Avainsana-arkisto: tutkimus- ja kehittämistoiminta

Avoimuus vaatii uudistumista

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun koordinoimassa Avoimuuden lisääminen korkeakoulujen käyttäjälähtöisessä innovaatioekosysteemissä –hankkeessa, tuttavallisemmin amkien ATT –hankkeessa, on ollut mukana projektikoordinaattorina informaatikko Jaana Latvanen. Nyt kun hanke on päättymässä, on hyvä koota yhteen mitä kaikkea hankkeessa on saatu aikaan ja mitä vielä on tulossa?

Se on selvää, että paljon on saatu hyvää aikaan ammattikorkeakoulujen avoimen julkaisemisen ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) saralla. Jaana Latvanen nimeää hankkeen suurimmaksi saavutukseksi avoimeen tietoon ja julkaisemiseen liittyvän tietoisuuden ja osaamisen lisääntymisen. Tämä kävi ilmi myös korkeakoulujen avoimen toimintakulttuurin kypsyystason arvioinnissa, jonka OKM toteutti syksyllä 2016.

Myös ammattikorkeakoulujen keskinäinen ja eri henkilöstöryhmien välinen vuorovaikutus ja yhteistyö on lisääntynyt huimasti hankkeen aikana. Ilmassa on ollut mukava ja positiivinen tekemisen pöhinä. Mukana on ollut jäseniä eri henkilöstöryhmistä, niin opettajia kuin TKI- ja kirjastohenkilöstöä. Vaikka työ on välillä ollutkin haastavaa, Jaana kuitenkin kannustaa hakemaan hankkeisiin: omat verkostot kasvavat ja työ on ammatillisesti erittäin kehittävää.

Hanke sai myös valtakunnallista huomiota, kun se vuosi sitten palkittiin Avoimen tieteen foorumissa avoimen tieteen tunnustuspalkinnolla.

Avoin julkaiseminen lisääntynyt – nyt myös aineistot avoimiksi

Hankkeen keskeisin tavoite on ollut julkisin varoin tuotetun tiedon helppo ja maksuton saatavuus. SeAMKin julkaisuista 70% on saatavana avoimesti. Myös henkilökunnan julkaisujen rinnakkaistallennus Theseus-verkkokirjastoon on lisääntynyt niin SeAMKissa kuin valtakunnallisesti. Myös Julkaisijan oppaaseen tehdyt ohjeistukset ovat osaltaan edesauttaneet avointa julkaisemista ja TKI-toimintaa.

Avoimuuden vaatimus koskee julkaisujen lisäksi myös tutkimusaineistoja, myös ne pitää säilyttää, kuvailla metatiedoin sekä avata mahdollista jatkokäyttöä varten. Aineistonhallintaprosessiin liittyy Jaanan mukaan monia kysymyksiä, mm. kuka omistaa aineiston, kuka pääsee sitä käsittelemään ja mihin aineisto tallennetaan lopullisesti. Näitä asioita käsitellään aineistonhallintasuunnitelmassa, jonka jotkut rahoittajat vaativat jo hankerahoituksen hakuvaiheessa, mutta joka tehdään SeAMKissa viimeistään sitten, kun hanke on saanut rahoituksen. Avoimen TKI-toiminnan oppaaseen on koottu tähän liittyvää ohjeistusta. Paraikaa SeAMKissa onkin työn alla aineistonhallintaprosessien kehittämien. TKI-hankkeissa kerättyjen aineistojen tiedot tullaan tallentamaan Reportronic-projektinhallintaohjelmaan, jonka kautta niitä voidaan tuottaa myös SeAMKin verkkosivuille.

Haasteitakin vielä riittää

Hanke on kehittänyt hyviä toimintamalleja, mutta paljon olisi vielä tehtävää. Miten esimerkiksi TKI-toiminnassa syntynyt tieto siirretään ketterästi yrityksiin tai opetukseen ja opinnäytetöihin? Yksi hankkeen aikana esiin tulleista haasteista on ammattikorkeakouluissa syntyneen tutkimustiedon välittyminen työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Yritykset haluavat käyttää tutkittua tietoa, mutta tiivistetyssä ja populaarimmassa muodossa kuin tiedemaailmassa tehdään.

KOTILAVAlla eletään jännityksessä

Jaana on ollut mukana myös Kotimaiset tieteelliset lehdet avoimiksi ja vaikuttamaan (Kotilava)- hankkeen ohjausryhmässä. Kotilava-hankkeen tavoitteena on löytää ratkaisuja kotimaisten tiedelehtien avoimen julkaisemisen rahoitukseen.

Hankkeessa esitetään lehtien avoimeen saatavuuteen uutta konsortiopohjaista rahoitusmallia. Konsortion muodostaisivat yliopistot ja ammattikorkeakoulut ja sopimus olisi kolmivuotinen. Tällä hetkellä eletään jännittäviä aikoja, yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta odotetaan vastausta konsortioon mukaan lähtemisestä 24.11. mennessä.

Kirjastojen tulevaisuuden rooli

Kirjastoille tarjotaan aktiivista roolia avoimen tieteen ja tutkimuksen tukena ja edistäjänä sekä tutkimusaineistojen hallinnan toteuttajana (mm. OKM). Avoimuus on kirjattu myös AMKIT-konsortion strategiaan. Kirjastojen työn jatkuminen avoimen TKI-toiminnan parissa olisi luontevaa, koska ne ovat olleet aktiivisesti mukana tiedon avoimuuden kehittämisessä. Tutkimusaineistojen organisointikaan ei olisi kirjastoille vierasta työtä, samaa työtä kirjastoissa on tehty jo vuosisatoja.

Teksti ja kuva: Anu Latva-Reinikka

Mainokset

Tavoitteena tiedon avoimuus

Julkaisutoiminnassa ja tiedonvälityksessä on meneillään suuri murros, jonka kaksi keskeistä tekijää ovat aineistojen yhä lisääntyvä digitalisoituminen ja pyrkimys tieteen ja tutkimuksen avoimuuteen. Murros uudistaa niin kustantajien, tiedontuottajien, tiedonvälittäjien kuin tiedon käyttäjienkin toimintatapoja.

Suuret kansainväliset, omistukseltaan pitkälle keskittyneet tiedekustantajat keräävät tällä hetkellä huikeat voitot sillä, että ne julkaisevat julkisin varoin tehdyn tutkimuksen tulokset. Kotimaiset tiedekustantajat sen sijaan kamppailevat toimeentulonsa rajoilla. Tämän taustalla on monia tutkimus- ja tiedemaailman perinteitä sekä tutkijoiden meritoitumiseen perustuvia käytäntöjä, joita halutaan nyt purkaa ja uudistaa.

Avoin tiede ja tutkimus – mitä se on?

Avoimen tieteen ja tutkimuksen (ATT) tavoitteena on, että julkisin varoin tuotettu tieto olisi helposti ja maksutta tutkijoiden, elinkeinoelämän, päätöksentekijöiden sekä kansalaisten saatavissa. Avoimuudella pyritään mm. lisäämään tutkimuksen luotettavuutta ja vauhdittamaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten leviämistä sekä edistämään uusien tutkimusideoiden syntyä.

Avoimuuden vaatimus koskee tutkimusjulkaisujen lisäksi myös tutkimusaineistoja ja tutkimusprosessia. Tutkimusaineistot tulee säilyttää, kuvailla metatiedoin sekä avata mahdollista jatkokäyttöä varten. Myös tutkimusprosessi tulee dokumentoida ja tehdä läpinäkyväksi. Avoimuus ei kuitenkaan tarkoita, että tutkimusetiikkaan tai lainsäädäntöön perustuvat seikat jäisivät huomiotta.

Avoimen tieteen ja tutkimuksen ajattelutavan idut kylvettiin jo 1990-luvulla ja kirjallisen julistuksensa se sai Budapestin Open Access -aloitteessa v. 2002. Raha ratkaisee, sillä vasta tutkimusrahoittajien vaade julkisin varoin tuotetun tiedon avoimeksi saattamisesta on laukaissut liikkeelle avoimen tieteen ja tutkimuksen buumin ja pakottanut sekä kustantajat, korkeakoulujen tutkimushallinnot, tutkijat että korkeakoulukirjastot uusien toimintamallien kehittämiseen. Esimerkiksi Euroopan Unionin tutkimus- ja innovaatiorahoituksen ohjelma Horizon 2020 ja Suomen Akatemia edellyttävät rahoituksellaan tuotettujen julkaisujen ja tutkimusaineistojen avointa saatavuutta.


Toimintamalleja kehitetään hankkeissa

Avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintamalleja ja työkaluja kehitetään tällä hetkellä useissa eri hankkeissa, joita Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) rahoittaa. Hankkeet perustuvat OKM:n toimenpideohjelmaan ”Tutkimuksen avoimuudella yllättäviä löytöjä ja oivaltamista: Avoimen tieteen ja tutkimuksen tiekartta 2014–2017.” Päämääränä on luoda sellaiset puitteet, että Suomi voi vuonna 2017 kutsua itseään avoimen tieteen ja tutkimuksen mallimaaksi.

Myös ammattikorkeakouluissa luodaan edellytyksiä avoimuudelle. Seinäjoen ammattikorkeakoulu kantaa vetovastuun ammattikorkeakoulujen valtakunnallisessa hankkeessa ”Avoimuuden lisääminen korkeakoulujen käyttäjälähtöisessä innovaatioekosysteemissä”. Hankkeessa pyritään edistämään avoimuutta niin, että se hyödyttäisi parhaalla mahdollisella tavalla elinkeinoelämää ja erityisesti pk-yrityksiä.

Hankkeeseen sisältyy mm. ammattikorkeakoulujen tutkimusympäristöjen kartoittaminen, yhteisten käytäntöjen luominen tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten (TKI) ja tutkimusaineistojen tallentamiseen sekä hyvien käytänteiden etsiminen ammattikorkeakouluissa tuotetun tiedon ja osaamisen sujuvaan jakamiseen.

Kirjastot avoimen tieteen ja tutkimuksen tukena

Myös ammattikorkeakoulukirjastoissa valmistaudutaan avoimen tieteen tukemiseen. Kirjastoilla on paljon sellaista tiedon tallentamiseen, metadataan, tiedon käytön organisoimiseen ja välittämiseen liittyvää osaamista, jota tarvitaan sekä julkaisujen että tutkimusaineistojen avoimuuden hallinnassa.

Ammattikorkeakoulujen vahvuutena on jo muutaman vuoden käytössä ollut avoin julkaisuarkisto Theseus, joka opinnäytetöiden lisäksi sisältää jo nyt ammattikorkeakoulujen TKI-hankkeissa syntyneitä julkaisuja. Tavoitteena on kehittää Theseusta edelleen niin, että se tuo entistä näkyvimmin esiin ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan tuloksia.

Valtakunnallisissa ATT-hankkeissa kehitetään avoimen tieteen ja tutkimuksen edistämisen käytäntöjä ja työvälineitä, joten pyörää ei joka korkeakoulussa ja kirjastossa tarvitse keksiä uudelleen. Silti uuden omaksuminen ja implementoiminen korkeakoulujen käytäntöihin on haastavaa. Avoin tiede ja tutkimus näyttäytyy käyttäjälleen maksuttomana, mutta sen mahdollistavan infrastruktuurin rakentaminen ei synny itsestään eikä se ole ilmaista.

Ammattikorkeakoulujen ATT-hankkeen tavoitteet (posteri, pdf)

 

Jaana Latvanen, projektikoordinaattori
Avoimuuden lisääminen korkeakoulujen käyttäjälähtöisessä innovaatioekosysteemissä –hanke (Facebook) (Twitter)