Aihearkisto: Palvelut

Käyttäjäkyselyyn runsaasti vastauksia

Ammattikorkeakoulukirjastojen kansallinen käyttäjäkysely toteutettiin 6.4 .- 12.5.2017 koko maassa. Kysely järjestettiin nyt kuudetta kertaa. SeAMK Korkeakoulukirjaston palveluita ja aineistoja arvioi 476 vastaajaa, joista noin 74% oli AMK-tutkintoa suorittavia opiskelijoita. Vastaajista 75% arvioi Kampuskirjaston, 15% Terveyskirjaston ja 10% Maaseutukirjaston palveluita.

Kyselyyn vastanneiden mielestä tärkeimmät kirjastopalvelut ovat

  • lainaus, palautus, varaus ja lainojen uusiminen
  • laajat aukioloajat
  • neuvonta ja tietopalvelut
  • hlökunnan palveluhalukkuus ja asiantuntevuus
  • Finna-hakupalvelut
  • kurssikirjat
  • painetut kirjat ja e-kirjat

Nämä kuuluvatkin kirjaston peruspalveluihin ja niiden toimivuus on tärkeää.

Osa kirjaston verkkopalveluista oli joillekin vastaajille vieraita. Tunnetko Sinä esimerkiksi nämä palvelut ja olisiko kenties niistä Sinulle apua?

  • voit maksaa myöhästymismaksuja verkkopankin kautta SeAMK-Finnassa
  • kysy kirjastopalveluista ja –aineistoista. Henkilökunta päivystää chatissa kirjaston aukioloaikoina.
  • tarvitsetko apua tiedonhankinnassa? Varaa informaatikko –palvelu auttaa
  • alanmukaisista tiedonhankinnan oppaista löydät vinkit ja linkit oman alasi tärkeimmille tiedonlähteille

”Tehtyäni tämän arvion tajusin, että en käytä lähellekään kaikkia kirjaston palveluja ja en ole edes tajunnut niiden olemassaoloa!”

Kampuskirjaston palvelujen heikentyminen Frami A:n väistötiloissa oli huomioitu, mutta tilanne sai myös ymmärrystä vastaajilta. Aukioloja ja ahtaita tiloja moititaan ja varastotilausten hidastuminen aiheuttaa odottelua. Onneksi tähän on tulossa muutos, kunhan pääsemme siirtymään takaisin Kampustaloon ja uusiin tiloihin kesällä 2018. Kiitos asiakkaille kärsivällisyydestä väistön aikana!

Toiveiden tynnyriäkin täytettiin.
Saimme ehdotuksia uuden Kampuskirjaston suunnitteluun:

  • isommat tilat, jossa viihtyisä tunnelma ja pitkät aukioloajat. Nuorten käyttäjien huomioonottaminen tilojen suunnittelussa.
  • itsenäiseen työskentelyyn rauhalliset tilat tietokoneineen
  • läppärilainaamo myös kirjastoon
  • ryhmätyötiloja ja tietokoneita lisää
  • itsepalvelulainaus
  • lisää kurssikirjoja ja niille pidemmät laina-ajat
  • lisää e-kirjoja

”Toivon, että remontin jälkeen tilat palvelisivat meitä opiskelijoita paremmin ja kirjastossa olisi enemmän tiloja esimerkiksi ryhmätöiden tekemiseen.”

Oli myös sellaisia toiveita, joita on vaikea toteuttaa: ostaisimme mielellämme enemmän kotimaisia e-kirjoja, jos niitä olisi kirjastoille tarjolla ja lisää kansainvälisiä e-lehtiä, jos budjettimme sen sallisi. Toivottavasti käynnissä oleva Kotilava-hanke parantaa suomalaisten tiedelehtien avointa saatavuutta verkossa.

Avoimissa vastauksissa nousi esiin ystävällinen ja asiantunteva asiakaspalvelu ja kirjaston suuri merkitys opiskelussa. Kritiikkiä saimme kurssikirjojen, e-kirjojen ja e-lehtien riittämättömyydestä. Jotkut toivoivat saavansa enemmän tiedonhankinnan ohjausta, joidenkin mielestä tiedonhankinnan kurssi oli liian laaja. Vaikka mielipiteet opetuksesta vaihtelivat, opetuksen tärkeys ja toimivuus oli kyselyn tulosten mukaan tasapainossa.

Kiitos kaikille vastanneille! Olemme erittäin iloisia ja yllättyneitä näin suuresta vastaajamäärästä ja avoimien vastauksien monipuolisuudesta. Niistä on meille apua palvelujen kehittämisessä, varsinkin nyt kun uusi Kampuskirjasto on syntymässä. Toivottavasti kyselyn myötä kirjastopalvelut tulivat vastaajille tutummaksi.

Kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin iPad. Voittajalle on ilmoitettu sähköpostitse. Onnea!

Juttu ja kuvien tiedot perustuvat AMK-kirjastojen käyttäjäkyselyn 2017 tuloksista tehtyihin ensihavaintoihin sekä tuoreisiin kirjastotilastoihin viime vuodelta (2016):

Teksti ja kuvat: Tuula Ala-Hakuni, suunnittelija, kirjastopalvelut

Mainokset

Kirjaston muutto kuvin ja numeroin

Kampuskirjasto muutti Uudistuva Kampus -rakennushankkeen alta ja siirsi palvelunsa sekä kokoelmansa SeAMK Frami A:han Seinäjoen vastarannalle.

Muuttourakan fyysinen osuus kesti kaksi viikkoa. Muuttoa oli kuitenkin suunniteltu ja valmisteltu eri työryhmissä ja eri näkökulmista jo reilu vuosi sitten, sillä alun perin muutto väistötiloihin piti tapahtua jo kesällä.

Tässä kuvakertomuksessa raportoimme kirjaston muutosta valokuvin ja tunnusnumeroin.

20170227_091947747_iOS

 

Kirjaston komentokeskus, neuvonta eli palvelupiste purettiin ensimmäisenä.

 

 

20170227_091112265_iOS

Palvelupisteen uumenista paljastui monta pistoketta, piuhaa ja kaikenlaista liitintä.

Palvelupiste siirrettiin väistötilaan hieman muokattuna.

 

 

20170228_083912719_iOS

Muuttoon osallistui kirjastosta 13 työtekijää. Kahden viikon aikana varsin fyysisiä työtunteja kertyi yhteensä n. 900.

Muuttolaatikoita oli käytössä 200 kpl. Niitä kierrätettiin sellaisella vauhdilla, etteivät ne ehtineet olemaan yhtään jouten.

Kirjoja siirrettiin yhteensä yli 30 000 kpl. Lisäksi tuhannet lehdet vaihtoivat paikkaa. Kaikki tämä tehtiin käsin.

20170307_085440852_iOS

 

20170307_111841522_iOSToisessa päässä laatikot täytettiin ja toisessa päässä purkutiimi hyllytti kirjat uusiin paikkoihin. Flow ja lean!
20170228_104537973_iOS

 

 

 

 

Varastojen hyllyt täytettiin ääriään myöten, että niihin saatiin mahtumaan n. 24 000 kirjaa.

 

20170228_105502741_iOS

20170308_124713313_iOSKuljetuksissa käytettiin kaikenlaisia pyörillä kulkevia menopelejä. Kalusteiden, kirjojen ja muiden tavaroiden kuljetuksiin tarvittiin kuorma-autoa ja pakettiautoa. Erilaiset nokkakärryt ja tavararullakot tulivat tutuiksi.

Muutto tehtiin ns. kreivin aikaan! Uudistuvan kampuksen rakentajat aloittivat kaivuut ja muut valmistelutyöt samaan aikaan, kun kirjastossa tehtiin viimeisiä muuttotöitä. Nipin napin kerettiin työmaan alta pois. Ulko-ovilla oli välillä ruuhkaa.

20170309_101003383_iOS

Erestakaasi-kuljetusfirmasta oli parhaimmillaan neljä miestä mukana muutossa. Kuljetustyön lisäksi he purkivat hyllyjä ja muita kalusteita sekä pystyttivät niitä uusiin paikkoihin. Kiitos teille.

Lisäksi tarvittiin puuseppää ja sähkömiestä. Apua saatiin vahtimestareilta molemmissa rakennuksissa Kampustalolla ja Framin puolella. Kiitos teille.

20170309_095054667_iOS

20170309_073950044_iOS

Tässä oli ennen liiketaloutta, ravitsemisalaa, rakennustekniikkaa ja elokuvan käsikirjoittamista hyllyt täynnä.

Hyllyjä purettiin ja yhteensä 870 hyllymetriä!  Frami A:han niistä siirtyi 510 metriä ja välivarastoihin 360 metriä.

Iso osa kirjaston hyllyistä jäi lepotilaan odottamaan paluuta uuteen kirjastoon. Monta hyllymetriä on niissäkin.

20170309_084621846_iOSViimeinen muuttokuorma odottaa noutajaa. Tässä oli ennen erityispedagogiikkaa, varhaiskasvatusta, vanhustyötä, talouspolitiikkaa, lainsäädäntöä, työsuojelua ja kauempana tuolla Tutki ja kirjoita -kirjat sekä kaikki paljon lainatut eli tutkimusmenetelmät.

IMG_0025

Sitten ollaan jo uudessa paikassa. Tällainen on kirjaston neuvontapiste Frami A:ssa! Kaikki tykötarpeet alkavat olla paikoillaan. Myös Kira-kirahvi on valmiina asiakaspalveluun.

Frami A:han tuodut kirjat ja lehdet ovat asiakkaiden käytössä entiseen tapaan. Suuri osa kokoelmasta jäi kuitenkin välivarastoihin Kampustalolle. Niihinkin voi tehdä SeAMK-Finnassa hyllyvarauksia. Hyllyvarattuja kirjoja kuljetetaan Framiin kaksi kertaa viikossa.

20170315_062316182_iOS

20170313_063832569_iOS

Ovi on auki. Kirjasto on avattu. Voitte tulla!

Lehdistä Frami A:ssa löytyy vain kuluvan vuosikerran numerot. Vanhemmat lehdet ovat välivarastossa. Kysy kirjastosta kuljetusta, kun näitä tarvitset.

 

20170313_064035512_iOS

Kirjaston hyllyt täyttyivät mukavasti, kun n. 7000 kirjaa siirtyi Framiin. Palautuville lainoille piti osata jättää tilaa. Lainassa on tällä hetkellä lähes 10 000 kirjaa.

 

 

20170309_111518791_iOS

Osa kirjaston henkilökunnasta sai työhuonetilan Frami E:stä. Tavaroiden sijoittelu vei oman aikansa, mutta nopeasti saimme tilat tuunattua sopiviksi.

Uudistuva Kampus – hankkeen osalta kirjaston muutosten yksi vaihe on saatu päätökseen. Nautimme makoisat kakkukahvit torstai-iltapäivänä. Maanantaina avattiin kirjasto ja työkuviot palailevat pikkuhiljaa entisiksi.

Kiitos kakusta Jukalle. Kiitos kaikille meitä kirjaston muutossa auttaneille.

Me teimme sen!

Ps. Ja reilun vuoden päästä uudestaan!

20170309_112307496_iOS

Loppuun vielä kirjastomuuttajan kauppalista:

  • työhanskoja (ohuita kirjojen käsittelyyn, paksumpia kantamiseen)
  • laastaria
  • kahvia (vahvaa)
  • korvapuusteja tai muuta pullaa, keksejä
  • mehua
  • silmätippoja
  • käsivoidetta
  • huulirasvaa
  • työhaalarit (polvipehmustetut) – stretsifarkut tai verkkaritkin käy
  • turvakengät tai ainakin tukevat maastolenkkarit
  • pitsaa
  • sosiaalista malttia ja mielen joustavuutta
  • henkistä kanttia
  • fyysistä voimaa
  • kunnon lounaat päivittäin

Lue uutinen ja katso elokuva äänien kera:

Teksti: Tuula Ala-Hakuni ja Leena Elenius
Kuvat: SeAMK Korkeakoulukirjaston kokoelmat
Elokuva: Anne Pakkanen

Muutoksia e-aineistoihin 2017

SeAMKilaisten käytössä olevaan e-aineistovalikoimaan on tullut muutoksia 2017 alusta. Olemme lopettaneet muutaman aineiston tilauksen, osan on kustantaja itse päättänyt lakkauttaa. Joidenkin painettujen lehtien ja kirjojen tilaukset muuttuvat pelkästään e-versioiksi. E-kirjoja tilataan jatkuvasti lisää ja toiveita otetaan vastaan.

UUDET E-AINEISTOT

Maaseudun Tulevaisuus -sanomalehti on vaihtunut kokonaan elektroniseksi näköislehdeksi. Painettujen lehtien tilaus kirjastoihin on lopetettu. Lehteä voi lukea SeAMKin verkossa olevilta tietokoneilta enintään kolme käyttäjää yhtäaikaisesti. Etäkäyttö SeAMKin verkon ulkopuolelta ei ole sallittua. Lukuoikeuteen sisältyy Maaseudun Tipad-388129_640ulevaisuuden näköislehti ja sen arkisto sekä Kantri-kuukausiliitteen näköislehti.

Myös muutama sosiaalialan aikakauslehti muuttuu lähiaikoina e-versioiksi:

Lehdet on tähän asti tilattu painettuina Kampuskirjastoon. Nyt kokeillaan näiden lehtien osalta e-versioita. Lehtiä voi lukea SeAMKin verkossa ja etäkäytön kautta omilla SeAMK-tunnuksilla. Myös lehtien arkistot kuuluvat tilaukseen. Tiedotamme, kun kustantajat saavat e-lehdet käyttökuntoon.

Suomen Tilintarkastajat ry:n tuottamasta ST-Akatemia Online -palvelusta on hankittu kolmen e-kirjan paketti:

E-kirjat ovat jo käytössä SeAMKin verkossa ja etäkäytön kautta. Kutakin kirjaa voi lukea enintään kolme käyttäjää yhtäaikaa.

books-1176150_1920Duodecim Terveysporttiin ja Oppiporttin on tilattu kaksi uutta e-oppikirjaa: Jalkaterveys ja Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria.

Lisäksi Kuntoutuminen on korvannut entisen Kuntoutus-teoksen.

Kartutamme myös Ellibs e-kirjakokoelmaamme jatkuvasti. E-kirjojen hankintaehdotukset ovat tervetulleita!

 

POISTUNEET E-AINEISTOT

  • Metsänhoitokortiston tilaus on lopetettu metsätalouden koulutusohjelman lakkautuksen takia.
  • Aalto-yliopiston kirjasto on päättänyt lopettaa Helecon-tietokantojen tuotannon 2016 lopussa. Sen vuoksi Helecon FINP- ja MIX -tietokannat ovat poistuneet SeAMKin e-aineistoista.
  • Sanoma-arkiston tilaus on lopetettu sen vähäisen käytön takia.
  • Eebo- ja Ecco-tietokantojen ilmaistilausta ei enää jatketa.
  • Suomen Tilintarkastajat ry on päättänyt lopettaa Balanssi-lehden ja Balanssi Online -palvelun.

NELLI-TIEDONHAKUPORTAALI LOPPUNUT

Kansalliskirjaston ylläpitämä Nelli-palvelu on poistunut käytöstä vuoden 2016 lopussa, ja sen mukana on lakkautettu myös kaikki suomalaisten kirjastojen, mukaan lukien Seinäjoen ammattikorkeakoulun Nelli-portaali.

SeAMK-Finna on jo korvannut Nelli-portaalin, käytä jatkossa sitä etsiessäsi painettuja ja elektronia kirjoja, lehtiä, artikkeleita ja opinnäytetöitä.

 

Kaikki kirjaston hankkimat e-aineistot ja oikeat linkit palveluihin löytyvät aina e-kirjastosta! E-aineistojen käyttöoppaasta löydät ohjeet etäkäyttöön, mobiilikäyttöön ja aineistojen linkitykseen.

Muista myös tiedonhaun oppaat SeAMKin koulutusaloille ja muut kirjastonkäytön oppaat!

Teksti: Tuula Ala-Hakuni, suunnittelija

 

Seuraa kirjastoa:
Kirjasto FacebookissaInstagramtwitterpinterest_badge_redflickrwordpress-logo-32-blueyoutube-brand-standard-logo-95x40

 

SeAMKin johdon ajatuksia korkeakoulukirjastojen tulevaisuudesta

Digitalisoituminen on herättänyt vilkasta keskustelua kirjastojen tulevaisuudesta. Pessimistisimmissä arvioinneissa ennustetaan kirjastojen kuolemaa tai jos nyt ei ihan sitä, niin ainakin melkoista näivettymistä. Optimistit sen sijaan ajattelevat, että kirjastojen toiminnan puitteiden ja toimintatapojen väistämättä muuttuessa, sen perustehtävä – tiedon välittäminen ja siihen liittyvä osaaminen – pitää edelleen pintansa.

Seinäjoen korkeakoulukirjaston 20-vuotissynttäreiden merkeissä pyysimme Seinäjoen ammattikorkeakoulun rehtori Tapio Varmolaa ja tutkimus- ja innovaatiojohtaja Elina Varamäkeä arvioimaan korkeakoulukirjastojen tulevaisuutta.

Joku voi tietää mitä tuleman pitää – mutta tunnistammeko me tietäjän?

Kirjaston syntymäpäivillä 3.5.16 pitämässään juhlapuheessa Tapio Varmola viittasi tulevaisuuspohdintojen yhteydessä vuonna 1970 ilmestyneeseen Ivan Illichin kirjaan, Deschooling society. Kirjassaan Illich esitti, että oppiminen tulisi rakentaa oppimisverkostojen, learning webien, varaan. Skenaarioon sisältyivät myös ajatukset vertaisten yhdistämisestä (peer matching), opettajan roolin muuttumisesta sekä verkostoista, joissa taitojen oppimista edistetään saattamalla yhteen se, joka osaa sen kanssa, joka ei vielä osaa. Tuolloin vielä varsin kehittymättömillä tietoverkoilla oli Illichin verkostoajattelussa merkittävä rooli.

Kirjastojen kannalta lohdullista oli, että Illich näki kirjastot resurssikeskuksina uusia oppimisverkostoja luotaessa. Illichin lähes 50 vuotta sitten esittämät ajatukset ovat toteutuneet hämmästyttävän hyvin, joten Varmolan sanoin voidaan todeta, että

”Tulevaisuuteen näkijöitä tarvitaan ja heitä epäilemättä onkin, mutta meidän pitäisi tietää, kuka heistä on se oikea.”

 Joustavaa reagointia tarvitaan

Voidaan pitää selvänä, että elämme vaihetta, jossa digitalisaatio tunkeutuu kaikkialle, toteaa Varmola.  Myös Elina Varamäki on samoilla linjoilla: ”Entistä suurempi osa korkeakoulukirjastojen toiminnasta tapahtuu verkossa”. ”En usko, että kirjastot kuolevat. Opetuksen ja oppimisen tuen lisäksi kirjastot ovat keskeinen osa ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaa, sekä tiedonhankinnan että julkaisemiseen liittyvien tukipalvelujen näkökulmasta”, jatkaa Varamäki.

Uudistuva Kampus –hankkeen myötä myös Seinäjoen korkeakoulukirjaston tilat uudistuvat ja tuovat sen  paremmin esille. Jos toteutus onnistuu hyvin, kirjastosta voi tulla opiskelijoiden uusi olohuone, Varmola arvioi.  Varmola toteaa myös, että kirjastopalvelujen kehittäminen vaatii joustavaa reagointia yhä monimuotoisimpia tarpeita omaavien asiakkaiden palvelimiseksi. Tässä työssä kansalliset verkostot ovat tärkeitä ja kansainväliset yhteydet välttämättömiä.

Teksti: Jaana Latvanen

Ja siellä kaikilla oli niin mukavaa… tunnelmia kirjaston synttäreiltä ja painavaa asiaa Vuoden asiakkailta

20160503_085019028_iOSSeAMK Korkeakoulukirjasto vietti toukokuun alussa 20-vuotisjuhliaan synttärimeinigillä Kampustalon lehtisalissa. Puheita pidettiin, tuttuja tavattiin, kuunneltiin musiikkia, syötiin hyvää ja ongittiin.

Puheita, musiikkia, kakkua ja ongintaa

Kirjaston johtaja Tarja Koskimies kävi läpi kirjaston syntyä, mutta myös lähitulevaisuudessa tapahtuvia muutoksia. Hän korosti hyvän, osaavan henkilökunnan roolia palvelujen kehittämisessä. Rehtori Tapio Varmolan juhlapuhe viritteli tulevaisuuden kuvaa, jossa kirjastot ovat oppimisen ja verkostoitumisen keskuspaikkoja. Varmolan mielestä korkeakoululla on oltava laadukkaat ja ajantasaiset kirjastopalvelut.

Tilaisuudessa esiintyi mainio Vocal!-yhtye, jota johtaa Satumaa Veikkola. Tarjoilut muistuivat juhlijoille ja ongintapisteessä oli koko iltapäivän ajan kutkuttava tunnelma.

Katso kuvagalleria (Flickr).

Vuoden asiakkailla painavaa sanottavaa

DSC_0613.JPGJuhlahetkessä muistettiin vuoden ja vuosikymmenten asiakkaita. Tällä kertaa titteli myönnettiin seuraaville: opiskelijat Satu Leppänen ja Nina Waarna-Laitinen, fysioterapeutti Antti Hokkanen, lehtori Helena Myllymäki, yliopettaja, YAMK-tutkintopäällikkö Jussi Esala, rehtori Tapio Varmola. Palkitut ovat aktiivisia ja monipuolisia kirjaston käyttäjiä.

Opiskelijat Satu Leppänen ja Nina Waarna-Laitinen arvostat kirjastosta saamaansa apua ja sitä, että kirjallisuutta on riittävästi saatavissa.

Oli mikä ongelma tahansa opintojen aikana tai opinnäytettä työstäessämme, henkilökunta tarjosi apuaan ja oli aina valmis ottamaan selvää esimerkiksi lähdemateriaalin saatavuudesta. Opinnäytetyötä tehdessä ilman henkilökunnan ammattitaitoa lähdemateriaalin saaminen olisi ollut vaikeaa, ellei mahdotonta.

Valmistumisen jälkeenkin he aikovat käyttää kirjastoa ja hankkia uutta ammattitietoa. Näin on käynyt myös fysioterapeutti Antti Hokkaselle, joka seuraa alansa uusia tuulia aktiivisesti edelleen.

Työelämässä toimin yrittäjänä, joten on valtava etu, että voin kirjastossa ja sen palvelujen avulla saada uutta tutkimustietoa käyttööni. Päivitän siten tietojani kirjaston avulla, etten jämähdä tehottomiin toimintatapoihin. Kirjaston merkitystä rummutan opiskelijoillekin, kun heitä tulee minulle harjoittelemaan.

Opettajien esimerkin vaikutus opiskelijoiden kirjastopalvelujen käyttöön ja tiedonhankintaosaamiseen on suuri. Lehtori Helena Myllymäki organisoi osan opetuksestaan siten, että se tapahtuu konkreettisesti kirjastossa.

Teen läheistä yhteistyötä tekniikan alan omainformaatikon, Paula Saunamäen, kanssa, joka käy tunneillani kertomassa tiedonhausta. Monelle opiskelijalle on ihmetys, millaisiin monipuolisiin tietokantoihin ja tiedonlähteisiin on mahdollista päästä kirjaston tarjoamana. Tätä ilosanomaa haluan levittää.

Yliopettaja Jussi Esala kannustaa opiskelijoita tutkimustiedon hankkimiseen ja käyttöön. Hän arvostaa kirjastoa paikkana ja oppimisympäristönä, jossa voi rauhallisesti syventyä lukemiseen ja tutkimiseen. Hänelle kirjasto on tiedonjanon tyydyttämisen paikka, ollut aina!

Rehtori Tapio Varmola on ammattikorkeakoulujen alusta alkaen pitänyt amk-kirjastoja ja niiden kehittämistä tärkeänä, ja tehnyt siten valtakunnallisesti tärkeää työtä kirjastopalvelujen laadun vahvistamiseksi ja ylläpitämiseksi.

Teksti: Leena Elenius

Korkeakoululla tulee olla kirjasto

näin ohjeisti OPM vakinaista toimintalupaa hakevia ammattikorkeakouluja. Seinäjoella tieteellistä kirjastoa oli suunniteltu jo aikaisemminkin, mutta vuonna 1995 tarve jalostui Etelä-Pohjanmaan liiton rahoittamaksi tieteellisen kirjaston suunnitteluhankkeeksi ja johti Seinäjoen korkeakoulukirjaston perustamiseen vuonna 1996.

Kun alkuun päästiin, hanke eteni pohjalaiseen tapaan, ripeästi. Haettiin ja saatiin valtiolta rahoitusta, jolla Kampustalon kellarikerros muuttui uudeksi kirjastotilaksi.  Kirjastojärjestelmän osalta tehtiin aluksi yhteistyötä kaupunginkirjaston kanssa, mutta jo vuodesta 2003 lähtien kirjastojärjestelmänä on käytetty kaikille Suomen korkeakoulukirjastoille yhteistä kirjastojärjestelmää.

Uuden kirjaston kokoelman pohja muotoutui yhdistämällä TYT:n (Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus) ja Seinäjoen sosiaalialan oppilaitoksen kirjakokoelmat – ja myös oma kirjojen ja lehtien hankinta saatiin nopeasti liikkeelle.

Ensimmäisiä asiakkaitaan kirjasto palveli keväällä 1996. Palveluissa hyödynnettiin alusta alkaen uutta teknologiaa; tarjolla oli mm. tiedonhakuja sekä on line- että kirjaston cd rom –tornissa olleista viitetietokannoista.

Seinäjoen ammattikorkeakoulu sai ensimmäisten joukossa vakinaisen toimiluvan. Yksiköt sijaitsivat maantieteellisesti hajallaan; Seinäjoen ja Ilmajoen lisäksi yksikköjä oli Jurvassa, Kauhajoella, Kauhavalla ja Ähtärissä – ja kaikissa niissä oli myös kirjaston toimipiste. Laajimmillaan Seinäjoen korkeakoulukirjasto toimi yhdeksässä toimipisteessä; sloganimme olikin ” yhdeksässä toimipisteessä, viidellä kampuksella”.

Sirpaleinen toimipisteverkko ja uusi kirjastojärjestelmä pakottivat vuosisadan alussa kehittämään keinoja, joilla takasimme yhtenäiset toimintatavat ja laadukkaan asiakaspalvelun kaikissa kirjaston toimipisteissä. Ja kun kirjaston omista tarpeista lähtenyt pohjatyö tehtiin hyvin, on samoihin aikoihin muodikkaaksi tullut ”laatutyö” ollut aina kirjastolle sekä hauskaa että palkitsevaa.

Palvelujen ja enenevässä määrin myös aineistojen vienti verkkoon ja jakelu verkon välityksellä on lähtenyt paljolti samoista syistä; korkeakoulukirjaston tavoite on tarjota laadukkaat ja yhtäläiset palvelut kaikille opiskelijoille sekä Seinäjoella että maakunnassa.  Nyt yhdeksän toimipistettä on muuttunut n-määräksi koneita, joilla on yhteys SeAMK:n verkkoon.

Korkeakoululla tulee olla kirjasto,

mutta kyllä toimipisteiden määrässä tulee olla jonkinmoinen roti. No ei ihan näin, mutta vähän koukeroisemmin OKM ohjeisti ”rakenteellista kehittämistä”   korkeakoulujen kirjastoverkolle. Kun tämä ”rakenteellinen kehittäminen” laajeni koskemaan ammattikorkeakouluja kokonaisuudessaan, oli selvää, että kirjaston toimipisteiden määrä vähenee.

Vuonna 1996 Seinäjoen korkeakoulukirjastolla oli yksi toimipiste Kampustalossa, vuonna 2016 toimipisteitä on jäljellä kolme; Kampuskirjasto ja Terveyskirjasto Seinäjoella ja Maaseutukirjasto Ilmajoella. Ja vuonna 2017-18 toimipisteitä on enää kaksi; Kampuskirjasto uudessa Kampustalossa ja Maaseutukirjasto. Lähtöruutuun palaamme vuonna .. ?

Tarjan kuva

Teksti: Tarja Koskimies, kirjaston johtaja 1996-

 

 

 


 

logo sähköpostiin

Seinäjoen korkeakoulukirjasto juhlii 20v. taivaltaan vuonna 2016. Juhlavuoden kunniaksi julkaisemme Plarattua-blogissa kirjoituksia, kuvakavalkadeja ja videoita, joiden teemana on kirjaston mennyt ja nykyinen, arki ja juhla.

E-aineistomuutoksia – uudet ja lopetetut tilaukset 2016

Vuodenvaihde on taas tuonut muutoksia kirjaston hankkimiin elektronisiin aineistoihin. Karsintaa on tehty, mutta muutama  uusi hankintakin listalta löytyy.

E-aineistot ovat käytettävissä SeAMKin verkossa ja etäkäytön kautta omilla SeAMK-tunnuksilla.

MOT Online –palvelu laajentuu

Kirjasto on hankkinut täydet oikeudet kaikkiin MOT-palveluihin. MOT Online sisältää useita kielityökaluja: MOT

  • MOT Dictionaries – lisää uusia sanakirjoja, mm. venäjä, viro, kiina
  • MOT Translation – konekäännöspalvelu täydentyy useilla eri kielillä
  • MOT Proofing – englannin kielentarkistus
  • MOT Books – kielioppeja, oikeinkirjoitusopas ja muita oppaita kirjoittamiseen ja viestintään
  • MOT Terms – omien sanastojen luonti seamkilaisten käyttöön
  • MOT Mobile Online – MOT sanakirjat käyttöön mobiililaitteilla
  • MOT+ – opi englantia pelien avulla

Lisätietoa, ohjeita ja vinkkejä uusien MOT-palveluiden käyttöön

Lisää oppikirjoja Terveysporttiin

TerveysporttiTerveysporttiin on hankittu neljä uutta hoitotyön oppikirjaa:

Muistisairaudet
Neurologia
Opiskeluterveys
Palliatiivinen hoito

Tiedot kaikista e-kirjoista löytyvät e-kirjaoppaasta ja SeAMK-Finnasta.

Elintarvikelait verkkoon

Elintarvikelait

Elintarvikelait.fi kokoaa kaikki elintarvikkeita koskevat lait, määräykset ja ohjeet samaan verkkopalveluun. Se sisältää ajantasaista tietoa Suomen ja EU:n lainsäädännöstä, hallituksen esityksiä sekä toimitettuja lakiuutisia elintarvikealalta.

SFS-standardeissa mainioita uudistuksia

SFS_uusiSFS Online –palvelun käyttöliittymä uudistui jo marraskuussa. Hyvä uutinen oli, että yhtäaikaisten käyttäjien maksimimäärä poistui – nyt standardeja voi tutkia vaikka koko ryhmä kerrallaan. Myös palvelun osoite muuttui. Standardeihin on kaksi eri osoitetta:

Tulossa myös opiskelijoille mahdollisuus tulostaa ja tallentaa standardeja.

Lopetetut e-aineistot

Seuraamme kirjastossa e-aineistojen käyttöä tilastojen avulla. Vuositilastoista selviää kunkin e-aineiston haku- ja latausmäärät. Olemme päätyneet tilastojen perusteella siihen, että näistä vähän käytetyistä e-aineistoista luovutaan:

  • tekniikan alan Tenttu-viitetietokanta
  • elämäkertoja sisältävät Kansallisbiografia- ja Suomen talouselämän vaikuttajat –henkilöhakemistot
  • PressDisplay –lehtipalvelu
  • Oxford English Dictionary –sanakirja
  • RedFox-kielipalvelu

Nämä aineistot eivät siis ole enää käytössä SeAMKissa 2016 alusta lähtien.

VINKKI: SFX-linkitys Ebscon tietokannoissa

SFXEbscon lehtitietokantoihin, mm. Academic Search Elite, Business Source Elite ja Cinahl, on lisätty SFX-linkitys. Jos Ebscosta ei löydy artikkelin kokotekstiä, kannattaa klikata SFX Check for other resources –linkkiä, jonka avulla saa lisää artikkeleita. SFX yhdistää Ebscon hakutulokset muualta saataviin kokoteksteihin, Finnan ja Melindan tietueisiin sekä verkkohakuun.

e-tunnus

Kaikki kirjaston hankkimat e-aineistot ja oikeat linkit palveluihin löytyvät aina e-kirjastosta! Muista myös tiedonhaun oppaat SeAMKin koulutusaloille ja muut kirjastonkäytön oppaat!

Teksti: Tuula Ala-Hakuni, suunnittelija

 

Seuraa kirjastoa:
Kirjasto FacebookissaInstagramtwitterpinterest_badge_redflickrwordpress-logo-32-blueyoutube-brand-standard-logo-95x40