ei ole korvannut kaikkea painettua tietoa. Lisäksi tietoon pääsyssä on eroja. Osa on avointa, osa kätkeytyy maksullisiin e-kokoelmiin.

Tiedonhankinnan soveltavassa osaamisessa kehitettävää – yhteistyö on a ja o

Tiedonhankinnan opetuksessa opiskeltujen asioiden soveltaminen erilaisiin oppimistehtäviin on edelleen haastavaa. Uusia työ- ja toimintatapoja saatetaan omaksua pinnallisesti tai vain silloin, kun tehtävänanto tai opettaja sitä vaativat.  Kirjaston e-aineistojen, erilaisten julkaisuarkistojen ja verkkotyökalujen monipuolinen hyödyntäminen unohtuu aikapaineissa, vaikka niistä saatu hyöty nostaisi oppimisen laatua kertaheitolla.

Soveltaminen on vaikeaa, jos kokonaiskuva palveluista on jäsentymätön eikä käyttörutiinia ole päässyt syntymään. Tiedonhankinnan opetuksen kehittäminen yhdessä opettajien kanssa on a ja o. Siten opiskelijoiden taidot ja osaaminen kehittyvät läpi opintojen. Hyvät tiedonhankintataidot sujuvoittavat ja edistävät opiskelua, lisäävät tehtävien laatua ja antavat ykköstyökalut työelämään.

Teksti: Leena Elenius ja Anu Latva-Reinikka

Simpsiön valloitus

Syyskuun viimeisenä päivänä puolilta päivin kapusimme linja-autoon. Auton nokka Framilta kohti Lapuan Simpsiötä ja eikun menoksi.  Oli koittanut  SeAMK toimiston ja kirjaston väen tyhyiltapäivän aika.

Erityinen luontokohde

Matkalla Maria kertoi päivän ohjelman ja hieman taustatietoja retkikohteestamme Simpsiöstä.  Sen ulkoilualue kuuluu Natura 2000-ohjelmaan. Kasvusto Simpsiöllä on eteläpohjalaisittain harvinainen, koska siellä kasvaa lehtokasveja. Ja onhan jo vuori itsessäänkin näillä leveysasteilla aikamoinen harvinaisuus!

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Meille jaettiin kartat, joihin oli merkitty alueen luontoreitit. Saimme myös pohdittavaksemme pari arvoitusta. Metsässä tarpoessamme voisimme aprikoida vaikka sitä, kuka tai mikä huusi, kun lammella kuultiin suorastaan kaamea huuto.

Perillä iloinen joukkomme hajaantui eripituisille reiteille. Valittavina olivat mm. Piispanpolku, Rytilammen kierros, Kalliomaan kierros ja Tohninpolku. Näkötornille kiipesivät he, joiden päitä ei korkeus huimannut. Näköala oli kuulemma huikea, joten ylös kapuaminen varmasti palkitsi.

Metsän sisään

Kietouduimme metsän sadunomaiseen tunnelmaan. Tulimme huomaamaan, että maasto oli yllättävän haastava meille tasamaan tallaajille.

Porukalla on mukavaa ja opettavaista samoilla luonnossa. Kanssavaeltajilta voi oppia uusia asioita. Kumppanini osasivat nimetä näkemämme kasvit, linnut ja sienet. Opin myös, että hyvän rouskun tunnistaa valkoisesta mahlasta.

Nuotiomakkaraa

Lopuksi kokoonnumme nuotiopaikalle makkaran paistoon. Vatsat ravittuina ja hyvin mielin palasimme Seinäjoelle ja aloitimme viikonlopun vieton.

Mutta mahtoikohan lammella kuullun, suorastaan kaamean huudon alkuperä selvitä?

Kiitos tyhy-reissun järjestäjille ja retkiseuralle!

Teksti: Heli, kuvat: Leena ja Tuula

Syyskuun kirjavinkkikori – kirjoja haasteista selviytymiseen ja uuden oivaltamiseen

Yksi elämä – monta uraa
Katriina Perkka-Jortikka, Kauppakamari 2016

yksi-elama

Kirjassa analysoidaan keskeisiä yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkilökohtaisia tekijöitä, jotka määrittävät ihmisten työuria. Nykyajan työsuhteet ovat yhä useammin määräaikaisia, osa-aikaisia, projektiluonteisia, sijaisuuksia, freelancetyötä jne. kuin ns. toistaiseksi voimassa olevia vakinaisia työsuhteita.
Pitkät työurat ovat jäämässä historiaan ja yhä useampi vaihtaa alaa. Uranvaihto on tulevaisuudessa lisääntyvä trendi ja uudelle uralle voi lähteä minkä ikäisenä tahansa.

Kirja perustuu osiltaan eri toimialoilla työskentelevien eri-ikäisten naisten ja miesten someryhmässä jakamaan kokemukselliseen tietoon. Kirjassa onkin paljon lainauksia tämän someryhmän jäseniltä.

Kirja pyrkii vastaamaan mm. seuraaviin kysymyksiin: Mitkä vastoinkäymiset yhdistävät työuraa vaihtaneita? Miten he ovat näistä haasteista selvinneet? Onko työelämä nykyään helpompaa vai vaikeampaa? Miksi muutos on tullut jäädäkseen?

 

Nörtin esiintymisopas – suoritusmanuaali substanssiosaajalle
Janne Jääskeläinen & Katleena Kortesuo, Talentum 2013

nortin-esiintymisopas

Nörtti tai et – kirjan nimestä huolimatta tämä sopii kaikille, jotka ovat kokemattomia esiintyjiä tai jännittävät esiintymistilanteita. Kirjan avulla opit valmistautumaan ja suoriutumaan monenlaisista opiskelu- ja työelämän tilanteista. Aloita asenteesta: opettele ajattelemaan positiivisesti ja sanomaan KYLLÄ. TL;DR (too long, didn’t read) -osiot tarjoavat oikotien hätäisimmille.

 

Tajuaako kukaan? Opas tieteen yleistajuistajalle.
Vastapaino, 2016.

tajuaako-kukaan

Tiina Raevaara rakastaa kirjoitusoppaita. Hänen oma ei-niin-perinteinen kirjoitusoppaansa on suunnattu tutkijoille ja toimittajille. Kirjan alkusanoissa Raevaara, koulutukseltaan luonnontieteilijä ja ammatiltaan kaunokirjailija, kertoo että hän haluaa hämärtää kauno- ja tietokirjallisuuden sekä journalistiikan rajoja. Tieteestä voi kertoa myös värikkäästi ja inspiroituneesti.

Yleistajuistamisella, jota aiemmin on kutsuttu myös popularisoinniksi ja kansantajuistamiseksi pyritään välittämään tieteen tuloksia tutkimuspiirien ulkopuolelle. Silloin on otettava huomioon, että kielen on muututtava yleisön mukaan.

Opas sisältää oivia esimerkkejä eri lehdistä, kirjailijoilta ja toimittajilta, miten teksti on saatu yleistajuisemmaksi alkuperäiseen tieteelliseen tekstiin verrattuna.

 

Metsän salainen elämä
Toimittaneet Eeva-Liisa Hallanaro, Saija Kuusela, Aino Juslèn, Terhi Ryttäri. Gaudeamus 2016.

metsan-salainen-elama

Mitä tiedämme eliölajeista, jotka elävät lahopuun kuoren alla, sammalen kätköissä ja purojen pohjissa?

Emme paljon mitään, vastasivat biologit ja vetivät saappaat jalkaan. Nyt he johdattavat lukijan seikkailumatkalle suomalaiseen metsään, joka on alkanut paljastaa salaisuuksiaan.

Eteen aukeaa ihmeellinen maailma: joku kärkkyy kyytiä lentävältä hyönteiseltä, toinen jakautuu osiin päästäkseen esteen läpi, kolmas säihkyy kuin jalokivi ja neljäs muistuttaa hyytelökasaa.

Kirja on kokoelma yllättäviä ja hauskoja kertomuksia metsää tutkivien ihmisten työstä.

 

Oivaltava oppiminen
Kirsti Lonka, Otava 2015.

oivaltava-oppiminen

Oivaltamisen ilo on kaiken tehokkaan, antoisan ja mielekkään oppimisen takana. Oivaltavassa oppimisessa yhdistyvät äly, tunne ja luovuus. Keskeistä ei ole teknologia, vaan motivaatio, kiinnostus sekä osallistava ja innostava pedagogiikka. Teos auttaa ymmärtämään mikä oppimisessa ja opettamisessa on keskeistä.

Teos on tosi kiinnostavaa luettavaa, siinä yhdistyy tutkimustieto sekä Longan kokemukset ja oivallukset. Toivoisin, että kirja päättyisi jokaisen opettajan ja kouluttajan luettavaksi.

Organisaatioelämää : Kulttuurin voima ja vaikutus
Sari Kuusela, Talentum 2015.

organisaatioelamaa

Kirjassa tarkastellaan kulttuuria sen keskeisten elementtien kannalta. Mistä kulttuuri koostuu ja miten se syntyy. Pohditaan sosiaalisen identiteetin ja ryhmän merkitystä ja niiden vaikutusta meihin jokaiseen. Haetaan myös ideoita kulttuurin johtamiseen ja muutostilanteisiin. Tutkitaan siis sitä, mitä tapahtuu, kun teemme yhteistyötä toistemme kanssa.

”Kulttuuria ei voi kopioida, se on sosiaalinen liima hyvässä ja pahassa.” Jaakko Rissanen

 

Psyykkinen hyvinvointi ja oppiminen 
Annarinna Ahtola (toim)., PS-kustannus, 2016

psyykkinen-hyvinvointi

Kirjan näkökulma on koulumaailmassa, mutta sovellettavaa riittää myös KORKEAkoulun opetustyöhön ja oppimiseen. Koulu on myös hyvinvoinnin rakentaja ja se työ kuuluu kaikille koulussa työskenteleville. Hyvinvointi on hyvän oppimisen ja laadukkaan tekemisen perusta.

Artikkelikokoelman kiinnostavinta antia on Nina Sajaniemen teksti oppimisen neurobiologisesta tausta ja siitä, mitä uudet oppimisympäristöt ja digitalisaatio tekevät oppimisille. Myös Liisa Keltikangas-Järvisen artikkeli temperamentista kannattaa lukea ajatuksella. Keltikangas-Järvinen kirjoittaa, että synnynnäinen temperamentti on työskentely- ja reagointityyli, joka tulisi erottaa oppimisesta ja osaamisesta. Helpommin sanottu kuin tehty, sillä onko meillä kykyä ja aikaa nähdä osaaminen temperamentin takaa.

Kirjasta löytyy tietoa myös siitä, miten tietoinen läsnäolo antaa voimavaroja ja voi lisätä opiskelijan ja opettajan hyvinvointia.

Kirjavinkit koriin poimivat: Tuula Ala-Hakuni, Minna Karvonen, Mervi Löytynoja, Leena Elenius, Anu Latva-Reinikka, Mari Rinta-Hirvelä ja Anne Pakkanen

Seinäjoen korkeakoulukirjasto juhlii 20v. taivaltaalogo sähköpostiinn vuonna 2016. Juhlavuoden kunniaksi julkaisemme Plarattua-blogissa kirjoituksia, kuvakavalkadeja ja videoita, joiden teemana on kirjaston mennyt ja nykyinen, arki ja juhla.

 

 

Uusi opiskelija, ota kirjasto käyttöön!

Opinnoissasi tarvitset ammatillista, tutkittua ja luotettavaa tietoa. Sitä löydät kirjastosta sekä painettuina kirjoina että elektronisina aineistoina. Seinäjoen korkeakoulukirjasto on opiskelijan tiedonhankinnan ykköspaikka!

Kirjasto kolmella kampuksella

Käytössäsi on kolme kirjastoa: Kampuskirjasto Kampustalossa Framin Kampuksella, Terveyskirjasto Mediwest-rakennuksessa Koskenalan Kampuksella ja Maaseutukirjasto Ilmajoen Kampuksella. Kirjastojen aukioloajat ja yhteystiedot löydät kirjaston verkkosivuilta. Voit pyytää aineistoa ja tehdä varauksia minkä tahansa toimipisteen kirjoihin, varaukset kuljetetaan ilmaiseksi ilmoittamaasi korkeakoulukirjaston toimipisteeseen. Myös lainat voit palauttaa mihin tahansa korkeakoulukirjaston toimipisteeseen. Kirjat kulkevat, et sinä. 

”Tästä kirjastosta tulee varmasti yksi suosikeistani!”

Suosittelemme hankkimaan SeAMK Korkeakoulukirjaston kirjastokortin heti opintojen alkuvaiheessa. Sama kirjastokortti käy kaikissa toimipisteissämme. Kannattaa täyttää kirjastokorttihakemus etukäteen verkossa, niin vältyt jonottamiselta. Kortti odottaa Sinua valmiina kirjastossa. Ota henkkarit mukaan!

Kurssikirjoja, lehtiä ja e-aineistoja

SeAMK Korkeakoulukirjastosta löydät opiskelussa tarvitsemasi tenttikirjat, tutkimukset ja muut opiskelumateriaalit. Kirjaston omalla SeAMK-Finna-verkkopalvelulla voit hakea kirjaston painettuja kirjoja ja lehtiä, opinnäytteitä, e-kirjoja, e-lehtiä ja e-aineistoja samalla haulla.

Kirjaudu sisään SeAMK-Finnaan, niin voit uusia lainojasi ja tehdä varauksia. SeAMKin opiskelijat kirjautuvat Finnaan omilla SeAMK-tunnuksillaan (Haka-kirjautuminen). Muista liittää korkeakoulukirjaston kirjastokortti tiliisi ensimmäisellä kirjautumiskerralla. Katso ohjevideo kirjautumisesta! Myös hyllyssä oleviin kirjoihin voi tehdä varauksia. Säästät aikaa, kun voit noutaa varauksesi suoraan kirjaston neuvonnasta.

”Yhtään kirjaa en ole joutunut ostamaan – kaikki olen saanut kirjastosta.”

Kirjastoon on tilattu myös runsaasti oman alasi aikakauslehtiä. Niitä seuraamalla tiedät, mitä alallasi tapahtuu. Sanomalehdetkin voit käydä lukaisemassa kirjastossa.

Kirjastoon hankitaan nykyisin enemmän aineistoja elektronisessa kuin painetussa muodossa. Kaikki kirjaston hankkimat e-aineistot löytyvät kätevästi e-kirjastosta. E-kirjoja ja e-lehtiä voit lukea SeAMKin verkossa ja kotikoneella kirjaston tarjoaman etäkäyttöpalvelun avulla. Monia e-aineistoja voi myös ladata omaan älypuhelimeen tai tablettiin. Esimerkiksi MOT Online -palvelussa käytössäsi on sanakirjoja, käännöspalveluita, kielentarkistimia ja kielioppeja.

Oppaista vinkkejä ja työkaluja tiedonhakuun

Kirjaston oppaista saat vinkkejä oman alasi tiedonhakuun ja apua kirjastoaineistojen ja -palveluiden käyttöön. Kannattaa heti tutustua esimerkiksi Uuden asiakkaan oppaaseen.

Oppaiden avulla löydät myös oman alasi tärkeimmät tietokannat ja tehokkaat työkalut tiedonhankintaan. Tavoitteenamme on, että opiskelija löytäisi oppaasta kaiken tarvitsemansa, olipa kyseessä sitten opintoihin kuuluva harjoitustyö tai opinnäytetyö.

Oppijan olohuone

Kirjasto on oppijan olohuone. Kun tarvitset rauhallista lukupaikkaa tai työtilaa ryhmätöiden tekoon, tule kirjastoon. Voit käyttää langatonta verkkoa, tietokoneita, tulostinta, kopiokonetta ja skanneria. Ammattitaitoiselta ja ystävälliseltä henkilökunnalta saat apua kirjastonkäyttöön ja tiedonhakuun.

”Tosi mahtavaa on kuitenkin se, että tätä kirjastoa voin hyödyntää valmistumisen jälkeenkin. En minä aio tähän kirjastonkäyttöä, tiedonhankintaa ja opiskelua jättää.”

Tule ja seuraa meitä

Instragram_uusi_glyph-logo_May2016twitterfacebookKirjaston verkkosivuilta löydät tietoa kirjastopalveluista ja –aineistoista. Seuraa meitä myös Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissa, saat nopeasti tietoa kirjaston aukiolomuutoksista, uusista palveluista, kirjoista ja muuta kirjastokivaa.

Käytä ainakin näitä:

Kirjaston verkkosivut – tietoa kirjastopalveluista ja -aineistoista, kirjastouutisia
SeAMK-Finna – kirjaston oma verkkopalvelu, jossa voit etsiä painettuja ja elektronisia kirjoja, lehtiä ja opinnäytteitä, tehdä varauksia ja uusia lainojasi ym.
Oppaita eri koulutusaloille – löydä oman alasi oppaat! Saat vinkkejä alasi tiedonhakuun ja apua kirjastonkäyttöön.
Facebook, Instagram ja Twitter – ajankohtaista kirjastosta, seuraa meitä!
Pinterest – seuraa uusia kirjahankintojamme!

Teksti: Tuula Ala-Hakuni, suunnittelija

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna