Avainsana-arkisto: Arviointi

Käyttäjäkyselyyn runsaasti vastauksia

Ammattikorkeakoulukirjastojen kansallinen käyttäjäkysely toteutettiin 6.4 .- 12.5.2017 koko maassa. Kysely järjestettiin nyt kuudetta kertaa. SeAMK Korkeakoulukirjaston palveluita ja aineistoja arvioi 476 vastaajaa, joista noin 74% oli AMK-tutkintoa suorittavia opiskelijoita. Vastaajista 75% arvioi Kampuskirjaston, 15% Terveyskirjaston ja 10% Maaseutukirjaston palveluita.

Kyselyyn vastanneiden mielestä tärkeimmät kirjastopalvelut ovat

  • lainaus, palautus, varaus ja lainojen uusiminen
  • laajat aukioloajat
  • neuvonta ja tietopalvelut
  • hlökunnan palveluhalukkuus ja asiantuntevuus
  • Finna-hakupalvelut
  • kurssikirjat
  • painetut kirjat ja e-kirjat

Nämä kuuluvatkin kirjaston peruspalveluihin ja niiden toimivuus on tärkeää.

Osa kirjaston verkkopalveluista oli joillekin vastaajille vieraita. Tunnetko Sinä esimerkiksi nämä palvelut ja olisiko kenties niistä Sinulle apua?

  • voit maksaa myöhästymismaksuja verkkopankin kautta SeAMK-Finnassa
  • kysy kirjastopalveluista ja –aineistoista. Henkilökunta päivystää chatissa kirjaston aukioloaikoina.
  • tarvitsetko apua tiedonhankinnassa? Varaa informaatikko –palvelu auttaa
  • alanmukaisista tiedonhankinnan oppaista löydät vinkit ja linkit oman alasi tärkeimmille tiedonlähteille

”Tehtyäni tämän arvion tajusin, että en käytä lähellekään kaikkia kirjaston palveluja ja en ole edes tajunnut niiden olemassaoloa!”

Kampuskirjaston palvelujen heikentyminen Frami A:n väistötiloissa oli huomioitu, mutta tilanne sai myös ymmärrystä vastaajilta. Aukioloja ja ahtaita tiloja moititaan ja varastotilausten hidastuminen aiheuttaa odottelua. Onneksi tähän on tulossa muutos, kunhan pääsemme siirtymään takaisin Kampustaloon ja uusiin tiloihin kesällä 2018. Kiitos asiakkaille kärsivällisyydestä väistön aikana!

Toiveiden tynnyriäkin täytettiin.
Saimme ehdotuksia uuden Kampuskirjaston suunnitteluun:

  • isommat tilat, jossa viihtyisä tunnelma ja pitkät aukioloajat. Nuorten käyttäjien huomioonottaminen tilojen suunnittelussa.
  • itsenäiseen työskentelyyn rauhalliset tilat tietokoneineen
  • läppärilainaamo myös kirjastoon
  • ryhmätyötiloja ja tietokoneita lisää
  • itsepalvelulainaus
  • lisää kurssikirjoja ja niille pidemmät laina-ajat
  • lisää e-kirjoja

”Toivon, että remontin jälkeen tilat palvelisivat meitä opiskelijoita paremmin ja kirjastossa olisi enemmän tiloja esimerkiksi ryhmätöiden tekemiseen.”

Oli myös sellaisia toiveita, joita on vaikea toteuttaa: ostaisimme mielellämme enemmän kotimaisia e-kirjoja, jos niitä olisi kirjastoille tarjolla ja lisää kansainvälisiä e-lehtiä, jos budjettimme sen sallisi. Toivottavasti käynnissä oleva Kotilava-hanke parantaa suomalaisten tiedelehtien avointa saatavuutta verkossa.

Avoimissa vastauksissa nousi esiin ystävällinen ja asiantunteva asiakaspalvelu ja kirjaston suuri merkitys opiskelussa. Kritiikkiä saimme kurssikirjojen, e-kirjojen ja e-lehtien riittämättömyydestä. Jotkut toivoivat saavansa enemmän tiedonhankinnan ohjausta, joidenkin mielestä tiedonhankinnan kurssi oli liian laaja. Vaikka mielipiteet opetuksesta vaihtelivat, opetuksen tärkeys ja toimivuus oli kyselyn tulosten mukaan tasapainossa.

Kiitos kaikille vastanneille! Olemme erittäin iloisia ja yllättyneitä näin suuresta vastaajamäärästä ja avoimien vastauksien monipuolisuudesta. Niistä on meille apua palvelujen kehittämisessä, varsinkin nyt kun uusi Kampuskirjasto on syntymässä. Toivottavasti kyselyn myötä kirjastopalvelut tulivat vastaajille tutummaksi.

Kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin iPad. Voittajalle on ilmoitettu sähköpostitse. Onnea!

Juttu ja kuvien tiedot perustuvat AMK-kirjastojen käyttäjäkyselyn 2017 tuloksista tehtyihin ensihavaintoihin sekä tuoreisiin kirjastotilastoihin viime vuodelta (2016):

Teksti ja kuvat: Tuula Ala-Hakuni, suunnittelija, kirjastopalvelut

Mainokset

Käyttäjien kokemuksia kirjastosta – osa 1

Korkeakoulukirjastossa toteutettiin tänä keväänä kaksi käyttäjäkyselyä. Alkuvuodesta Seinäjoen ammattikorkeakoulun henkilökunnalle suunnatussa kokoelmakyselyssä kartoitettiin kirjaston painettujen ja elektronisten aineistojen käyttöä. Parin vuoden välein toteutetussa kirjastojen kansallisessa käyttäjäkyselyssä kerättiin tietoa kirjastojen käytöstä ja asiakastyytyväisyydestä sekä palvelujen vaikuttavuudesta. Kyselyjen tuloksista kerrotaan seuraavissa kahdessa blogikirjoituksessa.

Mihin kirjaston kokoelmia käytetään?

Kokoelmakyselyyn vastasi 85 SeAMKin henkilökuntaan kuuluvaa kaikilta koulutusaloilta ja kaikista henkilökuntaryhmistä. Vastaajat käyttivät painettuja kirjoja ja e-aineistoja eniten oman opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen sekä ammattitaidon ylläpitämiseen. Painettuja lehtiä taas käytetään eniten ajan tasalla pysymiseen.

Ähkyä e-tarjottimen äärellä

E-aineistojen runsaus ja monipuolisuus aiheuttavat monissa vastaajissa hämmennystä ja jopa ahdistusta kiireen keskellä. Markkinointia, henkilökohtaista ohjausta ja e-aineistokoulutusta tarvitaan edelleen. Ongelmana on löytää kaikille sopivia koulutusaikoja. Olisiko koulutuskalenteri paikallaan? Kannattaa myös muistaa, että kirjastosta voi varata ajan informaatikolle henkilökohtaista tiedonhaun ohjausta varten.

Lainaa e-kirjojaNäyttää siltä, että suhtautuminen e-kirjaan on muuttunut myönteisemmäksi ehkäpä tarjonnan lisääntymisen ja uutisoinnin vuoksi. Pyrimmekin hankkimaan painettujen kirjojen rinnalle esim. kurssikirjoja e-versioina aina kun se on mahdollista. Ongelmana on, että kysytyimpiä kirjoja ei vielä ole saatavana e-kirjoina.

Aikakauslehtiä eri koulutusaloille

Ikävä yllätys oli, ettei osa vastaajista tiennyt kirjaston monipuolisesta lehtikokoelmasta. Kirjastoon tulee runsaasti hyödyllisiä ammatti- ja tiedelehtiä, jotka on suunnattu SeAMKin eri koulutusaloille. Lehtien markkinointia onkin siis lisättävä asiakaspalvelussa, opetuksessa ja kirjaston viestinnässä. Myös lehtien tilauksia pitää harkita uudelleen. Entä olisiko hyvä idea laittaa tänään ilmestyneet lehdet erikseen esille omalle pöydälleen?

Kyselyn perusteella huomasimme, että joitakin e-aineistoja, kuten sähkötekniikan, tietojenkäsittelyn ja elektroniikan aineistoja sisältävää IEL Onlinea käytetään vähän. Saimme myös kommentteja siitä, kun jouduimme lopettamaan kustannusten nousun takia parisen vuotta sitten Science Direct –tietokannan.

Markkinointia monesta tuutista

Markkinoimme palveluitamme ja aineistoja intran uutisissa, kirjaston verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa (FB, Twitter), mutta edelleen vastausten perusteella kirjaston toivotaan kertovan esimerkiksi uutuushankinnoista sähköpostiviestein. Tiesitkö, että kirjaston uutuuksista voi tilata myös RSS-syötteen? Harkitsemme nyt myös kirjaston oman uutiskirjeen lähettämistä säännöllisesti henkilökunnalle.

Vastaajat antoivat kirjastolle hyödyllistä palautetta e-aineistojen hankinnan tueksi. Käyttötilastot auttavat myös, kun mietimme mitä aineistoja kannattaa tilata ja mitä aineistoja lopettaa. Kaikkia kyselyissä esille tulleita asioita emme ehkä pysty toteuttamaan heti, mutta kaikki palaute pidetään tallessa ja toteutetaan mahdollisuuksien mukaan myöhemmin.

Suurkiitokset kaikille kyselyihin vastanneille! Otamme aina mielellään vastaan palautetta palveluista ja aineistoista. Voitte myös tehdä meille hankintaehdotuksia.

Tuula Ala-Hakuni
Suunnittelija

Kirjastoalan opiskelijat hankintoja arvioimassa

Suoritimme osana kokoelmatyön kurssia Seinäjoen korkeakoulukirjaston syksyn 2012 painetun aineiston hankintojen arviointia listamenetelmällä ja vertaamalla olemassa olevaa aineistoa kirjaston kokoelmapolitiikkaan.

Laadukasta aineistoa ei aina löydy runsaasti jokaiselle koulutusalalle ja joskus sen rajaaminenkin on vaikeaa – mitä hankit, kun aiheena on lifestyle? Olimme yksimielisiä siitä, että korkeakoulukirjaston työntekijät huolehtivat meistä opiskelijoista hyvin hankkimalla lähinnä opiskelua tukevaa aineisto – ja sujauttamalla väliin ohjekirjan herkullisten macaron-leivosten ja kuppikakkujen tekoon, joita voi nauttia laadukkaan kaunokirjallisuuden parissa.

Koulutusalat huomioidaan hankinnoissa

Korkeakoulukirjaston palvelemien oppilaitosten ja eri koulutusalojen tarpeita oli huomioitu hyvin. Sosiaali- ja terveysalan aineistoa oli selkeästi eniten, kaikista hankinnoista 29 %. Tämä johtunee koulutusalan koosta ja siitä, että alan aineiston tulee olla ajantasaista. Vähiten aineistoa, 6 %, hankittiin tekniikan ja liikenteen alalle, huolimatta koulutusalan koosta. Syynä on, että kotimaista aineistoa on saatavilla vähän.

Esille nousi myös liiketalous, jonka osuus hankinnoista oli 22 %. Liiketalouden aineistot (johtaminen, markkinointi) ovat tarpeellisia monilla aloilla. Seinäjoen ammattikorkeakoulu edistää yrittäjyyttä, joten on selvää, että se ilmenee aiheeseen liittyvän materiaalin runsautena.

Koulutusaloihin luokittelemattoman materiaalin osuus oli 23 % hankinnoista, se koostui kaikille koulutusaloille sopivasta kirjallisuudesta ja pedagogiikkaan liittyvästä aineistosta, sekä romaaneista ja populaareista tietokirjoista.

Kurssikirjojen osuus aineistosta oli pieni, sillä ne hankitaan keväisin ja kesäisin.

Ajantasaisuus ja ammatillinen luotettavuus kunnossa

Tutkiessamme hankintojen ajantasaisuutta huomasimme iloksemme, että selkeästi suurin osa, lähes 70 % hankitusta aineistosta oli julkaistu vuonna 2012. Aineisto on tuoretta, sillä enemmistö hankinnoista on julkaistu parin viime vuoden sisällä. Yli viisi vuotta vanhempia teoksia oli hankittu selkeästi vähemmän. Tämä kertoo osaltaan korkeakoulukirjaston kokoelmatavoitteiden, kuten aineiston ajantasaisuuden toteutumisesta.

Korkeakoulukirjastossa tarjolla oleva aineisto on mielestämme paitsi ajantasaista, myös ammatillisesti ja tieteellisesti luotettavaa. Yli 70 % aineistosta on ammatillisia julkaisuja, oppikirjoja tai tieteellisiä- ja/tai tutkimusjulkaisuja. Lisäksi populaarit tietokirjat täydentävät osaltaan tietokirjallisuuden skaalaa. Muuta aineistoa, esimerkiksi kaunokirjallisuutta, on vain alle viisi prosenttia.

Kielijakauma kansainvälistyy

Suomenkielisen aineiston osuus oli 74 %, englanninkielisen 24 %, ruotsin 0,3 % ja muiden 1,7 %. Muutos kielijakaumassa on ollut kansvainvälisempään suuntaan, sillä vuonna 2011 hankitusta aineistosta 14 % oli englanninkielistä. Tässä toteutuukin SeAMK:n arvoihin kuuluva kansainvälisyys ja pyrkimys lisätä vieraskielistä tutkinto- ja muuta koulutusta.

Yhteenveto

Korkeakoulukirjasto palvelee uskottavasti, ajantasaisesti ja asiantuntevasti ensisijaisia asiakkaitaan eli korkeakouluopiskelijoita. Toki yllätyksiäkin tuli vastaan. Kokoelmasta löytyivät Finlandia-ehdokkaat ja aika paljon keittokirjoja. Tekniikan ja liikenteen vähäinen osuus ihmetytti.

Kirjoittajat: Ada-Maria Pentti, Marjaana Karjala, Noora Tervola, Petri Penttinen.

SeAMK Korkeakoulukirjasto kiittää kaikkia opiskelijoita. Blogitekstin kirjoittajille erityiskiitos!