Avoimuus vaatii uudistumista

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun koordinoimassa Avoimuuden lisääminen korkeakoulujen käyttäjälähtöisessä innovaatioekosysteemissä –hankkeessa, tuttavallisemmin amkien ATT –hankkeessa, on ollut mukana projektikoordinaattorina informaatikko Jaana Latvanen. Nyt kun hanke on päättymässä, on hyvä koota yhteen mitä kaikkea hankkeessa on saatu aikaan ja mitä vielä on tulossa?

Se on selvää, että paljon on saatu hyvää aikaan ammattikorkeakoulujen avoimen julkaisemisen ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) saralla. Jaana Latvanen nimeää hankkeen suurimmaksi saavutukseksi avoimeen tietoon ja julkaisemiseen liittyvän tietoisuuden ja osaamisen lisääntymisen. Tämä kävi ilmi myös korkeakoulujen avoimen toimintakulttuurin kypsyystason arvioinnissa, jonka OKM toteutti syksyllä 2016.

Myös ammattikorkeakoulujen keskinäinen ja eri henkilöstöryhmien välinen vuorovaikutus ja yhteistyö on lisääntynyt huimasti hankkeen aikana. Ilmassa on ollut mukava ja positiivinen tekemisen pöhinä. Mukana on ollut jäseniä eri henkilöstöryhmistä, niin opettajia kuin TKI- ja kirjastohenkilöstöä. Vaikka työ on välillä ollutkin haastavaa, Jaana kuitenkin kannustaa hakemaan hankkeisiin: omat verkostot kasvavat ja työ on ammatillisesti erittäin kehittävää.

Hanke sai myös valtakunnallista huomiota, kun se vuosi sitten palkittiin Avoimen tieteen foorumissa avoimen tieteen tunnustuspalkinnolla.

Avoin julkaiseminen lisääntynyt – nyt myös aineistot avoimiksi

Hankkeen keskeisin tavoite on ollut julkisin varoin tuotetun tiedon helppo ja maksuton saatavuus. SeAMKin julkaisuista 70% on saatavana avoimesti. Myös henkilökunnan julkaisujen rinnakkaistallennus Theseus-verkkokirjastoon on lisääntynyt niin SeAMKissa kuin valtakunnallisesti. Myös Julkaisijan oppaaseen tehdyt ohjeistukset ovat osaltaan edesauttaneet avointa julkaisemista ja TKI-toimintaa.

Avoimuuden vaatimus koskee julkaisujen lisäksi myös tutkimusaineistoja, myös ne pitää säilyttää, kuvailla metatiedoin sekä avata mahdollista jatkokäyttöä varten. Aineistonhallintaprosessiin liittyy Jaanan mukaan monia kysymyksiä, mm. kuka omistaa aineiston, kuka pääsee sitä käsittelemään ja mihin aineisto tallennetaan lopullisesti. Näitä asioita käsitellään aineistonhallintasuunnitelmassa, jonka jotkut rahoittajat vaativat jo hankerahoituksen hakuvaiheessa, mutta joka tehdään SeAMKissa viimeistään sitten, kun hanke on saanut rahoituksen. Avoimen TKI-toiminnan oppaaseen on koottu tähän liittyvää ohjeistusta. Paraikaa SeAMKissa onkin työn alla aineistonhallintaprosessien kehittämien. TKI-hankkeissa kerättyjen aineistojen tiedot tullaan tallentamaan Reportronic-projektinhallintaohjelmaan, jonka kautta niitä voidaan tuottaa myös SeAMKin verkkosivuille.

Haasteitakin vielä riittää

Hanke on kehittänyt hyviä toimintamalleja, mutta paljon olisi vielä tehtävää. Miten esimerkiksi TKI-toiminnassa syntynyt tieto siirretään ketterästi yrityksiin tai opetukseen ja opinnäytetöihin? Yksi hankkeen aikana esiin tulleista haasteista on ammattikorkeakouluissa syntyneen tutkimustiedon välittyminen työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Yritykset haluavat käyttää tutkittua tietoa, mutta tiivistetyssä ja populaarimmassa muodossa kuin tiedemaailmassa tehdään.

KOTILAVAlla eletään jännityksessä

Jaana on ollut mukana myös Kotimaiset tieteelliset lehdet avoimiksi ja vaikuttamaan (Kotilava)- hankkeen ohjausryhmässä. Kotilava-hankkeen tavoitteena on löytää ratkaisuja kotimaisten tiedelehtien avoimen julkaisemisen rahoitukseen.

Hankkeessa esitetään lehtien avoimeen saatavuuteen uutta konsortiopohjaista rahoitusmallia. Konsortion muodostaisivat yliopistot ja ammattikorkeakoulut ja sopimus olisi kolmivuotinen. Tällä hetkellä eletään jännittäviä aikoja, yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta odotetaan vastausta konsortioon mukaan lähtemisestä 24.11. mennessä.

Kirjastojen tulevaisuuden rooli

Kirjastoille tarjotaan aktiivista roolia avoimen tieteen ja tutkimuksen tukena ja edistäjänä sekä tutkimusaineistojen hallinnan toteuttajana (mm. OKM). Avoimuus on kirjattu myös AMKIT-konsortion strategiaan. Kirjastojen työn jatkuminen avoimen TKI-toiminnan parissa olisi luontevaa, koska ne ovat olleet aktiivisesti mukana tiedon avoimuuden kehittämisessä. Tutkimusaineistojen organisointikaan ei olisi kirjastoille vierasta työtä, samaa työtä kirjastoissa on tehty jo vuosisatoja.

Teksti ja kuva: Anu Latva-Reinikka

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s