Aihearkisto: Tulevaisuus

Kirjaston muutto kuvin ja numeroin

Kampuskirjasto muutti Uudistuva Kampus -rakennushankkeen alta ja siirsi palvelunsa sekä kokoelmansa SeAMK Frami A:han Seinäjoen vastarannalle.

Muuttourakan fyysinen osuus kesti kaksi viikkoa. Muuttoa oli kuitenkin suunniteltu ja valmisteltu eri työryhmissä ja eri näkökulmista jo reilu vuosi sitten, sillä alun perin muutto väistötiloihin piti tapahtua jo kesällä.

Tässä kuvakertomuksessa raportoimme kirjaston muutosta valokuvin ja tunnusnumeroin.

20170227_091947747_iOS

 

Kirjaston komentokeskus, neuvonta eli palvelupiste purettiin ensimmäisenä.

 

 

20170227_091112265_iOS

Palvelupisteen uumenista paljastui monta pistoketta, piuhaa ja kaikenlaista liitintä.

Palvelupiste siirrettiin väistötilaan hieman muokattuna.

 

 

20170228_083912719_iOS

Muuttoon osallistui kirjastosta 13 työtekijää. Kahden viikon aikana varsin fyysisiä työtunteja kertyi yhteensä n. 900.

Muuttolaatikoita oli käytössä 200 kpl. Niitä kierrätettiin sellaisella vauhdilla, etteivät ne ehtineet olemaan yhtään jouten.

Kirjoja siirrettiin yhteensä yli 30 000 kpl. Lisäksi tuhannet lehdet vaihtoivat paikkaa. Kaikki tämä tehtiin käsin.

20170307_085440852_iOS

 

20170307_111841522_iOSToisessa päässä laatikot täytettiin ja toisessa päässä purkutiimi hyllytti kirjat uusiin paikkoihin. Flow ja lean!
20170228_104537973_iOS

 

 

 

 

Varastojen hyllyt täytettiin ääriään myöten, että niihin saatiin mahtumaan n. 24 000 kirjaa.

 

20170228_105502741_iOS

20170308_124713313_iOSKuljetuksissa käytettiin kaikenlaisia pyörillä kulkevia menopelejä. Kalusteiden, kirjojen ja muiden tavaroiden kuljetuksiin tarvittiin kuorma-autoa ja pakettiautoa. Erilaiset nokkakärryt ja tavararullakot tulivat tutuiksi.

Muutto tehtiin ns. kreivin aikaan! Uudistuvan kampuksen rakentajat aloittivat kaivuut ja muut valmistelutyöt samaan aikaan, kun kirjastossa tehtiin viimeisiä muuttotöitä. Nipin napin kerettiin työmaan alta pois. Ulko-ovilla oli välillä ruuhkaa.

20170309_101003383_iOS

Erestakaasi-kuljetusfirmasta oli parhaimmillaan neljä miestä mukana muutossa. Kuljetustyön lisäksi he purkivat hyllyjä ja muita kalusteita sekä pystyttivät niitä uusiin paikkoihin. Kiitos teille.

Lisäksi tarvittiin puuseppää ja sähkömiestä. Apua saatiin vahtimestareilta molemmissa rakennuksissa Kampustalolla ja Framin puolella. Kiitos teille.

20170309_095054667_iOS

20170309_073950044_iOS

Tässä oli ennen liiketaloutta, ravitsemisalaa, rakennustekniikkaa ja elokuvan käsikirjoittamista hyllyt täynnä.

Hyllyjä purettiin ja yhteensä 870 hyllymetriä!  Frami A:han niistä siirtyi 510 metriä ja välivarastoihin 360 metriä.

Iso osa kirjaston hyllyistä jäi lepotilaan odottamaan paluuta uuteen kirjastoon. Monta hyllymetriä on niissäkin.

20170309_084621846_iOSViimeinen muuttokuorma odottaa noutajaa. Tässä oli ennen erityispedagogiikkaa, varhaiskasvatusta, vanhustyötä, talouspolitiikkaa, lainsäädäntöä, työsuojelua ja kauempana tuolla Tutki ja kirjoita -kirjat sekä kaikki paljon lainatut eli tutkimusmenetelmät.

IMG_0025

Sitten ollaan jo uudessa paikassa. Tällainen on kirjaston neuvontapiste Frami A:ssa! Kaikki tykötarpeet alkavat olla paikoillaan. Myös Kira-kirahvi on valmiina asiakaspalveluun.

Frami A:han tuodut kirjat ja lehdet ovat asiakkaiden käytössä entiseen tapaan. Suuri osa kokoelmasta jäi kuitenkin välivarastoihin Kampustalolle. Niihinkin voi tehdä SeAMK-Finnassa hyllyvarauksia. Hyllyvarattuja kirjoja kuljetetaan Framiin kaksi kertaa viikossa.

20170315_062316182_iOS

20170313_063832569_iOS

Ovi on auki. Kirjasto on avattu. Voitte tulla!

Lehdistä Frami A:ssa löytyy vain kuluvan vuosikerran numerot. Vanhemmat lehdet ovat välivarastossa. Kysy kirjastosta kuljetusta, kun näitä tarvitset.

 

20170313_064035512_iOS

Kirjaston hyllyt täyttyivät mukavasti, kun n. 7000 kirjaa siirtyi Framiin. Palautuville lainoille piti osata jättää tilaa. Lainassa on tällä hetkellä lähes 10 000 kirjaa.

 

 

20170309_111518791_iOS

Osa kirjaston henkilökunnasta sai työhuonetilan Frami E:stä. Tavaroiden sijoittelu vei oman aikansa, mutta nopeasti saimme tilat tuunattua sopiviksi.

Uudistuva Kampus – hankkeen osalta kirjaston muutosten yksi vaihe on saatu päätökseen. Nautimme makoisat kakkukahvit torstai-iltapäivänä. Maanantaina avattiin kirjasto ja työkuviot palailevat pikkuhiljaa entisiksi.

Kiitos kakusta Jukalle. Kiitos kaikille meitä kirjaston muutossa auttaneille.

Me teimme sen!

Ps. Ja reilun vuoden päästä uudestaan!

20170309_112307496_iOS

Loppuun vielä kirjastomuuttajan kauppalista:

  • työhanskoja (ohuita kirjojen käsittelyyn, paksumpia kantamiseen)
  • laastaria
  • kahvia (vahvaa)
  • korvapuusteja tai muuta pullaa, keksejä
  • mehua
  • silmätippoja
  • käsivoidetta
  • huulirasvaa
  • työhaalarit (polvipehmustetut) – stretsifarkut tai verkkaritkin käy
  • turvakengät tai ainakin tukevat maastolenkkarit
  • pitsaa
  • sosiaalista malttia ja mielen joustavuutta
  • henkistä kanttia
  • fyysistä voimaa
  • kunnon lounaat päivittäin

Lue uutinen ja katso elokuva äänien kera:

Teksti: Tuula Ala-Hakuni ja Leena Elenius
Kuvat: SeAMK Korkeakoulukirjaston kokoelmat
Elokuva: Anne Pakkanen

Mainokset

SeAMKin johdon ajatuksia korkeakoulukirjastojen tulevaisuudesta

Digitalisoituminen on herättänyt vilkasta keskustelua kirjastojen tulevaisuudesta. Pessimistisimmissä arvioinneissa ennustetaan kirjastojen kuolemaa tai jos nyt ei ihan sitä, niin ainakin melkoista näivettymistä. Optimistit sen sijaan ajattelevat, että kirjastojen toiminnan puitteiden ja toimintatapojen väistämättä muuttuessa, sen perustehtävä – tiedon välittäminen ja siihen liittyvä osaaminen – pitää edelleen pintansa.

Seinäjoen korkeakoulukirjaston 20-vuotissynttäreiden merkeissä pyysimme Seinäjoen ammattikorkeakoulun rehtori Tapio Varmolaa ja tutkimus- ja innovaatiojohtaja Elina Varamäkeä arvioimaan korkeakoulukirjastojen tulevaisuutta.

Joku voi tietää mitä tuleman pitää – mutta tunnistammeko me tietäjän?

Kirjaston syntymäpäivillä 3.5.16 pitämässään juhlapuheessa Tapio Varmola viittasi tulevaisuuspohdintojen yhteydessä vuonna 1970 ilmestyneeseen Ivan Illichin kirjaan, Deschooling society. Kirjassaan Illich esitti, että oppiminen tulisi rakentaa oppimisverkostojen, learning webien, varaan. Skenaarioon sisältyivät myös ajatukset vertaisten yhdistämisestä (peer matching), opettajan roolin muuttumisesta sekä verkostoista, joissa taitojen oppimista edistetään saattamalla yhteen se, joka osaa sen kanssa, joka ei vielä osaa. Tuolloin vielä varsin kehittymättömillä tietoverkoilla oli Illichin verkostoajattelussa merkittävä rooli.

Kirjastojen kannalta lohdullista oli, että Illich näki kirjastot resurssikeskuksina uusia oppimisverkostoja luotaessa. Illichin lähes 50 vuotta sitten esittämät ajatukset ovat toteutuneet hämmästyttävän hyvin, joten Varmolan sanoin voidaan todeta, että

”Tulevaisuuteen näkijöitä tarvitaan ja heitä epäilemättä onkin, mutta meidän pitäisi tietää, kuka heistä on se oikea.”

 Joustavaa reagointia tarvitaan

Voidaan pitää selvänä, että elämme vaihetta, jossa digitalisaatio tunkeutuu kaikkialle, toteaa Varmola.  Myös Elina Varamäki on samoilla linjoilla: ”Entistä suurempi osa korkeakoulukirjastojen toiminnasta tapahtuu verkossa”. ”En usko, että kirjastot kuolevat. Opetuksen ja oppimisen tuen lisäksi kirjastot ovat keskeinen osa ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaa, sekä tiedonhankinnan että julkaisemiseen liittyvien tukipalvelujen näkökulmasta”, jatkaa Varamäki.

Uudistuva Kampus –hankkeen myötä myös Seinäjoen korkeakoulukirjaston tilat uudistuvat ja tuovat sen  paremmin esille. Jos toteutus onnistuu hyvin, kirjastosta voi tulla opiskelijoiden uusi olohuone, Varmola arvioi.  Varmola toteaa myös, että kirjastopalvelujen kehittäminen vaatii joustavaa reagointia yhä monimuotoisimpia tarpeita omaavien asiakkaiden palvelimiseksi. Tässä työssä kansalliset verkostot ovat tärkeitä ja kansainväliset yhteydet välttämättömiä.

Teksti: Jaana Latvanen

Kirjastoissa kaikki on muuttunut

Kirjasto on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana merkittävästi. Muutos on tapahtunut sekä asiakkaiden, työntekijöiden ja alan kouluttajien vinkkeleistä. Kirjasto- ja tietopalvelualan lehtori Pirkko Vuorela on toiminut alan opettajana SeAMKissa yli 20 vuotta.

Kaikki on muuttunut totaalisesti. Internet on muuttanut kaiken. Opettajan työ on muuttunut. Samoin kirjastoissa muutos on ollut iso. Kirjastojärjestelmät ovat muuttuneet.

DSC_0498Opettajat tarvitsevat hyppäyksiä työelämään

Vuorelan mukaan opettajien pitää tehdä enemmän irtiottoja työelämään. Myös oman koulutuksen ydinalan ulkopuolisiin tehtäviin ja ammatteihin pitäisi olla kontakteja, sillä siten koulutukseen saadaan tieto alan kehityksestä ja työn muutoksesta.

Kenttä eli kirjastot eivät Vuorelan mielestä kerro alan uusista tuulista ja muusta muutoksesta koulutuksen toteuttajille riittävästi. Vuorovaikutus koulutuksen ja työelämän välillä on kaiken a ja o. Sen pitää olla vahvaa, jotta koulutus olisi alan sisällöllisessä kehittämisessä mukana.

Opiskelijat tuovat viestiä harjoittelupaikoiltaan kirjastoista. Se on arvokasta tietoa. Myös harjoittelupaikkakäynneillä pääsen lähemmäksi kirjastotyön nykyarkea.

Toinen haaste on digitalisaatio. Opetuksen pitäisi olla ajan hermolla teknisesti. Vuorelan havaintojen mukaan opettajien ja koulujen käytännöissä, osaamisessa, taidoissa ja asenteissa on eroja. Myös opiskelijoille voi tulla hämmentävänä yllätyksenä, että opiskelu ja oppimateriaalit ovat digitaalisia.

Monelle opiskelijalle e-kirjat ja e-lehdet ovat aivan uutta asiaa. Opettajan pitää kannustaa erilaisten verkkopalvelujen hyödyntämiseen ja neuvoa aineistojen käytössä.

 

Asenne kuntoon ja osaaminen esille

Aineistojen sisällöt pitää tuntea ja ne pitää saada esille. Kokoelmien markkinointi eri tavoin on edelleen tärkeä asia. Vuorelan mielestä oikea asenne kantaa.

Valitus ei auta, pitää toimia. Pienelläkin rahalla, jopa ilman rahaa, voi tehdä paljon ja vaikuttaa.

Nykypäivän kirjastoalan osaamisessa korostuvat monipuoliset tietotekniset taidot. Vuorelan mukaan kirjastolaisen on hyvä osata koodata, hallita eri kielten perusteita ja tiedettävä ainakin yleisellä tasolla asiasta ja toisesta.

Jos kirjaston pitää välittää sivistyksellisiä palveluja, on kohtuullista, että välittäjällä on hyvät yleistiedot, kielitaitoa, kielen tajua ja ymmärrystä asioiden alkuperästä. Erinomainen asia on, jos kukin löytää omia erikoisalueita, sillä ei kukaan voi tietää eikä osata kaikkea.

Vuorela korostaa, että kirjastoalalla olennaista on utelias asenne erilaisia ilmiöitä kohtaan, myös sellaisia, joista ei itse pidä.

Yhteiskunnallista uteliaisuutta tarvitaan. Sitä on aina tarvittu. Se tarve ei ole mihinkään kadonnut. Kirjastolaisen pitää tietää narut, mistä vetää, eli tietää, kuka päättää mistäkin ja miten.

Uteliaisuuden ja ennakkoluulottomuuden lisäksi positiivisuus, vuorovaikutustaidot ja iloinen asenne ovat tärkeitä asiakaspalvelussa.

Kirjastolaisen pitää tykätä kaikenlaisista ihmisistä ja haluta olla vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa. Ihmisiä ei saa pelätä. Tämä on jopa tärkeämpää kuin se, että rakastaa kirjoja, lukemista tai muita kirjaston tarjoamia sisältöjä, mistä tietenkään ei ole mitään haittaa.

Kirjastoillekin Pirkko Vuorelalla on toive, että opiskelijat saisivat alan harjoitteluissaan riittävästi haasteita ja mahdollisuuden kokeilla.

Kuunnelkaa nuoria herkällä korvalla. Heillä on ajatuksia ja tuoreita näkemyksiä. Harjoittelun aikana opiskelijat ovat silmin nähden kasvaneet, itseluottamus on lisääntynyt ja varmuus omasta alasta on vahvistunut. He ovat saaneet harjoittelustaan uutta potkua. Matka asiantuntijaksi on alkanut, se on hieno havaita. Kasvutarinat ovat tämän työn suola.

Yhteisöllisyys ja avoimuus

Kirjastotyössä tarvitaan aikaisempaakin enemmän rohkeutta, uusia tuulia ja ovien avaamista. Tässäkin on kyse asenteesta. Uusia yhteistyökumppaneita ja uutta yhteisöllisyyttä tarvitaan.

Vuorela näkee yhteiskunnallisen päätöksenteon ja ilmapiirin tempoilevana.

Kaikesta sälästä, mitä yhteiskunnassa on, siitä pitäisi löytää ja saada esiin kirjaston olennainen ydin. Se pitäisi olla kirkkaana mielessä, mitä Kirjastolaki sanoo. Tasa-arvoisuus, mahdollisuudet sivistykseen ja oppimiseen – sitä kirjaston pitää tarjota. Sitä kirjaston pitää olla.

Kirjastojen hyvä mennä mukaan yhteisössä ja yhteiskunnassa tapahtuviin asioihin ja muutoksiin. Esimerkiksi kotouttamisessa kirjastoilla on paljon annettavaa ja työsarkaa. Kyse on Vuorelan mukaan ihan perinteisestä kirjaston ydintehtävästä, kansansivistystyöstä.

Omatoimikirjastot ja rural office

Omatoimikirjastoille Pirkko peukuttaa ja sanoo, ettei siinä ole mitään väärää, jos kirjasto laajentaa aukioloaikojaan käyttäjien muuttuvia tarpeita kuunnellen.

Tilat pitää saada avoimiksi ja houkutteleviksi! Kunnon nojatuoleja, lukupisteitä ja viihtyisiä, rauhallisia tiloja tarvitaan kirjastoihin. Seinäjoella Apilassa on tällaisia kivoja lukupaikkoja.

Kirjastojen urban office -konseptit, samoin kuin kirjastojen lainaustarjonnan laajentaminen urheiluvälineisiin tai muihin laitteisiin eivät oikein innosta Vuorelaa. Hän pohtii pitkään, ovatko kaikki tällaiset kirjaston ydintoimintaa.

Maaseudulle kirjaston tarjoama satunnainen työtila voi olla jopa tarpeellisempi kuin kaupungissa, jossa on muitakin toimitiloja. Muihin lainattaviin kuin kirjoihin suhtaudun varovaisen hyväksyvästi, mutta henkilökohtaisesti en luottaisi kirjaston vesijuoksuvyöhön.

Digitaalisuutta ja lisättyä todellisuutta

Pirkko Vuorela on vuosia opettanut osaavia ihmisiä kirjastoalalle, mutta myös itse kokeillut ennakkoluulottomasti uusia asioita. Hän otti SeAMKissa liiketalouden yksikössä ensimmäisten joukossa käyttöön verkko-opetuksen työkaluja. Uutta päin Pirkko kohdistaa katsetta nytkin.

Tiedonhankinta muuttuu, oppiminen muuttuu ja myös lukeminen muuttuu. Vuorela näkee, että uudet digitaaliset teknologiat mahdollistavat aineistojen esittelyjä ja uudenlaista markkinointia. Esimerkkeinä hän mainitsee vaikkapa QR-koodit, jotka ovat jo oivia merkkejä siitä, mitä kenties on tulossa.

Painetut kirjat ja lehdet hyllyineen rajaavat vielä liikaa uuden ajattelua ja ideoitamme. Mielikuva kirjasta osana kirjastoa on edelleen varsin vankka. Kun mielikuvitus ja luovuus saadaan virittymään, on osaamisen hankkiminen pienempi este.

Voi, kun mä eläisin niin vanhaksi, että näkisin, millaisia hienoja lisätyn todellisuuden mahdollisuuksia kirjastoihin keksitään!

Omat kuviot tulevaisuudessa

Lopuksi Pirkko kertoo omista tulevaisuuden suunnitelmistaan.

Seuraan Merja Jupolta saamani yhden pienen tammen kasvua. Voisin innostua jostakin vapaaehtoistyöstä, mutta sen pitää olla jotakin muuta kuin kirjastoalaa. Saan loppukesällä uuden kasvihuoneen. Tomaattia. Chiliä. Kaikennäköisiä kasvilavoja. Mökkielämää. Hiihtoa. Uintia.

 

Pirkko Vuorela on toiminut kirjasto- ja tietopalvelualan lehtorina Seamkissa vuodesta 1991. Pirkko jää eläkkeelle tänä keväänä.

logo sähköpostiin

Seinäjoen korkeakoulukirjasto juhlii 20v. taivaltaan vuonna 2016. Juhlavuoden kunniaksi julkaisemme Plarattua-blogissa kirjoituksia, kuvakavalkadeja ja videoita, joiden teemana on kirjaston mennyt ja nykyinen, arki ja juhla.

Teksti ja kuva: Leena Elenius

Kokemuksia AMK-kirjastopäiviltä 10.-12.6.2014

Pre-päivässä tiedon visualisointia 

Amk-kirjastopäivien pre-työpajassa tiistaina oli aiheena tiedon visualisointi. Saamme tietoa visualisoinnin historiasta ja erilaisista toteutuksista. Visualisoinnissa (tai infografiikassa) kuten kaikessa muussakin viestinnässä on tärkeää toimiva käsikirjoitus: mitä haluat kertoa, mitä haluat korostaa, mitä yksinkertaistaa.

Mielenkiintoisia ovat vuorovaikutteiset, tarinalliset visualisointitoteutukset. Näitä edustaa mm. Göteborgin Iflassa esityksellään ihastuttanut Hans Roslingin visualisoinnit.Lisätietoa on paljon tarjolla. Kouluttajat vinkkejä ovat mm. Juuso Koposen Informaatiomuotoilu -sivusto, Guardianin Datablog, Information is Beautiful –sivusto. Twitterissä ja verkossa muutenkin kannattaa seurata esim. Alberto Cairoa ja Robert Kosaraa.  Työpajaosuudessa jäsensimme kirjastotilastoja eri näkökulmista ja opimme visualisointia käytännössä Piktochart-työkalun avulla. Saimme kiinnostavan pikakatsauksen visualisointiin sekä teoriassa että käytännössä. Selväksi tuli ainakin sen, että visualisointi ei ole pikkujuttu, vaan vaatii aikaa ja hyvät taustaideat.

Neljän vuoden taukoIMG_1807

AMK-kirjastopäivät 2014 järjestettiin tänä vuonna neljän vuoden tauon jälkeen. Syy näin pitkään taukoon oli v. 2012 Helsingissä järjestetyillä kansainvälisillä IFLA-kirjastopäivillä. AMK-kirjastopäivien järjestäjinä toimi tänä vuonna neljä pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulukirjastoa: Arcada, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu sekä Metropolia ammattikorkeakoulu. Teemana päiville oli kolme i:tä: ideat, ilo, innostus.

IMG_1766Opiskelijan puheenvuoro

Opiskelijakunnan puheenvuorossa SAMOK ry:n puheenjohtaja Toni Asikainen suitsutti hyvien kirjastopalvelujen puolesta. Eikä pelkästään hymistellyt vaan toi vahvasti esille, miten tärkeitä aktiiviset ja hyvät kirjastot ovat opiskelijoille. Hän kehotti pitämään yhteyttä oman ammattikorkeakoulun opiskelijajärjestöön ja myös SAMOKiin, jos kirjastopalvelut ja niiden kehittäminen ovat uhattuna. Kirjastot ovat osa pedagogiikkaa ja sen palvelut ehdottomia tiedonlähteitä. En halua googlettaa kuin yläasteella eikä Google muutenkaan riitä enää korkeakoulussa, Asikainen jyrähti.

Palvelumuotoilua ja tulevaisuuden ennakointia

IMG_1779Ohjelma oli monipuolinen, mutta ei liian raskas. Johannes Hirvonsalo (Designtoimisto Kuudes kerros) kertoi palvelumuotoilusta ja Aalto Yliopiston Oppimiskeskuksessa tehdystä palvelumuotoiluprojektista. Palvelumuotoilu on nyt pinnalla ja oli mukava kuulla selkeä esitys kirjastossa tehdystä projektista (loppuraportti).

Elina Hiltusen (What’s Next Consulting Oy) esitys työkaluista tulevaisuuden ennakointiin ja tulevaisuusajatteluun kirjastoille. Tulevaisuuden ennustaminen ei ole helppoa, mutta silti kannattaa miettiä erilaisia mahdollisuuksia ja ennakoida mitä itse tekee jos jokin mietitty vaihtoehto toteutuu. Elina ja Kari Hiltuselta on tänä vuonna ilmestynyt teos Teknoelämää 2035, joka löytyy sekä e- että p-kirjana myös Plarista.

Keskiviikon iltatilaisuus pidettiin Nykytaiteen museo Kiasmassa, jossa saimme samalla tutustua mielenkiintoiseen suomalaisen nykytaiteen, muotoilun ja muodin kärkinimien Kimpassa-näyttelyyn.


Isoja muutoksia

Torstain antia olivat puolestaan kuulumiset kolmesta ammattikorkeakoulukirjastosta (Lapin korkeakoulukirjasto, TAMK Kirjasto ja XAMK Kirjasto), joissa on ollut suuria muutoksia viime vuosina.

Muutokset ovat enemminkin sääntö kuin poikkeus kirjastojen arjessa näinä päivinä. Susanna Parikka Lapin korkeakoulukirjastosta, Kaisa Rissanen TAMK:sta ja Sari Uski ja Oili Valtonen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta XAMK:sta kertoivat, minkälaisia muutoksia heidän organisaatioissaan on viime aikoina läpikäyty. Kaikissa kolmessa on yhdistetty
eri korkeakouluja ja eri toimipisteitä isoimmiksi kokonaisuuksiksi. Oli kiinnostavaa kuulla heidän ratkaisuistaan.

Iloa on, on tuolijumppaa ja naurua  

Ilon akatemian Leena Markkaselta saimme työnilon rakennusaineita. IMG_1812Työkaverin inhimillinen kohtaaminen on tärkeää työpaikan hyvän hengen luomisessa. Keskinäisellä kunnioituksella ja erilaisten persoonallisuuksien arvostamisella luodaan työpaikalle yhteisöllinen ja hyväksyvä henki. Kun tulen arvostetuksi omana itsenäni, saan tunteen hyväksynnästä ja olen vapaa päästämään sisäisen valoni loistamaan. Työnilo ja organisaation hyvä henki heijastuu asiakkaille hyvänä palveluna.

Myös taukojumppa piristi kummasti istumisen lomassa.  Meitä muistuttiin myös oman hyvinvointimme huolenpidon tärkeydestä. Taina Avon vetämä tuolijumppa tuli tarpeeseen. Istumisesta jumittuneet lihaksemme saivat monipuolista liikettä ja venyttelyä. Olimme kuin uudestisyntyneitä.

Iltapäivän komedia-pläjäys toi kaikille naurun myötä rutkasti lisää (työ)vuosia. Ilari Johansson laittoi itsensä likoon, mutta myös yleisö sai osansa naljailusta. Kun heimojen luonteenpiirteitä analysoitiin, me pohjalaiset saimme kuulla olevamme varsinaisia fiiliksen nostajia. Kun joku sanoo olevansa Pohjanmaalta, on Johanssonin mukaan seurauksena syvä, vaivaantunut hiljaisuus. Tunnelma ”kevenee” välittömästi. Kysymyksiin pohjalainen vastaa lyhyesti ja ytimekkäästi. Oliko sulla jotain muuta?

Ilari näytteli osuvasti esimerkkejä naisten ja miesten kehon kielestä ja tahattomista käden liikkeistä. Saimme havainnollisen ja hauskan esityksen ihmisen monituhatvuotisesta evoluutiosta sekä miten pikkujoulussa toteutuu nykyihmisen taantuminen takaisin soluasteelle muutaman tunnin aikana.

Onnistuneet järjestelyt ja mukava tunnelma

Kaiken kaikkiaan kirjastopäivät olivat hyvin järjestetty. Ohjelma pysyi aikataulussa ja kaikki toimi hyvin. Arcadian tilat toimivat hyvin tilaisuuden järjestämiseen. Auditorio, ruokala ja näyttely-aula olivat mukavasti lähellä toisiaan. Seuraavat AMK-kirjastopäivät pidetään taas kahden vuoden päästä ja järjestäjäksi tällä kertaa lupautui Tritonia Vaasasta, Suomen aurinkoisimmasta kaupungista. Lähdimme kotimatkalle hymyssä suin ja virkistyneinä kohti arkea ja uusia haasteita.

IMG_1787Ps. Mielenkiintoinen pointti näiden kahden päivän aikana oli, että kaikkiaan kolme eri luennoitsijaa siteeraa esityksessään Albert Einsteinia 

Muita ”kisaraportteja” ovat tuottaneet eri tahot. Tässä muutamia:

Kreodin pääkirjoitus (2/14)  ja kuvakooste käsitteli AMKIT -kirjastopäiviä – kiitos Hanna-Riina Aho

Ideat, ilo, innostus – idéer, inspiration, iver: kolme i:n päivät Arcadassa 10-12.6.2014  – Laurea-kirjaston blogi, kiitos Aino Helariutta.

Päivi Ylitalo-Kallion Storify –kooste – kiitos!

Teksti Leena Elenius, Heli Rinne-Laturi ja Sari Ritoniemi; kuvat: Leena Elenius

Kehittämisiltapäivät SeAMK Korkeakoulukirjastossa

Kehittäminen on tärkeää myös kirjastossa. Vaikka muutaman vuoden välein tehtävät kirjaston asiakastyytyväisyyskyselyt ja opiskelijabarometrit antavat hyviä tuloksia, haluamme silti kehittää kirjaston toimintaa jatkuvasti.

Kehittämistä tapahtuu kaiken aikaa ja sitä mietitään niin arjen keskellä kuin erilaisissa kirjaston työryhmissä. Vuosien tauon jälkeen otimme tänä lukuvuotena käyttöön kehittämisiltapäivät. Niitä pidettiin kaksi kertaa.

Innostusta ilmassa!

Innostusta ilmassa!

Molempiin valittiin suunnittelua ja toteutusta varten kolmen hengen suunnittelutiimi. Kokoontumispaikaksi valikoitui kuin itsestään Framin Seitsemäs Taivas, joka on tilana innostava ja erilainen. Halusimme hylätä hetkeksi tutut ympyrät ja saada uutta perspektiiviä asioihin.

Kirjaston asiakkaiden palvelupolut – kohtaavatko  asiakkaat ja henkilökunta? 

Syksyn kehittämisiltapäivän teemana oli palvelumuotoilu. Palvelumuotoilun keskeinen tavoite on palvelukokemuksen käyttäjälähtöinen suunnittelu palvelupolulla. Palvelupolun varrella on palvelutuokiota, jotka rakentuvat kontaktipisteistä. Iltapäivän aikana ryhmätöissä tarkasteltiin erilaisten asiakkaiden mahdollisia palvelupolkuja ja sieltä löytyviä kontaktipisteitä.

Palvelupolkuja analysoimalla havaittiin ainakin seuraavia kehittämiskohtia: yamk-opiskelijoiden tiedonhaunopetukset, hankintatoiveen esittäminen, noutoilmoitukset (kirjan nouto-ohjeet selkeämmiksi) sekä kirjaston opasteet (erityisesti ulko-opasteet). Pohdimme myös, miten Plari-hakua voisi kehittää käyttäjää neuvovaksi ideoimalla automaattivastauksia. Osaan ongelmakohdista ratkaisuja löytyi nopeasti, jotkut vaativat enemmän suunnittelua.

Tulevaisuuden osaamistarpeet amk-kirjastossa 

Kevään kehittämisiltapäivän teemana oli osaamisen kehittäminen. Tavoitteena oli miettiä, mitä kirjastotyöntekijän pitäisi osata, nyt ja tulevaisuudessa, ja minkälaista koulutusta tarvitaan jatkossa. Ryhmätöissä mietittiin ideataulujen

Ryhmätyön pohjana käytettiin ideatauluja.

Ryhmätyön pohjana käytettiin ideatauluja.

avulla SeAMK Korkeakoulukirjaston visiota. Pohdimme, millaista osaamista tulevaisuudessa tarvittaisiin, jotta pystyisimme toteuttamaan haluamme vision.

Tavoitteena osaamiskartta

Osaamisaluista tärkeimmiksi nousivat mm. seuraavat: viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, teknologiaosaaminen, substanssiosaaminen sekä ohjaus- ja opetusosaaminen. Osaamisalueita avataan vielä konkreettisemmiksi osaamisiksi ja laaditaan osaamiskartta. Tätä työtä jatketaan loppukevään ja syksyn aikana. Seinäjoen ammattikorkeakoulussa on syksyn aikana tulossa työn vaativuuden arviointi (TVA), joten tämä osaamisten listaus on hyvää valmistautumista myös siihen.

Kirjaston spirit vahvistuu

Kehittämisiltapäivistä on muutenkin hyötyä henkilökunnan osaamiselle ja yhteisöllisyydelle. Asiakkaan asemaan asettuminen on välillä virkistävää ja ryhmässä ideat lentävät. Henkilökunnalta kerätyssä palautteessa oli mm. seuraavanlaisia mainintoja:

 “On hyvä istua yhdessä miettimään kirjastopalveluita asiakkaan näkökulmasta…” ja ”Näitä kehittämispäiviä on hyvä olla vähintään kaksi vuodessa, iltapäivä on usein riittävä kestoltaan. Vahvistavat myös kirjaston spiritiä ja yhteisöä.”

Osaamistarpeet mietityttävät

Osaamistarpeet mietityttävät

Kehittäminen ei tietenkään pääty tähän. Tänä lukuvuotena hyviksi havaittuja kehittämisiltapäiviä jatketaan  myös ensi lukuvuotena uusien teemojen myötä.  Uusia teemoja ja toteuttamistapoja etsitään aktiivisesti. Myös työpajojen vetovastuuta kierrätetään. Näin kaikki voivat olla mukana toteuttajina ja osallistujina eri rooleissa.

 

Teksti: Sari Ritoniemi
Kuvat: Tuula Ala-Hakuni