Avainsana-arkisto: opiskelijat

Uusi opiskelija, käytä kirjastoa!

Tervetuloa opiskelemaan SeAMKiin! Tulevissa opinnoissasi tarvitset ammatillista, tutkittua ja luotettavaa tietoa. Sitä löydät kirjastosta sekä painetussa että sähköisessä muodossa. SeAMK Korkeakoulukirjasto on opiskelijan tiedonhankinnan ykköspaikka!

Kirjasto kolmella kampuksella

Käytössäsi on kolme kirjastoa: Kampuskirjasto Framin Kampuksella, Terveyskirjasto Mediwestin rakennuksessa Koskenalantiellä ja Maaseutukirjasto Ilmajoen Kampuksella. Kirjastojen aukioloajat ja yhteystiedot näet kirjaston verkkosivuilta.

”Kirjasto on tosi tarpeellinen. Säästyy paljon rahaa, kun kurssikirjoja voi lainata.”

Kampustalon rakennushankkeen vuoksi Kampuskirjasto toimii väistötiloissa Frami A-rakennuksessa kesään 2018 saakka. Kaikki kirjat eivät mahdu Frami A:n kirjastotilaan, joten suurin osa kirjoista on sijoitettu väliaikaisiin varastoihin. Kirjat eivät kuitenkaan ole poissa käytöstä vaan niitä voi pyytää lainaan tekemällä niihin hyllyvarauksia. Lisäohjeita löydät kirjaston uutisista.

SAMOn opiskelijakortti käy myös kirjastokorttina

Kirjastokortti2015_wwwTarvitset SeAMK Korkeakoulukirjaston kortin painetun aineiston ja Ellibs e-kirjojen lainaukseen. Myös uusin SAMOn opiskelijakortti käy kirjastokorttina  Seinäjoen korkeakoulukirjaston toimipisteissä. Täytä kirjastokorttihakemus etukäteen verkossa, odota sähköposti-ilmoitusta tietojesi tallennuksesta ja tule sen jälkeen käymään kirjastossa opiskelijakortin ja henkkareiden kanssa.

Jos haluat lainata kirjoja ennen kuin opiskelijakortti saapuu etkä halua ns. oikeaa kirjastokorttia, voit väliaikaisesti toimia myös ilman korttia. Täytä silloinkin ensin kirjastokorttihakemus verkossa ja käy sitten kirjastossa todentamassa henkilöllisyytesi, kun olet saanut sähköpostiviestin tietojesi tallennuksesta.

Kurssikirjoja, lehtiä ja e-aineistoja

SeAMK Korkeakoulukirjastosta löydät opiskelussa tarvitsemasi tenttikirjat, tutkimukset ja muut opiskelumateriaalit. Kirjaston omalla SeAMK-Finna-verkkopalvelulla voit hakea kirjaston painettuja kirjoja ja lehtiä, opinnäytteitä, e-kirjoja, e-lehtiä ja e-aineistoja samalla haulla.

Kirjaudu sisään SeAMK-Finnaan, niin voit uusia lainojasi ja tehdä varauksia. SeAMKin opiskelijat kirjautuvat Finnaan omilla SeAMK-tunnuksillaan (= Haka-kirjautuminen). Muista liittää kirjastokortti tai opiskelijakortti tiliisi ensimmäisellä kirjautumiskerralla.

Voit pyytää aineistoa ja tehdä varauksia kaikkiin SeAMK-Finnasta löytämiisi kirjoihin, varaukset kuljetetaan ilmaiseksi kaikista toimipisteistä  haluamaasi korkeakoulukirjaston toimipisteeseen. Voit myös palauttaa lainasi mihin tahansa meidän toimipisteeseen. Kirjat kulkevat, et sinä. Myös hyllyssä oleviin kirjoihin voi tehdä varauksia. Säästät aikaa, kun voit noutaa varauksesi suoraan kirjaston neuvonnasta.

”Todella ystävällinen palvelu. Hyllyvarausmahdollisuus ja sen toimivuus aineistoa noudettaessa ensiluokkaista!”

Kirjastoon on tilattu myös runsaasti oman alasi aikakauslehtiä. Niitä seuraamalla tiedät, mitä alallasi tapahtuu. Sanomalehdetkin voit käydä lukaisemassa kirjastossa.

Kirjastoon hankitaan nykyisin enemmän aineistoja elektronisessa kuin painetussa muodossa. Kaikki kirjaston hankkimat e-aineistot löytyvät kätevästi e-kirjastosta. E-kirjoja ja e-lehtiä voit lukea SeAMKin verkossa ja kotikoneella kirjaston tarjoaman etäkäyttöpalvelun avulla. Monia e-aineistoja voi myös ladata omaan älypuhelimeen tai tablettiin. Esimerkiksi MOT Online -palvelussa käytössäsi on sanakirjoja, käännöspalveluita, kielentarkistimia ja kielioppeja.

”Olen enimmäkseen käyttänyt e-materiaalia opinnoissani ja ne ovat tulleet suureen tarpeeseen kun fyysistä painosta ei löydy läheltä tai helposti.”

Oppaista vinkkejä ja työkaluja tiedonhakuun

Kirjaston oppaista saat vinkkejä oman alasi tiedonhakuun ja apua kirjastoaineistojen ja -palveluiden käyttöön. Kannattaa heti tutustua esimerkiksi Kirjaston käyttäjän oppaaseen.

Oppaiden avulla löydät myös oman alasi tärkeimmät tietokannat ja tehokkaat työkalut tiedonhankintaan. Tavoitteenamme on, että opiskelija löytäisi oppaasta kaiken tarvitsemansa, olipa kyseessä sitten opintoihin kuuluva harjoitustyö tai opinnäytetyö.

Ammattitaitoiselta ja ystävälliseltä henkilökunnalta saat apua kirjastonkäyttöön ja tiedonhakuun.

Tule ja seuraa meitä

twitterfacebookInstagramKirjaston verkkosivuilta löydät tietoa kirjastopalveluista ja –aineistoista. Seuraa meitä myös Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissa, saat nopeasti tietoa kirjaston aukiolomuutoksista, uusista palveluista, kirjoista ja muuta kirjastokivaa.

Käytä ainakin näitä:

Kirjaston verkkosivut – tietoa kirjastopalveluista ja -aineistoista, kirjastouutisia
SeAMK-Finna – kirjaston oma verkkopalvelu, jossa voit etsiä painettuja ja elektronisia kirjoja, lehtiä ja opinnäytteitä, tehdä varauksia ja uusia lainojasi ym.
Oppaita eri koulutusaloille – löydä oman alasi oppaat! Saat vinkkejä alasi tiedonhakuun ja apua kirjastonkäyttöön.

Teksti: Tuula Ala-Hakuni, suunnittelija

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Mainokset

Aivan mahtava kokemus – työharjoittelijana SeAMK Korkeakoulukirjastossa

Krista-Maria tässä Seinäjoen korkeakoulukirjastosta, moro vaan. Olen kirjasto- ja tietopalvelun 3. vuoden opiskelija ja menossa on pian viimeinen viikko ennen harjoittelun päättymistä. Täällä kirjastolla on tultu oltua elokuun puolesta välistä lähtien ja on ollut aivan mahtava kokemus. Olisihan töissä ollut vielä kivaa olla, mutta pian jo koulutyö kutsuu.

krista15122016

Vaikka olen aikaisemmin ollut harjoittelijana pienessä kunnankirjastossa, oli se aivan erilaista, ja kuitenkin samanlaista kuin korkeakoulukirjastossa työskentely. Harjoitteluni aloitin Terveyskirjastolla, jossa sain opastusta kaikilta työntekijöiltä. Tutuksi tulivat niin lainaus, palautus ja hyllytys kuin uusien asiakkaiden kirjastokorttien teko heti ensimmäisenä työpäivänä.

Asiakaspalvelutyötä on ollut heti alusta lähtien, mikä oli odotettavissakin. Toki myöhemmin sitten Kampuskirjastossa sain mm. luetteloida sekä hankkia- ja poistaa aineistoa. Ja varsinainen ”oma” työni liittyikin oppareihin. Minun tuli ensin käydä läpi kirjastolla olevat opinnäytetyöt, ja poistaa kaikki yli 5-vuotta vanhat teokset. Tämän jälkeen sainkin ruveta kansittamaan ja luetteloimaan uudenuutukaisia, kirjastoon tuotuja opinnäytetöitä. Pääsin myöskin tilaamaan ja laittamaan esille tämän vuoden Kaunokirjallisuuden Finlandia- ja Tieto Finlandia – ehdokkaiden teokset. Toki olen muitakin kirjoja laittanut esille.

Paljon uutta on tullut tällä harjoittelujaksolla opittua ja vähän kerrattu vanhaakin. Mutta todella hauskaa on ollut. Kiitokset Helille, Katjalle, Pirjolle ja Siljalle aivan mahtavasta alkuperehdytyksestä. Myöskin Maaseutukirjastolle menevät aplodit, koska vaikka paikka on näinkin pieni, sinne on hyvin saatu kodikas tuntu ja tehty harjoittelijan olo kotoisaksi. Viimeisenä, muttei suinkaan vähäisenä, on Kampuskirjasto. Suuret kiitokset erityisesti Anne Pakkaselle, joka toimi mentorinani. Mutta muutkin työntekijät: Sari, Minna ja Mervi olivat todella mukavia työkavereita, jotka neuvoivat ja opastivat aina tarvittaessa.

Mutta nyt on aika toivottaa hyvää alkavaa vuotta 2017 SeAMK:in asiakkaille ja henkilökunnalle.

Blogin kirjoitti kirjasto- ja tietopalvelualan opiskelija Krista Vabamägi, joka oli harjoittelussa Korkeakoulukirjastossa syksyn 2016 aikana.

Operaatio syntymäpäivät

Me olemme kaksi kiti14:sta opiskelijaa – moi! Pääsimme kevään aikana ideoimaan ja järjestämään korkeakoulukirjaston 20 v. syntymäpäiväjuhlia.

LaurajakaroliinaMeidän piti järjestää jokin tapahtuma kirjastoon osana tapahtumatuotannon kurssia. Tapahtumaideaa ei oikein syntynyt, joten käännyimme SeAMK korkeakoulukirjaston puoleen. Eihän ole olemassa mitään mihin ei kirjastosta vastauksia löytyisi. Onni oli meidän puolellamme, kun kävikin ilmi, että kirjasto tarvitsisi pari opiskelijaa auttamaan syntymäpäiväjuhlien järjestämisessä. Siitä se ajatus sitten lähti.

Järjestimme syntymäpäivien oheistapahtumana some-tempauksen, kaikkien suureksi iloksi ja päänmenoksi. Lisäksi kehitimme ongintaa itse syntymäpäiväjuhlille. Onginta osoittautui suurmenestykseksi meidän iloiseksi yllätykseksi. Kaikki kalastajat saivat saalista ja saaliit miellyttivät heitä.

Syntymäpäivien järjestämiseen osallistuminen opetti meille mitä kaikkea se vaatii, jotta kirjastoon onnistutaan luomaan tapahtuma. Saimme hieman esimakua siitä mitä tulevan (luultavammin) pitää. Mainosten luonti ja levitys, tapahtuman suunnittelu ja toteutus, lupien kyseleminen, lahjoitusten hankkiminen ja aikataulussa pysyminen – siinä oli hommaa ensikertalaiselle.

Tämän tarinan tärkein opetus on se, mitä opimme oman tekemisen kautta ja kirjaston henkilökuntaa tarkkailemalla. Näiden juhlien järjestäminen on antanut meille tulevaisuuteen hyvät valmiudet tuottaa erilaisia tapahtumia kirjastoihin.

Kokemus oli erittäin positiivinen, eikä tarvinnut panikoida kertaakaan. Mitä nyt hieman oma jännitys kipusi välillä kattoon asti. Apu oli kuitenkin aina lähellä, siitä kiitos kirjastonhenkilökunnalle.

Teksti: Laura Lahtinen ja Karoliina Lindèn

20 viikkoa kirjastoa käytännössä – eli Henrin ammattiharjoittelu Kampuskirjastossa

Aloitin harjoitteluni Seinäjoen Kampuskirjastossa 17.8.2015. Nyt alkaneen vuoden aamunkoitossa tuntuu hämmentävältä, kuinka nopeasti kulunut 5 kuukautta on kulunut. Ei ole aikaakaan, kun istuskelin ensimmäisiä kahvitaukoja Kampustalon vieressä virtaavan Seinäjoen rannalla elokuun auringossa paistatellen. Nyt kun ulkona paukkuu 30 asteen pakkanen, olo on haikea, kun yksi vaihe päättyy ja on aika palata pulpetin ääreen jäätyneen joen toiselle puolelle.

Pidän itseäni hyvin onnekkaana saadessani mahdollisuuden tutustua kirjastomaailmaan nimenomaan täällä. Aloittaessani opintoni vasta paikkakunnalle muuttaneena Seinäjoen ammattikorkeakoulussa reilu pari vuotta sitten, ei suunnitelmiini kuulunut jäädä harjoittelujaksoksi kaupunkiin. Niin elämä kuitenkin heittelee ja omaksi yllätykseksi löysin itseni Kampuskirjaston tiskin takaa.

Vaikka omasin jo jonkin verran kirjastoalan työkokemusta Kampuskirjastoon tullessani, koen silti oppineeni täällä valtavasti kirjastotyöstä. Aluksia mentorini Mervi Löytynojan lyhyen, mutta sitäkin intensiivisemmän briiffauksen jälkeen minut heitettiin hyvinkin nopeasti altaan syvään päähän – eli palvelutiskiin. Aluksi kieltämättä kylmäsi, kun kaikki kirjastojärjestelmästä kokoelmaan oli aivan uutta ja outoa, mutta nopeasti huomasi, että pelastusrengas on aina lähellä ja apua uskaltaa kysyä paitsi Merviltä, niin ihan jokaiselta muultakin kirjastolaiselta.

Henri ja Mervi

Henrin harjoitteluohjaajana toimi tietopalvelusihteeri Mervi Löytynoja

Vähitellen oppia on alkanut tarttua ja joistakin hommista alkanut selvitä jo ilman henkistä tukeakin. Parasta on ollut, että erilaisia työtehtäviä on ollut rutkasti tarjolla ja niihin on ollut lupa tarttua. Varsinaisen asiakaspalvelun ohella olen päässyt puuhailemaan muun muassa luetteloinnin, hankintojen, muovituksen ja erilaisten tapahtumien parissa.

Työyhteisö on täällä fantastinen ja täynnä loistavia persoonia. On ollut alusta asti helppo olla osa tiimiä ja porukka on ollut tosi kannustava. Isoin kiitos kuuluu tietopalvelusihteereille: Merville, Sarille, Minnalle ja Annelle, joiden kanssa olen eniten yhdessä töitä tehnyt ja oppia koittanut ottaa. Kiitos myös infoille, suunnittelijoille, Terveys- ja Maaseutualan kirjastoväelle sekä Tarja Koskimiehelle, jotka ovat auttaneet näkemään, miten monimuotoista osaamista ja ammattitaitoa moderni kirjasto vaatii.

Suolana tässä duunissa on edelleenkin se sama, jonka huomasin jo työskennellessäni Turun musiikkikirjastossa, eli asiakkaat ja ne hetket kun huomaa, että on oikeasti pystynyt olemaan toiselle avuksi.

Nyt on aika toivottaa mukavaa alkanutta vuotta 2016 kaikille SeAMK-kirjaston asiakkaille ja henkilökunnalle!

Blogin kirjoitti kirjasto- ja tietopalvelualan opiskelija Henri Suhonen, joka oli harjoittelussa Korkeakoulukirjastossa syksyn 2015 aikana.

 

Vuoden asiakkaat oman alansa tiedossa tiukasti kiinni

Kirjastossa kevään tulon lähestymisen huomaa viimeistään, kun viestintä- ja markkinointitiimi kokoaa yhteen toimipisteistä tulleet ehdotukset vuoden asiakkaiksi. Tänään koitti taas tuo juhlahetken aika, jolloin jälleen palkittiin loistavia, innostuneita ja monipuolisia kirjastonkäyttäjiä.

Kirjaston johtaja Tarja Koskimies onnittelee Vuoden asiakkaita Teppo Vornasta ja Tiia Röksää.

Kirjaston johtaja Tarja Koskimies onnittelee Vuoden asiakkaita Teppo Vornasta ja Tiia Röksää.

SeAMK Korkeakoulukirjaston Vuoden asiakas -tittelin saivat SeAMKin kulttuurituotannon opiskelija Tiia Röksä ja konetekniikan opiskelija Teppo Vornanen.

Molemmat käyttävät kirjastoa sekä opiskelussa että vapaa-aikana. Teppo Vornaselle kirjasto merkitsee tietoa ja mahdollisuutta löytää uutta ja oppia lisää. Tiia Röksä opiskelee ja työskentelee mielellään kirjastossa, joten hän näkee sen myös sosiaalisena paikkana, jossa voi tavata muita ihmisiä.

Etuoikeutetussa asemassa

Tiia Röksä on lukee ja lainaa paljon kirjoja. "Välillä on kassin hihnat katkenneet" hän kertoi.

Tiia Röksä on lukee ja lainaa paljon kirjoja. ”Välillä ovat kassin hihnat katkenneet” hän kertoi.

Tiia Röksä kertoi lukeneensa pienen kirjaston verran kirjallisuutta avoimen yliopiston viestintäopintoihin ja kertoo olleensa etuoikeutetussa asemassa verrattuna moneen muuhun opiskelijaan. Helsingissä ja Tampereella kurssia suorittavat opiskelijat olivat pulassa vähäisten kurssikirjojen kanssa ja kirjoja jouduttiin kierrättämään tiiviiseen tahtiin.

– Minä sen sijaan löysin kaikki tarvitsemani harvinaisemmatkin opukset SeAMKin kirjastosta, eikä palauttamista tarvinnut kiirehtiä.

Vartti päivässä oman alan seuraamiselle

Molempien mielestä uuden tiedon seuraaminen on digiaikana vaivatonta, älypuhelimet ja tabletit ovat tähän helppoja ja nopeita välineitä. Sekä kulttuuri- että tekniikan ala kehittyvät niin kovaa vauhtia, että alan uutisointia on seurattava jatkuvasti.

Tekniikan alalla uuden tiedon ja ajalla pysymisen merkitys on tärkeä. Kehityksen pyörässä täytyy pysyä mukana. Alallani tarvitaan tietoa monipuolisesti kaikesta, mikään tieto ei ole turhaa. 

Tiia varaa päivittäin vartin aikaa oman alan asioiden seuraamiseen.

– Olen jostain kuullut näppärän lausahduksen, jota itse pyrin noudattamaan jokapäiväisessä elämässä: ”vartti päivässä oman alan asioita.” Tämä takaa, että pysyy kärryillä alan trendeistä, ilmiöistä ja asioista. Omalla alallani kuitenkin asiantuntijuus määrittelee ison osan ammattitaidosta, ja täten tuoretta tietoa tohtii tankata toistamiseen.

Romaaneja ja ammattilehtiä vapaa-ajalla

Tiia hemmottelee itseään lukemalla hyviä ja helppolukuisia romaaneja, suosikkikirjailija on Anna-Leena Härkönen. Myös Anja Snellmanin hieman rankempi kirjoitustyyli viehättää.

Teppo Vornanen naurahti, että sitten vasta aloitan kirjaston tehokäytön, kun opinnäytetyön aihe on selvillä.

Teppo Vornanen naurahti, että sitten vasta aloitan kirjaston tehokäytön, kun opinnäytetyön aihe on selvillä.

Teppoa kiinnostavat sotahistoria sekä tieteeseen ja teknologiaan liittyvät asiat. William L. Shirerin Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho tai Stephen E. Ambrosen Taistelutoverit ovat jääneet miehen mieleen.

Molemmat seuraavat myös omien alojensa ammattilehtiä. Tiia lukee Markkinointi & Mainonta– ja Journalisti-lehtiä sekä seuraa uutisia Mediaviikon verkkosivuilta. Teppo seuraa lehdistä aktiivisimmin Koneviestiä ja Kauppalehteä. Painettu ja digitaalinen sopivat molempien mielestä hyvin rinnakkain, mutta Tiian mielestä sanomalehti pitää lukea ehdottomasti aamulla painettuna, mieluusti kahvin kera.

Unelmien kirjasto on monipuolinen kohtaamispaikka

Molempien vuoden asiakkaiden mielestä unelmien kirjasto on rauhallinen paikka, jossa on helposti saatavilla monipuolisesti tietoa. Unelmien kirjastossa on kattavasti teoksia sekä painettuina että e-muodossa ja ne ovat helposti saatavilla. Kirjaston on sovellettuva sekä rauhalliseen työskentelyyn että ihmisten tapaamiseen.

Vaikka lähtökohtaisesti kirjastoon hakeudutaan työrauhan perässä, niin opinnäytetyötään paraikaa työstävälle ja viestintäalalla yrittäjänä toimivalle Tiialle kirjasto on myös kohtaamispaikka.

Kirjastoon on mukava tulla tapaamaan tuttuja ja hoitamaan hommia. Sosiaalisen puolen lisäksi hyvä kirjasto tietty tukee työntekoa, siellä on nopeat ja toimivat koneet sekä mahdollisuus tulostaa ja skannata asiakirjoja. 

SeAMKin kirjastossa tykkään näiden ominaisuuksien ohella erityisesti myös hyllyvaraus-toiminnosta, joka säästää kiireisen naisen aikataulusta leijonan osan, kun etukäteen valittu kirjapino odottaa noutajaansa palvelutiskillä.

Vielä kerran onnittelut vuoden asiakkaille!

Teksti: Anu Latva-Reinikka
Kuvat: Leena Elenius

Vuoden asiakkaat 2014: Salla Päivärinta, Mikko Sulkala ja Tero Turunen

SeAMK Korkeakoulukirjaston vuoden asiakkaat 2014 palkittiin eilen Kampuskirjastossa. Tällä kertaa huomionosoituksen saivat sosiaalialan opiskelija Salla Päivärinta, maaseutualan opiskelija Mikko Sulkala ja SeAMK Liiketoiminnan ja kulttuurin opettaja Tero Turunen. Kaikki palkitut ovat aktiivisia kirjaston asiakkaita, jotka käyttävät palveluja monipuolisesti.

Kirjasto ja uusi tieto mukana elämässä – myös työelämässä

Kirjaston johtaja Tarja Koskimies ja yksi palkituista asiakkaista Salla Päivärinta

Kirjaston johtaja Tarja Koskimies ja yksi palkituista asiakkaista Salla Päivärinta

Yksi palkituista, Salla Päivärinta, kertoo, että kirjoilla ja kirjastoilla on ollut hänelle aina erityinen merkitys. Hän käyttää kirjastoja paljoa, mutta myös ostaa
kirjoja sekä sanojensa mukaisesti ”koluaa kirpputoreilta klassikkoja” omiin kokoelmiinsa.

–  Jo hyvin pienenä lapsena kävin siskojeni kanssa
Helsingin monissa kirjastoissa. Tunnelma oli aina rauhoittava, turvallinen, jännittäväkin. Kirjasto on paikka, jossa kaikki ihmiset ovat samanarvoisia.

Sosiaalialan aikuisopiskelijana Päivärinta pohtii tiedon merkitystä työelämässä ja erityisesti omalla alallaan. Opintojen aikana hän on havahtunut tiedon määrään ja siihen, miten nopeasti asiat voivat muuttua.

–   On pakko pysyä ajan tasalla yhteiskunnallisista asioista ja politiikasta. On erityisen tärkeää tietää lainsäädännöstä, sen muutoksista, sote-uudistuksesta, muista poliittisista päätöksistä, sosiaali- ja terveyspalveluista yleisesti. Omalla alallani on tunnettava erilaiset asiakaskunnat ja heidän elämäntilanteisiinsa mahdollisesti liittyvät haasteet ja miten niihin voidaan parhaiten vastata.

Uusimman tiedon hankkiminen ja ajan tasalla pysyminen auttavat asiakaspalvelussa. Päivärinta näkee asiassa myös syvän yhteiskunnallisen merkityksen.

–  Ajan tasalla pysyminen takaa sen, että kykenemme antamaan asiakkaillemme kaiken sen avun ja tuen, jota he voivat ja heillä on oikeus saada. Autamme asiakkaitamme pysymään mukana yhteiskunnan haasteissa, ja näin pyrimme ehkäisemään syrjäytymistä.

Mieluista luettavaa ja unelmien kirjasto

Salla Päivärinta luettelee monia suosikkikirjailijoita, kirjoja ja kirjallisuudenlajeja, joista näkee Päivärinnan pitkän lukijauran: Viisikko-sarjan kirjat, Monte Christon kreivi, kaikki Agatha Christien kirjat, Ruohometsän kansa, Dan Brownin tuotanto, Khaled Hosseinin kirjat, Stephen Kingin, Danielle Steelin, Henning Mankelin ja Robin Cookin kirjat, monet elämäkerrat, useat toisesta maailmansodasta kertovat teokset (erityisesti juutalaisten tarinat ovat koskettaneet syvästi) ja psykologiset trillerit.

–   Totta kai sosiaali- ja terveysalan kirjat kiinnostavat nyt opintojen kautta entistä enemmän, mutta varsinaisista suosikkikirjoista tulee ensimmäisenä mieleen John Boynen ”Poika raidallisessa pyjamassa”. En muista aikaisemmin itkeneeni niin paljon mitään kirjaa lukiessani.

Päivärinta lukee kirjat mieluiten painettuina. Lehtien kohdalla tilanne on toinen. Aktiivisena verkon ja sosiaalisen median käyttäjänä hän seuraa lehtien verkkoversioita ja -sivuja mieluummin kuin lukee painettuja lehtiä.

– Luonto, matkailu, valokuvaus, ruoka, tiede ja terveys kiinnostavat. Netissä seuraan ja selaan monia. Säännöllisiä suosikkeja ovat esimerkiksi National Geographic, Total Health Magazine, Helsinki Times, Iltasanomat, Iltalehti, Ispectrum Magazine, Hyvä terveys, Tesso.

Päivärinnan mielestä unelmien kirjastossa saa hyvää, asiantuntevaa palvelua. Kirjastossa on tunnelmallinen, mutta hyvä valaistus, viherkasveja, kahviautomaatti, vesipiste, rauhallisia paikkoja, joissa lukea ja kirjoittaa, muutama tietokone, toimivat verkkosivut. Kirjasto myös säännöllisesti esittelee ja suosittelee uutuuksia tai muita mielenkiintoisia kirjoja.

- Tämä diplomi on hieno. Otan tästä kuvan ja laitan Facebookiin, Salla Päivärinta suunnittelee.

– Diplomi on hieno. Otan siitä kuvan ja laitan Facebookiin, Salla Päivärinta suunnittelee.

Salla Päivärinta valmistuu sosionomiksi lähiaikoina ja opinnäyteurakka alkaa olla voiton puolella. Kampuskirjastoa hän aikoo käyttää tulevaisuudessakin.

–  Yöpöydällä on jo jonkun aikaa odottanut pari kirjaa, joihin tartun heti, kun opinnäyte on valmis. Tosi mahtavaa on kuitenkin se, että tätä kirjastoa voin hyödyntää valmistumisen jälkeenkin. En minä aio tähän kirjastonkäyttöä, tiedonhankintaa ja opiskelua jättää.

Onnittelut vielä kaikille palkituille. Mikko Sulkala ja Tero Turunen eivät valitettavasti päässeet juhlahetkeen.

Teksti ja kuvat: Leena Elenius

Uuden tiedon seuraaminen osana kirjastotyötä

Tiedetään, verkossa on paljon hyödyllistä, kiinnostavaa ja kehittävää tietoa. Itselle tärkeän tiedon suodattaminen ja seuraaminen on kuitenkin entistä vaikeampaa, kun joka tuutista tulvii tavaraa. Koulutuspäiviemme tarkoitus oli antaa eväitä tähän tiedon tulvan hallitsemiseen.

Välineitä riittää 

Tiedonseurannan ja -jakamisen työvälineinä tutustuimme mm. Feedlyyn, Twitteriin, Diigoon, Ziteen & FlipBoardiin. Lähestymistapa koulutuksessa oli toiminnallinen ja käytännöllinen.

Feedly toimii jokamiehen ja –naisen välineenä  koota kiinnostavat blogit, RSS-syötteet ja  sivustot yhteen paikkaan.  Kun luo aihepiireille kansiot ja ohjaa syötteet niihin, halutut asiat löytyvät helposti.

Palvelu on yllättävän simppeli, selkeä ja helppo käyttää, sen kun kopioit haluamasi verkkosivun osoitteen Feedlyn hakuruutuun ja etsit.  Vapaa-ajalle onkin helppo löytää seurattavia aihepiirejä (ruoka, muoti, lehdet, juorut jne.), mutta entäpä työhön liittyviä niiden peruskirjastoblogien lisäksi?  Mitä tai ketä seurata ja mistä ja miten niitä seurattavia oikein löytyy? Esimerkiksi kustantajien uutuuksien seuranta voisi olla yksi tapa. Lisäksi amk-kirjastolaisen on helppo seurata erilaisten tiedontuottajien uusia julkaisuja ja muita uutisia Feedlyn avulla.

Yli puoli miljoonaa suomalaista tietää jotakin Twitteristä. Tutustuimme Twitterin toimintaan ja mahdollisuuksiin. Oman alan keskeiset organisaatiot ja vaikuttajat löytyvät usein Twitteristä ja ovat siellä aktiivisia. Heidän tuottamaa tietoa voi jakaa eteenpäin ja samalla verkostoituu huomaamattaan.

Diigo puolestaan on ryhmätyöalusta, mutta jota voi käyttää yksinkin perinteisten muistiinpanovälineiden sijaan. Ziten ja FlipBoardin avulla voit seuloa ja koostaa uutisvirtaa oman mieltymystesi mukaan. Molemmat sopii erinomaisesti käytettäviksi myös älypuhelinten ja tablettien kautta.

Skuuppauksesta Googlen korvike?

Scoop.it-palvelusta oli vain osalla kokemusta aiemmin. Palvelun miellyttävyys syntyy ehdottomasti visuaalisuudesta. Aihepiirihakemisto helpottaa aloittelijaa löytämään aihepiirejä helpommin kuin esimerkiksi Twitterissä.  Scoop.it hakee käyttäjän netistä hakemaa sisältöä automaattisesti hakusanojen avulla ja ehdottaa sopivia seurattavia. Ja mikä parasta, sisällöt ovat jonkun suodattamia ja parhaimmillaan pääset käsiksi asiantuntijan suodattamaan tietoon.

Skuuppauksessa on siis kyse suodattamisesta ja vinkkaamisesta eli kuratoinnista. Scoop.it -välinettä on hyödynnetty SeAMK Korkeakoulukirjastossa Yrittäjyyskirjaston ylläpidossa, ja Jaana Latvanen on kehunut palvelun helppoutta ja kannustanut kokeilemaan. Kuratointia olemme tehneet alakohtaisille verkkosivuille myös Facebookin  avulla.

Tiedonhankinnan opetukseen soveltuva asia on ehdottomasti verkkomuistiinpanotyökalujen hyödyntäminen (Diigo, Evernote). Molemmat ovat oivia välineitä amk-opiskelijalle kerätä opintojen lähteet ja muistiinpanot pilveen. Näistä on hyötyä mm. opinnäytetyötä tehdessä ja myös tulevassa työelämässä.

Innostusta on ilmassa! Saimme päivien aikana tietoa erilaisista, kiinnostavista palveluista, joita voi ottaa mukaan myös tiedonhankinnan tunneille. Kuratoitua sisältöä on hyvä tuoda Googlen rinnalle verkkotiedonhakuun.

Ilkka Olander koulutti kirjastolaisia ja Jaana Latvanen ojensi  kiitokseksi kirjastokasseja.

Jaana Latvanen ojentaa kouluttaja Ilkka Olanderille kiitokseksi kirjastokasseja.

Koulutuksen jälkeen osa on ottanut sovelluksia testattavaksi ja myös aktiiviseen käyttöön. Vinkkimme onkin, että kannattaa rohkeasti kokeilla – ikinä ei tiedä mistä innostuu tai mikä se omin juttu on.

Koulutus oli hyvä ja käytännönläheinen. Kouluttajana Ilkka Olander Sometekistä oli asiantunteva ja innostava. Hän kirjoitti digitaalisesta kirjastosta ja koulutuspäivien herättämistä ajatuksista myös oman blogijuttunsa.

Teksti: Minna Karvonen, Heli Rinne-Laturi, Anu Latva-Reinikka, toim. Anne Pakkanen ja Leena Elenius