Aihearkisto: Tiedonseuranta

E-aineistot, tiedonseurantataidot ja some mukana SeAMKin tiedonhankinnan opetuksessa

SeAMKissa on aina arvostettu tiedonhankinnan opetusta. Opetuksesta ovat vastanneet kirjaston informaatikot ammattikorkeakoulun perustamisesta asti.  Hyvät tiedonhankintataidot ovat ammattikorkeakouluopiskelijalle välttämättömät.

Kirjastonkäytöstä laaja-alaiseen tiedonhankintaan

photo-18-10-2016-23-29-18Alkuaikoina koulutus keskittyi kirjaston oman kokoelmatietokannan käyttöön, kirjaston palvelujen ja tilojen esittelyyn.  Nykyään erilaisia tietokantoja ja muuta tarjontaa on paljon enemmän, ja ne ovat helpompia ja sujuvampia käyttää. Käyttöliittymien kehittymisestä huolimatta hyvienkään palvelujen muistaminen, haltuun ottaminen ja oppiminen ei ole itsestään selvää.

E-aineistot osana digitaalisuutta

Kirjaston tarjoamat e-aineistot ovat laadukkaita, monipuolisia ja lähes kaikki niistä ovat käytettävissä myös etänä SeAMKin verkon ulkopuolella, kun kirjautuu palveluun SeAMK-tunnuksillaan.

Kirjaston hankkimien aineistojen lisäksi vapaan verkon avoimet julkaisuarkistot, digitaaliset tiedonhallinnan ja -seurannan työkalut helpottavat opiskelua ja oppimista sekä ovat tärkeitä välineitä työelämän kehittämis- ja tutkimustehtävissä.

Tiedonhaun osaamisen rinnalle tiedonseurantataitoja

Opetuksen sisällöllinen painopiste on muuttumassa vaativampaan suuntaan. Tietokantojen teknisten ominaisuuksien pikkutarkka opetteleminen on jäänyt taka-alalle. Nykyään tiedonhankinnassa sekä sen opetuksessa korostuvat ajattelun ja arvioinnin taidot.

Eräs lähestymistapa tiedonhankintaosaamisessa on opiskelijan oman opiskelualan photo-18-10-2016-23-29-35informaatioympäristön tunteminen ja jäsentäminen. Opiskelijat oppivat tietämään ja tuntemaan oma alan tiedontuottajat, eri tilanteissa tarvittavan tiedon luonteen, oman alan ammatti- ja tutkimuslehdet, sosiaalisen median aktiiviset toimijat sekä muut verkostot. Opiskelijat oppivat seuraamaan alan uutisia ja ajankohtaista keskustelua erilaisten verkkotyökalujen avulla. Uuden tiedon annetaan ympäröidä ja tulla luo. Tästä on valtava etu, sillä uutta verkossa julkaistavaa tietoa on mahdotonta etsiä perinteisten hakutapojen avulla.

Mediakentän muutos ja murros – e vai p? 

Julkaisutuotanto ja siten tiedonlähteiden kenttä on tällä hetkellä isossa murroksessa. Tiedonhankinnan opetuksen alkuvuosina e-aineistot olivat lähes pelkästään kansainvälisiä ja englanninkielisiä. Nykyään myös suomenkielisiä e-kirjoja on tarjolla ja lainattavissa kirjastoissa. Ammatti- ja tutkimuslehtiä ja artikkeleita on tarjolla verkossa, mutta kaikki eivät ole suinkaan googletellen löydettävissä. Sekä kirjaston että käyttäjän kannalta tilanne on vielä sekava. Verkkotarjonta ei ole korvannut kaikkea painettua tietoa. Lisäksi tietoon pääsyssä on eroja. Osa on avointa, osa kätkeytyy maksullisiin e-kokoelmiin.

Tiedonhankinnan soveltavassa osaamisessa kehitettävää – yhteistyö on a ja o

Tiedonhankinnan opetuksessa opiskeltujen asioiden soveltaminen erilaisiin oppimistehtäviin on edelleen haastavaa. Uusia työ- ja toimintatapoja saatetaan omaksua pinnallisesti tai vain silloin, kun tehtävänanto tai opettaja sitä vaativat.  Kirjaston e-aineistojen, erilaisten julkaisuarkistojen ja verkkotyökalujen monipuolinen hyödyntäminen unohtuu aikapaineissa, vaikka niistä saatu hyöty nostaisi oppimisen laatua kertaheitolla.

Soveltaminen on vaikeaa, jos kokonaiskuva palveluista on jäsentymätön eikä käyttörutiinia ole päässyt syntymään. Tiedonhankinnan opetuksen kehittäminen yhdessä opettajien kanssa on a ja o. Siten opiskelijoiden taidot ja osaaminen kehittyvät läpi opintojen. Hyvät tiedonhankintataidot sujuvoittavat ja edistävät opiskelua, lisäävät tehtävien laatua ja antavat ykköstyökalut työelämään.

Teksti: Leena Elenius ja Anu Latva-Reinikka

Mainokset

Ja siellä kaikilla oli niin mukavaa… tunnelmia kirjaston synttäreiltä ja painavaa asiaa Vuoden asiakkailta

20160503_085019028_iOSSeAMK Korkeakoulukirjasto vietti toukokuun alussa 20-vuotisjuhliaan synttärimeinigillä Kampustalon lehtisalissa. Puheita pidettiin, tuttuja tavattiin, kuunneltiin musiikkia, syötiin hyvää ja ongittiin.

Puheita, musiikkia, kakkua ja ongintaa

Kirjaston johtaja Tarja Koskimies kävi läpi kirjaston syntyä, mutta myös lähitulevaisuudessa tapahtuvia muutoksia. Hän korosti hyvän, osaavan henkilökunnan roolia palvelujen kehittämisessä. Rehtori Tapio Varmolan juhlapuhe viritteli tulevaisuuden kuvaa, jossa kirjastot ovat oppimisen ja verkostoitumisen keskuspaikkoja. Varmolan mielestä korkeakoululla on oltava laadukkaat ja ajantasaiset kirjastopalvelut.

Tilaisuudessa esiintyi mainio Vocal!-yhtye, jota johtaa Satumaa Veikkola. Tarjoilut muistuivat juhlijoille ja ongintapisteessä oli koko iltapäivän ajan kutkuttava tunnelma.

Katso kuvagalleria (Flickr).

Vuoden asiakkailla painavaa sanottavaa

DSC_0613.JPGJuhlahetkessä muistettiin vuoden ja vuosikymmenten asiakkaita. Tällä kertaa titteli myönnettiin seuraaville: opiskelijat Satu Leppänen ja Nina Waarna-Laitinen, fysioterapeutti Antti Hokkanen, lehtori Helena Myllymäki, yliopettaja, YAMK-tutkintopäällikkö Jussi Esala, rehtori Tapio Varmola. Palkitut ovat aktiivisia ja monipuolisia kirjaston käyttäjiä.

Opiskelijat Satu Leppänen ja Nina Waarna-Laitinen arvostat kirjastosta saamaansa apua ja sitä, että kirjallisuutta on riittävästi saatavissa.

Oli mikä ongelma tahansa opintojen aikana tai opinnäytettä työstäessämme, henkilökunta tarjosi apuaan ja oli aina valmis ottamaan selvää esimerkiksi lähdemateriaalin saatavuudesta. Opinnäytetyötä tehdessä ilman henkilökunnan ammattitaitoa lähdemateriaalin saaminen olisi ollut vaikeaa, ellei mahdotonta.

Valmistumisen jälkeenkin he aikovat käyttää kirjastoa ja hankkia uutta ammattitietoa. Näin on käynyt myös fysioterapeutti Antti Hokkaselle, joka seuraa alansa uusia tuulia aktiivisesti edelleen.

Työelämässä toimin yrittäjänä, joten on valtava etu, että voin kirjastossa ja sen palvelujen avulla saada uutta tutkimustietoa käyttööni. Päivitän siten tietojani kirjaston avulla, etten jämähdä tehottomiin toimintatapoihin. Kirjaston merkitystä rummutan opiskelijoillekin, kun heitä tulee minulle harjoittelemaan.

Opettajien esimerkin vaikutus opiskelijoiden kirjastopalvelujen käyttöön ja tiedonhankintaosaamiseen on suuri. Lehtori Helena Myllymäki organisoi osan opetuksestaan siten, että se tapahtuu konkreettisesti kirjastossa.

Teen läheistä yhteistyötä tekniikan alan omainformaatikon, Paula Saunamäen, kanssa, joka käy tunneillani kertomassa tiedonhausta. Monelle opiskelijalle on ihmetys, millaisiin monipuolisiin tietokantoihin ja tiedonlähteisiin on mahdollista päästä kirjaston tarjoamana. Tätä ilosanomaa haluan levittää.

Yliopettaja Jussi Esala kannustaa opiskelijoita tutkimustiedon hankkimiseen ja käyttöön. Hän arvostaa kirjastoa paikkana ja oppimisympäristönä, jossa voi rauhallisesti syventyä lukemiseen ja tutkimiseen. Hänelle kirjasto on tiedonjanon tyydyttämisen paikka, ollut aina!

Rehtori Tapio Varmola on ammattikorkeakoulujen alusta alkaen pitänyt amk-kirjastoja ja niiden kehittämistä tärkeänä, ja tehnyt siten valtakunnallisesti tärkeää työtä kirjastopalvelujen laadun vahvistamiseksi ja ylläpitämiseksi.

Teksti: Leena Elenius

Vuoden asiakkaat oman alansa tiedossa tiukasti kiinni

Kirjastossa kevään tulon lähestymisen huomaa viimeistään, kun viestintä- ja markkinointitiimi kokoaa yhteen toimipisteistä tulleet ehdotukset vuoden asiakkaiksi. Tänään koitti taas tuo juhlahetken aika, jolloin jälleen palkittiin loistavia, innostuneita ja monipuolisia kirjastonkäyttäjiä.

Kirjaston johtaja Tarja Koskimies onnittelee Vuoden asiakkaita Teppo Vornasta ja Tiia Röksää.

Kirjaston johtaja Tarja Koskimies onnittelee Vuoden asiakkaita Teppo Vornasta ja Tiia Röksää.

SeAMK Korkeakoulukirjaston Vuoden asiakas -tittelin saivat SeAMKin kulttuurituotannon opiskelija Tiia Röksä ja konetekniikan opiskelija Teppo Vornanen.

Molemmat käyttävät kirjastoa sekä opiskelussa että vapaa-aikana. Teppo Vornaselle kirjasto merkitsee tietoa ja mahdollisuutta löytää uutta ja oppia lisää. Tiia Röksä opiskelee ja työskentelee mielellään kirjastossa, joten hän näkee sen myös sosiaalisena paikkana, jossa voi tavata muita ihmisiä.

Etuoikeutetussa asemassa

Tiia Röksä on lukee ja lainaa paljon kirjoja. "Välillä on kassin hihnat katkenneet" hän kertoi.

Tiia Röksä on lukee ja lainaa paljon kirjoja. ”Välillä ovat kassin hihnat katkenneet” hän kertoi.

Tiia Röksä kertoi lukeneensa pienen kirjaston verran kirjallisuutta avoimen yliopiston viestintäopintoihin ja kertoo olleensa etuoikeutetussa asemassa verrattuna moneen muuhun opiskelijaan. Helsingissä ja Tampereella kurssia suorittavat opiskelijat olivat pulassa vähäisten kurssikirjojen kanssa ja kirjoja jouduttiin kierrättämään tiiviiseen tahtiin.

– Minä sen sijaan löysin kaikki tarvitsemani harvinaisemmatkin opukset SeAMKin kirjastosta, eikä palauttamista tarvinnut kiirehtiä.

Vartti päivässä oman alan seuraamiselle

Molempien mielestä uuden tiedon seuraaminen on digiaikana vaivatonta, älypuhelimet ja tabletit ovat tähän helppoja ja nopeita välineitä. Sekä kulttuuri- että tekniikan ala kehittyvät niin kovaa vauhtia, että alan uutisointia on seurattava jatkuvasti.

Tekniikan alalla uuden tiedon ja ajalla pysymisen merkitys on tärkeä. Kehityksen pyörässä täytyy pysyä mukana. Alallani tarvitaan tietoa monipuolisesti kaikesta, mikään tieto ei ole turhaa. 

Tiia varaa päivittäin vartin aikaa oman alan asioiden seuraamiseen.

– Olen jostain kuullut näppärän lausahduksen, jota itse pyrin noudattamaan jokapäiväisessä elämässä: ”vartti päivässä oman alan asioita.” Tämä takaa, että pysyy kärryillä alan trendeistä, ilmiöistä ja asioista. Omalla alallani kuitenkin asiantuntijuus määrittelee ison osan ammattitaidosta, ja täten tuoretta tietoa tohtii tankata toistamiseen.

Romaaneja ja ammattilehtiä vapaa-ajalla

Tiia hemmottelee itseään lukemalla hyviä ja helppolukuisia romaaneja, suosikkikirjailija on Anna-Leena Härkönen. Myös Anja Snellmanin hieman rankempi kirjoitustyyli viehättää.

Teppo Vornanen naurahti, että sitten vasta aloitan kirjaston tehokäytön, kun opinnäytetyön aihe on selvillä.

Teppo Vornanen naurahti, että sitten vasta aloitan kirjaston tehokäytön, kun opinnäytetyön aihe on selvillä.

Teppoa kiinnostavat sotahistoria sekä tieteeseen ja teknologiaan liittyvät asiat. William L. Shirerin Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho tai Stephen E. Ambrosen Taistelutoverit ovat jääneet miehen mieleen.

Molemmat seuraavat myös omien alojensa ammattilehtiä. Tiia lukee Markkinointi & Mainonta– ja Journalisti-lehtiä sekä seuraa uutisia Mediaviikon verkkosivuilta. Teppo seuraa lehdistä aktiivisimmin Koneviestiä ja Kauppalehteä. Painettu ja digitaalinen sopivat molempien mielestä hyvin rinnakkain, mutta Tiian mielestä sanomalehti pitää lukea ehdottomasti aamulla painettuna, mieluusti kahvin kera.

Unelmien kirjasto on monipuolinen kohtaamispaikka

Molempien vuoden asiakkaiden mielestä unelmien kirjasto on rauhallinen paikka, jossa on helposti saatavilla monipuolisesti tietoa. Unelmien kirjastossa on kattavasti teoksia sekä painettuina että e-muodossa ja ne ovat helposti saatavilla. Kirjaston on sovellettuva sekä rauhalliseen työskentelyyn että ihmisten tapaamiseen.

Vaikka lähtökohtaisesti kirjastoon hakeudutaan työrauhan perässä, niin opinnäytetyötään paraikaa työstävälle ja viestintäalalla yrittäjänä toimivalle Tiialle kirjasto on myös kohtaamispaikka.

Kirjastoon on mukava tulla tapaamaan tuttuja ja hoitamaan hommia. Sosiaalisen puolen lisäksi hyvä kirjasto tietty tukee työntekoa, siellä on nopeat ja toimivat koneet sekä mahdollisuus tulostaa ja skannata asiakirjoja. 

SeAMKin kirjastossa tykkään näiden ominaisuuksien ohella erityisesti myös hyllyvaraus-toiminnosta, joka säästää kiireisen naisen aikataulusta leijonan osan, kun etukäteen valittu kirjapino odottaa noutajaansa palvelutiskillä.

Vielä kerran onnittelut vuoden asiakkaille!

Teksti: Anu Latva-Reinikka
Kuvat: Leena Elenius

Laatua ja vaikuttavuutta tiedonhankinnan opetukseen -artikkeli SeAMKin kokoomateoksessa

Uunituoreessa SeAMKissa julkaistussa kokoomateoksessa Opetuksen ja tutkimuksen näkökulmia: Seinäjoen ammattikorkeakoulu 2014 on mukana Kirjakasa_kokoomateos_seamktiedonhankinnan opetusta käsittelevä artikkeli. Korkeakoulukirjaston informaatikot Leena Elenius (sosiaaliala, kulttuurituotanto) ja Jaana Latvanen (liiketalous) pohtivat artikkelissaan Laatua ja vaikuttavuutta tiedonhankinnan opetukseen (s. 85 – 97) tiedonhankinnan laatua, vaikuttavuutta ja tiedonhankintaosaamisen vahvistamista osana kaikkea opetusta ja opiskelua.

Artikkelin yhtenä tausta-ajatuksena on tiedonlähteiden muutos ja aineistojen digitalisoituminen. Se muuttaa sekä tiedonhankintaa että sen opetusta. Varsinkin uuden tiedon seuraaminen on tullut entistä tärkeämmäksi. Käteviä verkkovälineitä tiedonseurantaan on olemassa ja niitä myös opiskellaan.

SeAMKissa tiedonhankinnan opetus toteutetaan alakohtaisesti. Opiskelijan tulee hallita oman alan tiedonlähteet, tiedontuottajat sekä tiedon käytön tavat. Yleiset tiedonhankintataidot tarjoavat ammattikorkeakouluopiskelijalle hyvän pohjan, mutta sitä tulee vahvistaa ja monipuolistaa. Kirjaston informaatikoiden ja erityisesti oman ammattialan opettajien rooli on tässä tärkeä. Opiskelijan tekemä tiedonhankinta tulee olla oppimistehtävissä yksi arvioitava kohde. Se vahvistaa oppimista.

Uuteen SeAMKin opetussuunnitelmaan tiedonhankinta tulee myös juonteena. Ihannetilanteessa tiedonhankintaa opitaan ja vahvistetaan läpi opintojen. Se on osa kaikkea oppimista. Juonne jalostaa tiedonhankintaosaamista ja antaa parhaat välineet alan asiantuntijana toimimiseen.

Työelämän tarpeet on myös tunnistettu. Työelämän ”asiantuntijamaistuminen” vaatii yhä useammalta työntekijältä kehittämisosaamista, johon tiedonhankinta ja sen käyttö olennaisina osina kuuluvat.

Kokemuksia kirjoittamisesta

”Valitsimme artikkelin aiheeksi työssämme ajankohtaisen, tiedonhankinnan opetuksen kehittämiseen liittyvän aiheen. Kirjoittaminen yhdessä kollegan kanssa oli hyvä tapa pitää kiinni aikatauluista ja IMG_2590 saada uusia ulottuvuuksia omaan ajatteluun.

Vaikka kirjoittaminen tuntui välillä haastavalta ja työläältä, lopputulos oli kuitenkin palkitseva. Sen lisäksi että se auttoi selkiyttämään omia näkemyksiä oli hienoa ja yhteisöllisyyden tunnetta lisäävää olla mukana ”osana kirjoittavaa SeAMK-yhteisöä.””

Teksti: Leena Elenius ja Jaana Latvanen
Kuvat: Silja Saarikoski, Minna Karvonen