Aihearkisto: Ammattikorkeakoulut

Avoimuus vaatii uudistumista

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun koordinoimassa Avoimuuden lisääminen korkeakoulujen käyttäjälähtöisessä innovaatioekosysteemissä –hankkeessa, tuttavallisemmin amkien ATT –hankkeessa, on ollut mukana projektikoordinaattorina informaatikko Jaana Latvanen. Nyt kun hanke on päättymässä, on hyvä koota yhteen mitä kaikkea hankkeessa on saatu aikaan ja mitä vielä on tulossa?

Se on selvää, että paljon on saatu hyvää aikaan ammattikorkeakoulujen avoimen julkaisemisen ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) saralla. Jaana Latvanen nimeää hankkeen suurimmaksi saavutukseksi avoimeen tietoon ja julkaisemiseen liittyvän tietoisuuden ja osaamisen lisääntymisen. Tämä kävi ilmi myös korkeakoulujen avoimen toimintakulttuurin kypsyystason arvioinnissa, jonka OKM toteutti syksyllä 2016.

Myös ammattikorkeakoulujen keskinäinen ja eri henkilöstöryhmien välinen vuorovaikutus ja yhteistyö on lisääntynyt huimasti hankkeen aikana. Ilmassa on ollut mukava ja positiivinen tekemisen pöhinä. Mukana on ollut jäseniä eri henkilöstöryhmistä, niin opettajia kuin TKI- ja kirjastohenkilöstöä. Vaikka työ on välillä ollutkin haastavaa, Jaana kuitenkin kannustaa hakemaan hankkeisiin: omat verkostot kasvavat ja työ on ammatillisesti erittäin kehittävää.

Hanke sai myös valtakunnallista huomiota, kun se vuosi sitten palkittiin Avoimen tieteen foorumissa avoimen tieteen tunnustuspalkinnolla.

Avoin julkaiseminen lisääntynyt – nyt myös aineistot avoimiksi

Hankkeen keskeisin tavoite on ollut julkisin varoin tuotetun tiedon helppo ja maksuton saatavuus. SeAMKin julkaisuista 70% on saatavana avoimesti. Myös henkilökunnan julkaisujen rinnakkaistallennus Theseus-verkkokirjastoon on lisääntynyt niin SeAMKissa kuin valtakunnallisesti. Myös Julkaisijan oppaaseen tehdyt ohjeistukset ovat osaltaan edesauttaneet avointa julkaisemista ja TKI-toimintaa.

Avoimuuden vaatimus koskee julkaisujen lisäksi myös tutkimusaineistoja, myös ne pitää säilyttää, kuvailla metatiedoin sekä avata mahdollista jatkokäyttöä varten. Aineistonhallintaprosessiin liittyy Jaanan mukaan monia kysymyksiä, mm. kuka omistaa aineiston, kuka pääsee sitä käsittelemään ja mihin aineisto tallennetaan lopullisesti. Näitä asioita käsitellään aineistonhallintasuunnitelmassa, jonka jotkut rahoittajat vaativat jo hankerahoituksen hakuvaiheessa, mutta joka tehdään SeAMKissa viimeistään sitten, kun hanke on saanut rahoituksen. Avoimen TKI-toiminnan oppaaseen on koottu tähän liittyvää ohjeistusta. Paraikaa SeAMKissa onkin työn alla aineistonhallintaprosessien kehittämien. TKI-hankkeissa kerättyjen aineistojen tiedot tullaan tallentamaan Reportronic-projektinhallintaohjelmaan, jonka kautta niitä voidaan tuottaa myös SeAMKin verkkosivuille.

Haasteitakin vielä riittää

Hanke on kehittänyt hyviä toimintamalleja, mutta paljon olisi vielä tehtävää. Miten esimerkiksi TKI-toiminnassa syntynyt tieto siirretään ketterästi yrityksiin tai opetukseen ja opinnäytetöihin? Yksi hankkeen aikana esiin tulleista haasteista on ammattikorkeakouluissa syntyneen tutkimustiedon välittyminen työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Yritykset haluavat käyttää tutkittua tietoa, mutta tiivistetyssä ja populaarimmassa muodossa kuin tiedemaailmassa tehdään.

KOTILAVAlla eletään jännityksessä

Jaana on ollut mukana myös Kotimaiset tieteelliset lehdet avoimiksi ja vaikuttamaan (Kotilava)- hankkeen ohjausryhmässä. Kotilava-hankkeen tavoitteena on löytää ratkaisuja kotimaisten tiedelehtien avoimen julkaisemisen rahoitukseen.

Hankkeessa esitetään lehtien avoimeen saatavuuteen uutta konsortiopohjaista rahoitusmallia. Konsortion muodostaisivat yliopistot ja ammattikorkeakoulut ja sopimus olisi kolmivuotinen. Tällä hetkellä eletään jännittäviä aikoja, yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta odotetaan vastausta konsortioon mukaan lähtemisestä 24.11. mennessä.

Kirjastojen tulevaisuuden rooli

Kirjastoille tarjotaan aktiivista roolia avoimen tieteen ja tutkimuksen tukena ja edistäjänä sekä tutkimusaineistojen hallinnan toteuttajana (mm. OKM). Avoimuus on kirjattu myös AMKIT-konsortion strategiaan. Kirjastojen työn jatkuminen avoimen TKI-toiminnan parissa olisi luontevaa, koska ne ovat olleet aktiivisesti mukana tiedon avoimuuden kehittämisessä. Tutkimusaineistojen organisointikaan ei olisi kirjastoille vierasta työtä, samaa työtä kirjastoissa on tehty jo vuosisatoja.

Teksti ja kuva: Anu Latva-Reinikka

Mainokset

Uusi opiskelija, käytä kirjastoa!

Tervetuloa opiskelemaan SeAMKiin! Tulevissa opinnoissasi tarvitset ammatillista, tutkittua ja luotettavaa tietoa. Sitä löydät kirjastosta sekä painetussa että sähköisessä muodossa. SeAMK Korkeakoulukirjasto on opiskelijan tiedonhankinnan ykköspaikka!

Kirjasto kolmella kampuksella

Käytössäsi on kolme kirjastoa: Kampuskirjasto Framin Kampuksella, Terveyskirjasto Mediwestin rakennuksessa Koskenalantiellä ja Maaseutukirjasto Ilmajoen Kampuksella. Kirjastojen aukioloajat ja yhteystiedot näet kirjaston verkkosivuilta.

”Kirjasto on tosi tarpeellinen. Säästyy paljon rahaa, kun kurssikirjoja voi lainata.”

Kampustalon rakennushankkeen vuoksi Kampuskirjasto toimii väistötiloissa Frami A-rakennuksessa kesään 2018 saakka. Kaikki kirjat eivät mahdu Frami A:n kirjastotilaan, joten suurin osa kirjoista on sijoitettu väliaikaisiin varastoihin. Kirjat eivät kuitenkaan ole poissa käytöstä vaan niitä voi pyytää lainaan tekemällä niihin hyllyvarauksia. Lisäohjeita löydät kirjaston uutisista.

SAMOn opiskelijakortti käy myös kirjastokorttina

Kirjastokortti2015_wwwTarvitset SeAMK Korkeakoulukirjaston kortin painetun aineiston ja Ellibs e-kirjojen lainaukseen. Myös uusin SAMOn opiskelijakortti käy kirjastokorttina  Seinäjoen korkeakoulukirjaston toimipisteissä. Täytä kirjastokorttihakemus etukäteen verkossa, odota sähköposti-ilmoitusta tietojesi tallennuksesta ja tule sen jälkeen käymään kirjastossa opiskelijakortin ja henkkareiden kanssa.

Jos haluat lainata kirjoja ennen kuin opiskelijakortti saapuu etkä halua ns. oikeaa kirjastokorttia, voit väliaikaisesti toimia myös ilman korttia. Täytä silloinkin ensin kirjastokorttihakemus verkossa ja käy sitten kirjastossa todentamassa henkilöllisyytesi, kun olet saanut sähköpostiviestin tietojesi tallennuksesta.

Kurssikirjoja, lehtiä ja e-aineistoja

SeAMK Korkeakoulukirjastosta löydät opiskelussa tarvitsemasi tenttikirjat, tutkimukset ja muut opiskelumateriaalit. Kirjaston omalla SeAMK-Finna-verkkopalvelulla voit hakea kirjaston painettuja kirjoja ja lehtiä, opinnäytteitä, e-kirjoja, e-lehtiä ja e-aineistoja samalla haulla.

Kirjaudu sisään SeAMK-Finnaan, niin voit uusia lainojasi ja tehdä varauksia. SeAMKin opiskelijat kirjautuvat Finnaan omilla SeAMK-tunnuksillaan (= Haka-kirjautuminen). Muista liittää kirjastokortti tai opiskelijakortti tiliisi ensimmäisellä kirjautumiskerralla.

Voit pyytää aineistoa ja tehdä varauksia kaikkiin SeAMK-Finnasta löytämiisi kirjoihin, varaukset kuljetetaan ilmaiseksi kaikista toimipisteistä  haluamaasi korkeakoulukirjaston toimipisteeseen. Voit myös palauttaa lainasi mihin tahansa meidän toimipisteeseen. Kirjat kulkevat, et sinä. Myös hyllyssä oleviin kirjoihin voi tehdä varauksia. Säästät aikaa, kun voit noutaa varauksesi suoraan kirjaston neuvonnasta.

”Todella ystävällinen palvelu. Hyllyvarausmahdollisuus ja sen toimivuus aineistoa noudettaessa ensiluokkaista!”

Kirjastoon on tilattu myös runsaasti oman alasi aikakauslehtiä. Niitä seuraamalla tiedät, mitä alallasi tapahtuu. Sanomalehdetkin voit käydä lukaisemassa kirjastossa.

Kirjastoon hankitaan nykyisin enemmän aineistoja elektronisessa kuin painetussa muodossa. Kaikki kirjaston hankkimat e-aineistot löytyvät kätevästi e-kirjastosta. E-kirjoja ja e-lehtiä voit lukea SeAMKin verkossa ja kotikoneella kirjaston tarjoaman etäkäyttöpalvelun avulla. Monia e-aineistoja voi myös ladata omaan älypuhelimeen tai tablettiin. Esimerkiksi MOT Online -palvelussa käytössäsi on sanakirjoja, käännöspalveluita, kielentarkistimia ja kielioppeja.

”Olen enimmäkseen käyttänyt e-materiaalia opinnoissani ja ne ovat tulleet suureen tarpeeseen kun fyysistä painosta ei löydy läheltä tai helposti.”

Oppaista vinkkejä ja työkaluja tiedonhakuun

Kirjaston oppaista saat vinkkejä oman alasi tiedonhakuun ja apua kirjastoaineistojen ja -palveluiden käyttöön. Kannattaa heti tutustua esimerkiksi Kirjaston käyttäjän oppaaseen.

Oppaiden avulla löydät myös oman alasi tärkeimmät tietokannat ja tehokkaat työkalut tiedonhankintaan. Tavoitteenamme on, että opiskelija löytäisi oppaasta kaiken tarvitsemansa, olipa kyseessä sitten opintoihin kuuluva harjoitustyö tai opinnäytetyö.

Ammattitaitoiselta ja ystävälliseltä henkilökunnalta saat apua kirjastonkäyttöön ja tiedonhakuun.

Tule ja seuraa meitä

twitterfacebookInstagramKirjaston verkkosivuilta löydät tietoa kirjastopalveluista ja –aineistoista. Seuraa meitä myös Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissa, saat nopeasti tietoa kirjaston aukiolomuutoksista, uusista palveluista, kirjoista ja muuta kirjastokivaa.

Käytä ainakin näitä:

Kirjaston verkkosivut – tietoa kirjastopalveluista ja -aineistoista, kirjastouutisia
SeAMK-Finna – kirjaston oma verkkopalvelu, jossa voit etsiä painettuja ja elektronisia kirjoja, lehtiä ja opinnäytteitä, tehdä varauksia ja uusia lainojasi ym.
Oppaita eri koulutusaloille – löydä oman alasi oppaat! Saat vinkkejä alasi tiedonhakuun ja apua kirjastonkäyttöön.

Teksti: Tuula Ala-Hakuni, suunnittelija

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

SeAMKin johdon ajatuksia korkeakoulukirjastojen tulevaisuudesta

Digitalisoituminen on herättänyt vilkasta keskustelua kirjastojen tulevaisuudesta. Pessimistisimmissä arvioinneissa ennustetaan kirjastojen kuolemaa tai jos nyt ei ihan sitä, niin ainakin melkoista näivettymistä. Optimistit sen sijaan ajattelevat, että kirjastojen toiminnan puitteiden ja toimintatapojen väistämättä muuttuessa, sen perustehtävä – tiedon välittäminen ja siihen liittyvä osaaminen – pitää edelleen pintansa.

Seinäjoen korkeakoulukirjaston 20-vuotissynttäreiden merkeissä pyysimme Seinäjoen ammattikorkeakoulun rehtori Tapio Varmolaa ja tutkimus- ja innovaatiojohtaja Elina Varamäkeä arvioimaan korkeakoulukirjastojen tulevaisuutta.

Joku voi tietää mitä tuleman pitää – mutta tunnistammeko me tietäjän?

Kirjaston syntymäpäivillä 3.5.16 pitämässään juhlapuheessa Tapio Varmola viittasi tulevaisuuspohdintojen yhteydessä vuonna 1970 ilmestyneeseen Ivan Illichin kirjaan, Deschooling society. Kirjassaan Illich esitti, että oppiminen tulisi rakentaa oppimisverkostojen, learning webien, varaan. Skenaarioon sisältyivät myös ajatukset vertaisten yhdistämisestä (peer matching), opettajan roolin muuttumisesta sekä verkostoista, joissa taitojen oppimista edistetään saattamalla yhteen se, joka osaa sen kanssa, joka ei vielä osaa. Tuolloin vielä varsin kehittymättömillä tietoverkoilla oli Illichin verkostoajattelussa merkittävä rooli.

Kirjastojen kannalta lohdullista oli, että Illich näki kirjastot resurssikeskuksina uusia oppimisverkostoja luotaessa. Illichin lähes 50 vuotta sitten esittämät ajatukset ovat toteutuneet hämmästyttävän hyvin, joten Varmolan sanoin voidaan todeta, että

”Tulevaisuuteen näkijöitä tarvitaan ja heitä epäilemättä onkin, mutta meidän pitäisi tietää, kuka heistä on se oikea.”

 Joustavaa reagointia tarvitaan

Voidaan pitää selvänä, että elämme vaihetta, jossa digitalisaatio tunkeutuu kaikkialle, toteaa Varmola.  Myös Elina Varamäki on samoilla linjoilla: ”Entistä suurempi osa korkeakoulukirjastojen toiminnasta tapahtuu verkossa”. ”En usko, että kirjastot kuolevat. Opetuksen ja oppimisen tuen lisäksi kirjastot ovat keskeinen osa ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaa, sekä tiedonhankinnan että julkaisemiseen liittyvien tukipalvelujen näkökulmasta”, jatkaa Varamäki.

Uudistuva Kampus –hankkeen myötä myös Seinäjoen korkeakoulukirjaston tilat uudistuvat ja tuovat sen  paremmin esille. Jos toteutus onnistuu hyvin, kirjastosta voi tulla opiskelijoiden uusi olohuone, Varmola arvioi.  Varmola toteaa myös, että kirjastopalvelujen kehittäminen vaatii joustavaa reagointia yhä monimuotoisimpia tarpeita omaavien asiakkaiden palvelimiseksi. Tässä työssä kansalliset verkostot ovat tärkeitä ja kansainväliset yhteydet välttämättömiä.

Teksti: Jaana Latvanen

Kirjastoissa kaikki on muuttunut

Kirjasto on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana merkittävästi. Muutos on tapahtunut sekä asiakkaiden, työntekijöiden ja alan kouluttajien vinkkeleistä. Kirjasto- ja tietopalvelualan lehtori Pirkko Vuorela on toiminut alan opettajana SeAMKissa yli 20 vuotta.

Kaikki on muuttunut totaalisesti. Internet on muuttanut kaiken. Opettajan työ on muuttunut. Samoin kirjastoissa muutos on ollut iso. Kirjastojärjestelmät ovat muuttuneet.

DSC_0498Opettajat tarvitsevat hyppäyksiä työelämään

Vuorelan mukaan opettajien pitää tehdä enemmän irtiottoja työelämään. Myös oman koulutuksen ydinalan ulkopuolisiin tehtäviin ja ammatteihin pitäisi olla kontakteja, sillä siten koulutukseen saadaan tieto alan kehityksestä ja työn muutoksesta.

Kenttä eli kirjastot eivät Vuorelan mielestä kerro alan uusista tuulista ja muusta muutoksesta koulutuksen toteuttajille riittävästi. Vuorovaikutus koulutuksen ja työelämän välillä on kaiken a ja o. Sen pitää olla vahvaa, jotta koulutus olisi alan sisällöllisessä kehittämisessä mukana.

Opiskelijat tuovat viestiä harjoittelupaikoiltaan kirjastoista. Se on arvokasta tietoa. Myös harjoittelupaikkakäynneillä pääsen lähemmäksi kirjastotyön nykyarkea.

Toinen haaste on digitalisaatio. Opetuksen pitäisi olla ajan hermolla teknisesti. Vuorelan havaintojen mukaan opettajien ja koulujen käytännöissä, osaamisessa, taidoissa ja asenteissa on eroja. Myös opiskelijoille voi tulla hämmentävänä yllätyksenä, että opiskelu ja oppimateriaalit ovat digitaalisia.

Monelle opiskelijalle e-kirjat ja e-lehdet ovat aivan uutta asiaa. Opettajan pitää kannustaa erilaisten verkkopalvelujen hyödyntämiseen ja neuvoa aineistojen käytössä.

 

Asenne kuntoon ja osaaminen esille

Aineistojen sisällöt pitää tuntea ja ne pitää saada esille. Kokoelmien markkinointi eri tavoin on edelleen tärkeä asia. Vuorelan mielestä oikea asenne kantaa.

Valitus ei auta, pitää toimia. Pienelläkin rahalla, jopa ilman rahaa, voi tehdä paljon ja vaikuttaa.

Nykypäivän kirjastoalan osaamisessa korostuvat monipuoliset tietotekniset taidot. Vuorelan mukaan kirjastolaisen on hyvä osata koodata, hallita eri kielten perusteita ja tiedettävä ainakin yleisellä tasolla asiasta ja toisesta.

Jos kirjaston pitää välittää sivistyksellisiä palveluja, on kohtuullista, että välittäjällä on hyvät yleistiedot, kielitaitoa, kielen tajua ja ymmärrystä asioiden alkuperästä. Erinomainen asia on, jos kukin löytää omia erikoisalueita, sillä ei kukaan voi tietää eikä osata kaikkea.

Vuorela korostaa, että kirjastoalalla olennaista on utelias asenne erilaisia ilmiöitä kohtaan, myös sellaisia, joista ei itse pidä.

Yhteiskunnallista uteliaisuutta tarvitaan. Sitä on aina tarvittu. Se tarve ei ole mihinkään kadonnut. Kirjastolaisen pitää tietää narut, mistä vetää, eli tietää, kuka päättää mistäkin ja miten.

Uteliaisuuden ja ennakkoluulottomuuden lisäksi positiivisuus, vuorovaikutustaidot ja iloinen asenne ovat tärkeitä asiakaspalvelussa.

Kirjastolaisen pitää tykätä kaikenlaisista ihmisistä ja haluta olla vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa. Ihmisiä ei saa pelätä. Tämä on jopa tärkeämpää kuin se, että rakastaa kirjoja, lukemista tai muita kirjaston tarjoamia sisältöjä, mistä tietenkään ei ole mitään haittaa.

Kirjastoillekin Pirkko Vuorelalla on toive, että opiskelijat saisivat alan harjoitteluissaan riittävästi haasteita ja mahdollisuuden kokeilla.

Kuunnelkaa nuoria herkällä korvalla. Heillä on ajatuksia ja tuoreita näkemyksiä. Harjoittelun aikana opiskelijat ovat silmin nähden kasvaneet, itseluottamus on lisääntynyt ja varmuus omasta alasta on vahvistunut. He ovat saaneet harjoittelustaan uutta potkua. Matka asiantuntijaksi on alkanut, se on hieno havaita. Kasvutarinat ovat tämän työn suola.

Yhteisöllisyys ja avoimuus

Kirjastotyössä tarvitaan aikaisempaakin enemmän rohkeutta, uusia tuulia ja ovien avaamista. Tässäkin on kyse asenteesta. Uusia yhteistyökumppaneita ja uutta yhteisöllisyyttä tarvitaan.

Vuorela näkee yhteiskunnallisen päätöksenteon ja ilmapiirin tempoilevana.

Kaikesta sälästä, mitä yhteiskunnassa on, siitä pitäisi löytää ja saada esiin kirjaston olennainen ydin. Se pitäisi olla kirkkaana mielessä, mitä Kirjastolaki sanoo. Tasa-arvoisuus, mahdollisuudet sivistykseen ja oppimiseen – sitä kirjaston pitää tarjota. Sitä kirjaston pitää olla.

Kirjastojen hyvä mennä mukaan yhteisössä ja yhteiskunnassa tapahtuviin asioihin ja muutoksiin. Esimerkiksi kotouttamisessa kirjastoilla on paljon annettavaa ja työsarkaa. Kyse on Vuorelan mukaan ihan perinteisestä kirjaston ydintehtävästä, kansansivistystyöstä.

Omatoimikirjastot ja rural office

Omatoimikirjastoille Pirkko peukuttaa ja sanoo, ettei siinä ole mitään väärää, jos kirjasto laajentaa aukioloaikojaan käyttäjien muuttuvia tarpeita kuunnellen.

Tilat pitää saada avoimiksi ja houkutteleviksi! Kunnon nojatuoleja, lukupisteitä ja viihtyisiä, rauhallisia tiloja tarvitaan kirjastoihin. Seinäjoella Apilassa on tällaisia kivoja lukupaikkoja.

Kirjastojen urban office -konseptit, samoin kuin kirjastojen lainaustarjonnan laajentaminen urheiluvälineisiin tai muihin laitteisiin eivät oikein innosta Vuorelaa. Hän pohtii pitkään, ovatko kaikki tällaiset kirjaston ydintoimintaa.

Maaseudulle kirjaston tarjoama satunnainen työtila voi olla jopa tarpeellisempi kuin kaupungissa, jossa on muitakin toimitiloja. Muihin lainattaviin kuin kirjoihin suhtaudun varovaisen hyväksyvästi, mutta henkilökohtaisesti en luottaisi kirjaston vesijuoksuvyöhön.

Digitaalisuutta ja lisättyä todellisuutta

Pirkko Vuorela on vuosia opettanut osaavia ihmisiä kirjastoalalle, mutta myös itse kokeillut ennakkoluulottomasti uusia asioita. Hän otti SeAMKissa liiketalouden yksikössä ensimmäisten joukossa käyttöön verkko-opetuksen työkaluja. Uutta päin Pirkko kohdistaa katsetta nytkin.

Tiedonhankinta muuttuu, oppiminen muuttuu ja myös lukeminen muuttuu. Vuorela näkee, että uudet digitaaliset teknologiat mahdollistavat aineistojen esittelyjä ja uudenlaista markkinointia. Esimerkkeinä hän mainitsee vaikkapa QR-koodit, jotka ovat jo oivia merkkejä siitä, mitä kenties on tulossa.

Painetut kirjat ja lehdet hyllyineen rajaavat vielä liikaa uuden ajattelua ja ideoitamme. Mielikuva kirjasta osana kirjastoa on edelleen varsin vankka. Kun mielikuvitus ja luovuus saadaan virittymään, on osaamisen hankkiminen pienempi este.

Voi, kun mä eläisin niin vanhaksi, että näkisin, millaisia hienoja lisätyn todellisuuden mahdollisuuksia kirjastoihin keksitään!

Omat kuviot tulevaisuudessa

Lopuksi Pirkko kertoo omista tulevaisuuden suunnitelmistaan.

Seuraan Merja Jupolta saamani yhden pienen tammen kasvua. Voisin innostua jostakin vapaaehtoistyöstä, mutta sen pitää olla jotakin muuta kuin kirjastoalaa. Saan loppukesällä uuden kasvihuoneen. Tomaattia. Chiliä. Kaikennäköisiä kasvilavoja. Mökkielämää. Hiihtoa. Uintia.

 

Pirkko Vuorela on toiminut kirjasto- ja tietopalvelualan lehtorina Seamkissa vuodesta 1991. Pirkko jää eläkkeelle tänä keväänä.

logo sähköpostiin

Seinäjoen korkeakoulukirjasto juhlii 20v. taivaltaan vuonna 2016. Juhlavuoden kunniaksi julkaisemme Plarattua-blogissa kirjoituksia, kuvakavalkadeja ja videoita, joiden teemana on kirjaston mennyt ja nykyinen, arki ja juhla.

Teksti ja kuva: Leena Elenius

Korkeakoululla tulee olla kirjasto

näin ohjeisti OPM vakinaista toimintalupaa hakevia ammattikorkeakouluja. Seinäjoella tieteellistä kirjastoa oli suunniteltu jo aikaisemminkin, mutta vuonna 1995 tarve jalostui Etelä-Pohjanmaan liiton rahoittamaksi tieteellisen kirjaston suunnitteluhankkeeksi ja johti Seinäjoen korkeakoulukirjaston perustamiseen vuonna 1996.

Kun alkuun päästiin, hanke eteni pohjalaiseen tapaan, ripeästi. Haettiin ja saatiin valtiolta rahoitusta, jolla Kampustalon kellarikerros muuttui uudeksi kirjastotilaksi.  Kirjastojärjestelmän osalta tehtiin aluksi yhteistyötä kaupunginkirjaston kanssa, mutta jo vuodesta 2003 lähtien kirjastojärjestelmänä on käytetty kaikille Suomen korkeakoulukirjastoille yhteistä kirjastojärjestelmää.

Uuden kirjaston kokoelman pohja muotoutui yhdistämällä TYT:n (Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus) ja Seinäjoen sosiaalialan oppilaitoksen kirjakokoelmat – ja myös oma kirjojen ja lehtien hankinta saatiin nopeasti liikkeelle.

Ensimmäisiä asiakkaitaan kirjasto palveli keväällä 1996. Palveluissa hyödynnettiin alusta alkaen uutta teknologiaa; tarjolla oli mm. tiedonhakuja sekä on line- että kirjaston cd rom –tornissa olleista viitetietokannoista.

Seinäjoen ammattikorkeakoulu sai ensimmäisten joukossa vakinaisen toimiluvan. Yksiköt sijaitsivat maantieteellisesti hajallaan; Seinäjoen ja Ilmajoen lisäksi yksikköjä oli Jurvassa, Kauhajoella, Kauhavalla ja Ähtärissä – ja kaikissa niissä oli myös kirjaston toimipiste. Laajimmillaan Seinäjoen korkeakoulukirjasto toimi yhdeksässä toimipisteessä; sloganimme olikin ” yhdeksässä toimipisteessä, viidellä kampuksella”.

Sirpaleinen toimipisteverkko ja uusi kirjastojärjestelmä pakottivat vuosisadan alussa kehittämään keinoja, joilla takasimme yhtenäiset toimintatavat ja laadukkaan asiakaspalvelun kaikissa kirjaston toimipisteissä. Ja kun kirjaston omista tarpeista lähtenyt pohjatyö tehtiin hyvin, on samoihin aikoihin muodikkaaksi tullut ”laatutyö” ollut aina kirjastolle sekä hauskaa että palkitsevaa.

Palvelujen ja enenevässä määrin myös aineistojen vienti verkkoon ja jakelu verkon välityksellä on lähtenyt paljolti samoista syistä; korkeakoulukirjaston tavoite on tarjota laadukkaat ja yhtäläiset palvelut kaikille opiskelijoille sekä Seinäjoella että maakunnassa.  Nyt yhdeksän toimipistettä on muuttunut n-määräksi koneita, joilla on yhteys SeAMK:n verkkoon.

Korkeakoululla tulee olla kirjasto,

mutta kyllä toimipisteiden määrässä tulee olla jonkinmoinen roti. No ei ihan näin, mutta vähän koukeroisemmin OKM ohjeisti ”rakenteellista kehittämistä”   korkeakoulujen kirjastoverkolle. Kun tämä ”rakenteellinen kehittäminen” laajeni koskemaan ammattikorkeakouluja kokonaisuudessaan, oli selvää, että kirjaston toimipisteiden määrä vähenee.

Vuonna 1996 Seinäjoen korkeakoulukirjastolla oli yksi toimipiste Kampustalossa, vuonna 2016 toimipisteitä on jäljellä kolme; Kampuskirjasto ja Terveyskirjasto Seinäjoella ja Maaseutukirjasto Ilmajoella. Ja vuonna 2017-18 toimipisteitä on enää kaksi; Kampuskirjasto uudessa Kampustalossa ja Maaseutukirjasto. Lähtöruutuun palaamme vuonna .. ?

Tarjan kuva

Teksti: Tarja Koskimies, kirjaston johtaja 1996-

 

 

 


 

logo sähköpostiin

Seinäjoen korkeakoulukirjasto juhlii 20v. taivaltaan vuonna 2016. Juhlavuoden kunniaksi julkaisemme Plarattua-blogissa kirjoituksia, kuvakavalkadeja ja videoita, joiden teemana on kirjaston mennyt ja nykyinen, arki ja juhla.

Tavoitteena tiedon avoimuus

Julkaisutoiminnassa ja tiedonvälityksessä on meneillään suuri murros, jonka kaksi keskeistä tekijää ovat aineistojen yhä lisääntyvä digitalisoituminen ja pyrkimys tieteen ja tutkimuksen avoimuuteen. Murros uudistaa niin kustantajien, tiedontuottajien, tiedonvälittäjien kuin tiedon käyttäjienkin toimintatapoja.

Suuret kansainväliset, omistukseltaan pitkälle keskittyneet tiedekustantajat keräävät tällä hetkellä huikeat voitot sillä, että ne julkaisevat julkisin varoin tehdyn tutkimuksen tulokset. Kotimaiset tiedekustantajat sen sijaan kamppailevat toimeentulonsa rajoilla. Tämän taustalla on monia tutkimus- ja tiedemaailman perinteitä sekä tutkijoiden meritoitumiseen perustuvia käytäntöjä, joita halutaan nyt purkaa ja uudistaa.

Avoin tiede ja tutkimus – mitä se on?

Avoimen tieteen ja tutkimuksen (ATT) tavoitteena on, että julkisin varoin tuotettu tieto olisi helposti ja maksutta tutkijoiden, elinkeinoelämän, päätöksentekijöiden sekä kansalaisten saatavissa. Avoimuudella pyritään mm. lisäämään tutkimuksen luotettavuutta ja vauhdittamaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten leviämistä sekä edistämään uusien tutkimusideoiden syntyä.

Avoimuuden vaatimus koskee tutkimusjulkaisujen lisäksi myös tutkimusaineistoja ja tutkimusprosessia. Tutkimusaineistot tulee säilyttää, kuvailla metatiedoin sekä avata mahdollista jatkokäyttöä varten. Myös tutkimusprosessi tulee dokumentoida ja tehdä läpinäkyväksi. Avoimuus ei kuitenkaan tarkoita, että tutkimusetiikkaan tai lainsäädäntöön perustuvat seikat jäisivät huomiotta.

Avoimen tieteen ja tutkimuksen ajattelutavan idut kylvettiin jo 1990-luvulla ja kirjallisen julistuksensa se sai Budapestin Open Access -aloitteessa v. 2002. Raha ratkaisee, sillä vasta tutkimusrahoittajien vaade julkisin varoin tuotetun tiedon avoimeksi saattamisesta on laukaissut liikkeelle avoimen tieteen ja tutkimuksen buumin ja pakottanut sekä kustantajat, korkeakoulujen tutkimushallinnot, tutkijat että korkeakoulukirjastot uusien toimintamallien kehittämiseen. Esimerkiksi Euroopan Unionin tutkimus- ja innovaatiorahoituksen ohjelma Horizon 2020 ja Suomen Akatemia edellyttävät rahoituksellaan tuotettujen julkaisujen ja tutkimusaineistojen avointa saatavuutta.


Toimintamalleja kehitetään hankkeissa

Avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintamalleja ja työkaluja kehitetään tällä hetkellä useissa eri hankkeissa, joita Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) rahoittaa. Hankkeet perustuvat OKM:n toimenpideohjelmaan ”Tutkimuksen avoimuudella yllättäviä löytöjä ja oivaltamista: Avoimen tieteen ja tutkimuksen tiekartta 2014–2017.” Päämääränä on luoda sellaiset puitteet, että Suomi voi vuonna 2017 kutsua itseään avoimen tieteen ja tutkimuksen mallimaaksi.

Myös ammattikorkeakouluissa luodaan edellytyksiä avoimuudelle. Seinäjoen ammattikorkeakoulu kantaa vetovastuun ammattikorkeakoulujen valtakunnallisessa hankkeessa ”Avoimuuden lisääminen korkeakoulujen käyttäjälähtöisessä innovaatioekosysteemissä”. Hankkeessa pyritään edistämään avoimuutta niin, että se hyödyttäisi parhaalla mahdollisella tavalla elinkeinoelämää ja erityisesti pk-yrityksiä.

Hankkeeseen sisältyy mm. ammattikorkeakoulujen tutkimusympäristöjen kartoittaminen, yhteisten käytäntöjen luominen tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten (TKI) ja tutkimusaineistojen tallentamiseen sekä hyvien käytänteiden etsiminen ammattikorkeakouluissa tuotetun tiedon ja osaamisen sujuvaan jakamiseen.

Kirjastot avoimen tieteen ja tutkimuksen tukena

Myös ammattikorkeakoulukirjastoissa valmistaudutaan avoimen tieteen tukemiseen. Kirjastoilla on paljon sellaista tiedon tallentamiseen, metadataan, tiedon käytön organisoimiseen ja välittämiseen liittyvää osaamista, jota tarvitaan sekä julkaisujen että tutkimusaineistojen avoimuuden hallinnassa.

Ammattikorkeakoulujen vahvuutena on jo muutaman vuoden käytössä ollut avoin julkaisuarkisto Theseus, joka opinnäytetöiden lisäksi sisältää jo nyt ammattikorkeakoulujen TKI-hankkeissa syntyneitä julkaisuja. Tavoitteena on kehittää Theseusta edelleen niin, että se tuo entistä näkyvimmin esiin ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan tuloksia.

Valtakunnallisissa ATT-hankkeissa kehitetään avoimen tieteen ja tutkimuksen edistämisen käytäntöjä ja työvälineitä, joten pyörää ei joka korkeakoulussa ja kirjastossa tarvitse keksiä uudelleen. Silti uuden omaksuminen ja implementoiminen korkeakoulujen käytäntöihin on haastavaa. Avoin tiede ja tutkimus näyttäytyy käyttäjälleen maksuttomana, mutta sen mahdollistavan infrastruktuurin rakentaminen ei synny itsestään eikä se ole ilmaista.

Ammattikorkeakoulujen ATT-hankkeen tavoitteet (posteri, pdf)

 

Jaana Latvanen, projektikoordinaattori
Avoimuuden lisääminen korkeakoulujen käyttäjälähtöisessä innovaatioekosysteemissä –hanke (Facebook) (Twitter)

 

 

Vuoden asiakkaat oman alansa tiedossa tiukasti kiinni

Kirjastossa kevään tulon lähestymisen huomaa viimeistään, kun viestintä- ja markkinointitiimi kokoaa yhteen toimipisteistä tulleet ehdotukset vuoden asiakkaiksi. Tänään koitti taas tuo juhlahetken aika, jolloin jälleen palkittiin loistavia, innostuneita ja monipuolisia kirjastonkäyttäjiä.

Kirjaston johtaja Tarja Koskimies onnittelee Vuoden asiakkaita Teppo Vornasta ja Tiia Röksää.

Kirjaston johtaja Tarja Koskimies onnittelee Vuoden asiakkaita Teppo Vornasta ja Tiia Röksää.

SeAMK Korkeakoulukirjaston Vuoden asiakas -tittelin saivat SeAMKin kulttuurituotannon opiskelija Tiia Röksä ja konetekniikan opiskelija Teppo Vornanen.

Molemmat käyttävät kirjastoa sekä opiskelussa että vapaa-aikana. Teppo Vornaselle kirjasto merkitsee tietoa ja mahdollisuutta löytää uutta ja oppia lisää. Tiia Röksä opiskelee ja työskentelee mielellään kirjastossa, joten hän näkee sen myös sosiaalisena paikkana, jossa voi tavata muita ihmisiä.

Etuoikeutetussa asemassa

Tiia Röksä on lukee ja lainaa paljon kirjoja. "Välillä on kassin hihnat katkenneet" hän kertoi.

Tiia Röksä on lukee ja lainaa paljon kirjoja. ”Välillä ovat kassin hihnat katkenneet” hän kertoi.

Tiia Röksä kertoi lukeneensa pienen kirjaston verran kirjallisuutta avoimen yliopiston viestintäopintoihin ja kertoo olleensa etuoikeutetussa asemassa verrattuna moneen muuhun opiskelijaan. Helsingissä ja Tampereella kurssia suorittavat opiskelijat olivat pulassa vähäisten kurssikirjojen kanssa ja kirjoja jouduttiin kierrättämään tiiviiseen tahtiin.

– Minä sen sijaan löysin kaikki tarvitsemani harvinaisemmatkin opukset SeAMKin kirjastosta, eikä palauttamista tarvinnut kiirehtiä.

Vartti päivässä oman alan seuraamiselle

Molempien mielestä uuden tiedon seuraaminen on digiaikana vaivatonta, älypuhelimet ja tabletit ovat tähän helppoja ja nopeita välineitä. Sekä kulttuuri- että tekniikan ala kehittyvät niin kovaa vauhtia, että alan uutisointia on seurattava jatkuvasti.

Tekniikan alalla uuden tiedon ja ajalla pysymisen merkitys on tärkeä. Kehityksen pyörässä täytyy pysyä mukana. Alallani tarvitaan tietoa monipuolisesti kaikesta, mikään tieto ei ole turhaa. 

Tiia varaa päivittäin vartin aikaa oman alan asioiden seuraamiseen.

– Olen jostain kuullut näppärän lausahduksen, jota itse pyrin noudattamaan jokapäiväisessä elämässä: ”vartti päivässä oman alan asioita.” Tämä takaa, että pysyy kärryillä alan trendeistä, ilmiöistä ja asioista. Omalla alallani kuitenkin asiantuntijuus määrittelee ison osan ammattitaidosta, ja täten tuoretta tietoa tohtii tankata toistamiseen.

Romaaneja ja ammattilehtiä vapaa-ajalla

Tiia hemmottelee itseään lukemalla hyviä ja helppolukuisia romaaneja, suosikkikirjailija on Anna-Leena Härkönen. Myös Anja Snellmanin hieman rankempi kirjoitustyyli viehättää.

Teppo Vornanen naurahti, että sitten vasta aloitan kirjaston tehokäytön, kun opinnäytetyön aihe on selvillä.

Teppo Vornanen naurahti, että sitten vasta aloitan kirjaston tehokäytön, kun opinnäytetyön aihe on selvillä.

Teppoa kiinnostavat sotahistoria sekä tieteeseen ja teknologiaan liittyvät asiat. William L. Shirerin Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho tai Stephen E. Ambrosen Taistelutoverit ovat jääneet miehen mieleen.

Molemmat seuraavat myös omien alojensa ammattilehtiä. Tiia lukee Markkinointi & Mainonta– ja Journalisti-lehtiä sekä seuraa uutisia Mediaviikon verkkosivuilta. Teppo seuraa lehdistä aktiivisimmin Koneviestiä ja Kauppalehteä. Painettu ja digitaalinen sopivat molempien mielestä hyvin rinnakkain, mutta Tiian mielestä sanomalehti pitää lukea ehdottomasti aamulla painettuna, mieluusti kahvin kera.

Unelmien kirjasto on monipuolinen kohtaamispaikka

Molempien vuoden asiakkaiden mielestä unelmien kirjasto on rauhallinen paikka, jossa on helposti saatavilla monipuolisesti tietoa. Unelmien kirjastossa on kattavasti teoksia sekä painettuina että e-muodossa ja ne ovat helposti saatavilla. Kirjaston on sovellettuva sekä rauhalliseen työskentelyyn että ihmisten tapaamiseen.

Vaikka lähtökohtaisesti kirjastoon hakeudutaan työrauhan perässä, niin opinnäytetyötään paraikaa työstävälle ja viestintäalalla yrittäjänä toimivalle Tiialle kirjasto on myös kohtaamispaikka.

Kirjastoon on mukava tulla tapaamaan tuttuja ja hoitamaan hommia. Sosiaalisen puolen lisäksi hyvä kirjasto tietty tukee työntekoa, siellä on nopeat ja toimivat koneet sekä mahdollisuus tulostaa ja skannata asiakirjoja. 

SeAMKin kirjastossa tykkään näiden ominaisuuksien ohella erityisesti myös hyllyvaraus-toiminnosta, joka säästää kiireisen naisen aikataulusta leijonan osan, kun etukäteen valittu kirjapino odottaa noutajaansa palvelutiskillä.

Vielä kerran onnittelut vuoden asiakkaille!

Teksti: Anu Latva-Reinikka
Kuvat: Leena Elenius