Aihearkisto: Verkkoviestintä

Uuden tiedon seuraaminen osana kirjastotyötä

Tiedetään, verkossa on paljon hyödyllistä, kiinnostavaa ja kehittävää tietoa. Itselle tärkeän tiedon suodattaminen ja seuraaminen on kuitenkin entistä vaikeampaa, kun joka tuutista tulvii tavaraa. Koulutuspäiviemme tarkoitus oli antaa eväitä tähän tiedon tulvan hallitsemiseen.

Välineitä riittää 

Tiedonseurannan ja -jakamisen työvälineinä tutustuimme mm. Feedlyyn, Twitteriin, Diigoon, Ziteen & FlipBoardiin. Lähestymistapa koulutuksessa oli toiminnallinen ja käytännöllinen.

Feedly toimii jokamiehen ja –naisen välineenä  koota kiinnostavat blogit, RSS-syötteet ja  sivustot yhteen paikkaan.  Kun luo aihepiireille kansiot ja ohjaa syötteet niihin, halutut asiat löytyvät helposti.

Palvelu on yllättävän simppeli, selkeä ja helppo käyttää, sen kun kopioit haluamasi verkkosivun osoitteen Feedlyn hakuruutuun ja etsit.  Vapaa-ajalle onkin helppo löytää seurattavia aihepiirejä (ruoka, muoti, lehdet, juorut jne.), mutta entäpä työhön liittyviä niiden peruskirjastoblogien lisäksi?  Mitä tai ketä seurata ja mistä ja miten niitä seurattavia oikein löytyy? Esimerkiksi kustantajien uutuuksien seuranta voisi olla yksi tapa. Lisäksi amk-kirjastolaisen on helppo seurata erilaisten tiedontuottajien uusia julkaisuja ja muita uutisia Feedlyn avulla.

Yli puoli miljoonaa suomalaista tietää jotakin Twitteristä. Tutustuimme Twitterin toimintaan ja mahdollisuuksiin. Oman alan keskeiset organisaatiot ja vaikuttajat löytyvät usein Twitteristä ja ovat siellä aktiivisia. Heidän tuottamaa tietoa voi jakaa eteenpäin ja samalla verkostoituu huomaamattaan.

Diigo puolestaan on ryhmätyöalusta, mutta jota voi käyttää yksinkin perinteisten muistiinpanovälineiden sijaan. Ziten ja FlipBoardin avulla voit seuloa ja koostaa uutisvirtaa oman mieltymystesi mukaan. Molemmat sopii erinomaisesti käytettäviksi myös älypuhelinten ja tablettien kautta.

Skuuppauksesta Googlen korvike?

Scoop.it-palvelusta oli vain osalla kokemusta aiemmin. Palvelun miellyttävyys syntyy ehdottomasti visuaalisuudesta. Aihepiirihakemisto helpottaa aloittelijaa löytämään aihepiirejä helpommin kuin esimerkiksi Twitterissä.  Scoop.it hakee käyttäjän netistä hakemaa sisältöä automaattisesti hakusanojen avulla ja ehdottaa sopivia seurattavia. Ja mikä parasta, sisällöt ovat jonkun suodattamia ja parhaimmillaan pääset käsiksi asiantuntijan suodattamaan tietoon.

Skuuppauksessa on siis kyse suodattamisesta ja vinkkaamisesta eli kuratoinnista. Scoop.it -välinettä on hyödynnetty SeAMK Korkeakoulukirjastossa Yrittäjyyskirjaston ylläpidossa, ja Jaana Latvanen on kehunut palvelun helppoutta ja kannustanut kokeilemaan. Kuratointia olemme tehneet alakohtaisille verkkosivuille myös Facebookin  avulla.

Tiedonhankinnan opetukseen soveltuva asia on ehdottomasti verkkomuistiinpanotyökalujen hyödyntäminen (Diigo, Evernote). Molemmat ovat oivia välineitä amk-opiskelijalle kerätä opintojen lähteet ja muistiinpanot pilveen. Näistä on hyötyä mm. opinnäytetyötä tehdessä ja myös tulevassa työelämässä.

Innostusta on ilmassa! Saimme päivien aikana tietoa erilaisista, kiinnostavista palveluista, joita voi ottaa mukaan myös tiedonhankinnan tunneille. Kuratoitua sisältöä on hyvä tuoda Googlen rinnalle verkkotiedonhakuun.

Ilkka Olander koulutti kirjastolaisia ja Jaana Latvanen ojensi  kiitokseksi kirjastokasseja.

Jaana Latvanen ojentaa kouluttaja Ilkka Olanderille kiitokseksi kirjastokasseja.

Koulutuksen jälkeen osa on ottanut sovelluksia testattavaksi ja myös aktiiviseen käyttöön. Vinkkimme onkin, että kannattaa rohkeasti kokeilla – ikinä ei tiedä mistä innostuu tai mikä se omin juttu on.

Koulutus oli hyvä ja käytännönläheinen. Kouluttajana Ilkka Olander Sometekistä oli asiantunteva ja innostava. Hän kirjoitti digitaalisesta kirjastosta ja koulutuspäivien herättämistä ajatuksista myös oman blogijuttunsa.

Teksti: Minna Karvonen, Heli Rinne-Laturi, Anu Latva-Reinikka, toim. Anne Pakkanen ja Leena Elenius

Mainokset

Hidas hidas – nopea nopea

Kirjaston blogin perustaminen voi olla aikamoista foxtrottia. Ensimmäiset ääneenlausutut unelmat omasta blogista löytyvät 2000-luvun puolivälistä. Haaveilu kantoi konkretiaan sen verran, että tuolloin pystytettiin joku startpage. Mietimme myös, miten sharepoint taipuisi tarinallisempaan tiedottamiseen. Sisältösuunnitelmiakin tehtiin, mutta ideoinnin asteelle kaikki jäi.

Pohja oli kuitenkin valmis, kun aika tuli. Asenne ja taidotkin  ovat nyt toista luokkaa kuin lähes kymmenen vuotta sitten. Silti blogiaikaan siirtymiseen siivitti kaikkein eniten kirjastotyön muutos. Viime vuoden aikana SeAMKin kirjastossa on erityisen paljon mietitty, tehty kokeiluja, korjattu ja kokeiltu erilaisia konsteja, miten kirjasto voi nostaa kokoelmien sisältöjä, palvelujaan ja osaamistaan asiakkaiden tietoon ja luettavaksi. Erilaisten pika- ja lyhytviestityökalujen lisäksi kirjastossa on tunnistettu tarve pidempään ”tavaraan”, pidempään tekstiin.

Kirjaston blogissa tullaan siis kertomaan kokoelmista, verkkopalveluista, kirjaston työstä, arjesta ja pyhästä, oppimisesta, tutkimuksista, kokeiluista ja oivalluksista, joita kirjastossa eletään, koetaan ja tehdään.

Sosiaalisen median työkalupakista kirjasto tarttuu uuteen työoljenkorteen, jonka monet mieltävät päiväkirjamaiseksi ja sitä kautta henkilökohtaiseksi foorumiksi. Kirjoittamisen kynnys pidetään kuitenkin matalalla. Mekin saimme neuvon huoleemme sisällön riittävyydestä: ”Juttuja syntyy kyllä, jos ei rajaa liikaa aihepiirejä”, neuvoi kokenut bloggaaja Minna Marjamaa Laureasta.

Jos blogin suunnittelun alku oli hidasta harkintaa, on loppukiri ollut nopea. Blogipohjan valintaan ja asetusten määrittelyyn käytimme Tuula Ala-Hakuni  ja Jarkko Merosen kanssa yhden työpäivän.

Blogin nimi – Plarattua – puolestaan ei sekään vaatinut pitkällistä työstöä. Joulukuussa kun kävi ilmi, että blogista tulee lopultakin totta ja että vain nimi puuttuu, nousi nimiehdotus Plarattua nopeasti ykköseksi. Plarattua sointuu hyvin yhteen kirjaston Plari-haun, kanssa muodostaen yhtenäisen tuoteperheen.

Leena Elenius, kirjastoblogihaaveilija jo vuodesta 2005 
Sari Ritoniemi, Plarattua-blogin nimen ideoija