Aihearkisto: Osaaminen

Avoimuus vaatii uudistumista

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun koordinoimassa Avoimuuden lisääminen korkeakoulujen käyttäjälähtöisessä innovaatioekosysteemissä –hankkeessa, tuttavallisemmin amkien ATT –hankkeessa, on ollut mukana projektikoordinaattorina informaatikko Jaana Latvanen. Nyt kun hanke on päättymässä, on hyvä koota yhteen mitä kaikkea hankkeessa on saatu aikaan ja mitä vielä on tulossa?

Se on selvää, että paljon on saatu hyvää aikaan ammattikorkeakoulujen avoimen julkaisemisen ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) saralla. Jaana Latvanen nimeää hankkeen suurimmaksi saavutukseksi avoimeen tietoon ja julkaisemiseen liittyvän tietoisuuden ja osaamisen lisääntymisen. Tämä kävi ilmi myös korkeakoulujen avoimen toimintakulttuurin kypsyystason arvioinnissa, jonka OKM toteutti syksyllä 2016.

Myös ammattikorkeakoulujen keskinäinen ja eri henkilöstöryhmien välinen vuorovaikutus ja yhteistyö on lisääntynyt huimasti hankkeen aikana. Ilmassa on ollut mukava ja positiivinen tekemisen pöhinä. Mukana on ollut jäseniä eri henkilöstöryhmistä, niin opettajia kuin TKI- ja kirjastohenkilöstöä. Vaikka työ on välillä ollutkin haastavaa, Jaana kuitenkin kannustaa hakemaan hankkeisiin: omat verkostot kasvavat ja työ on ammatillisesti erittäin kehittävää.

Hanke sai myös valtakunnallista huomiota, kun se vuosi sitten palkittiin Avoimen tieteen foorumissa avoimen tieteen tunnustuspalkinnolla.

Avoin julkaiseminen lisääntynyt – nyt myös aineistot avoimiksi

Hankkeen keskeisin tavoite on ollut julkisin varoin tuotetun tiedon helppo ja maksuton saatavuus. SeAMKin julkaisuista 70% on saatavana avoimesti. Myös henkilökunnan julkaisujen rinnakkaistallennus Theseus-verkkokirjastoon on lisääntynyt niin SeAMKissa kuin valtakunnallisesti. Myös Julkaisijan oppaaseen tehdyt ohjeistukset ovat osaltaan edesauttaneet avointa julkaisemista ja TKI-toimintaa.

Avoimuuden vaatimus koskee julkaisujen lisäksi myös tutkimusaineistoja, myös ne pitää säilyttää, kuvailla metatiedoin sekä avata mahdollista jatkokäyttöä varten. Aineistonhallintaprosessiin liittyy Jaanan mukaan monia kysymyksiä, mm. kuka omistaa aineiston, kuka pääsee sitä käsittelemään ja mihin aineisto tallennetaan lopullisesti. Näitä asioita käsitellään aineistonhallintasuunnitelmassa, jonka jotkut rahoittajat vaativat jo hankerahoituksen hakuvaiheessa, mutta joka tehdään SeAMKissa viimeistään sitten, kun hanke on saanut rahoituksen. Avoimen TKI-toiminnan oppaaseen on koottu tähän liittyvää ohjeistusta. Paraikaa SeAMKissa onkin työn alla aineistonhallintaprosessien kehittämien. TKI-hankkeissa kerättyjen aineistojen tiedot tullaan tallentamaan Reportronic-projektinhallintaohjelmaan, jonka kautta niitä voidaan tuottaa myös SeAMKin verkkosivuille.

Haasteitakin vielä riittää

Hanke on kehittänyt hyviä toimintamalleja, mutta paljon olisi vielä tehtävää. Miten esimerkiksi TKI-toiminnassa syntynyt tieto siirretään ketterästi yrityksiin tai opetukseen ja opinnäytetöihin? Yksi hankkeen aikana esiin tulleista haasteista on ammattikorkeakouluissa syntyneen tutkimustiedon välittyminen työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Yritykset haluavat käyttää tutkittua tietoa, mutta tiivistetyssä ja populaarimmassa muodossa kuin tiedemaailmassa tehdään.

KOTILAVAlla eletään jännityksessä

Jaana on ollut mukana myös Kotimaiset tieteelliset lehdet avoimiksi ja vaikuttamaan (Kotilava)- hankkeen ohjausryhmässä. Kotilava-hankkeen tavoitteena on löytää ratkaisuja kotimaisten tiedelehtien avoimen julkaisemisen rahoitukseen.

Hankkeessa esitetään lehtien avoimeen saatavuuteen uutta konsortiopohjaista rahoitusmallia. Konsortion muodostaisivat yliopistot ja ammattikorkeakoulut ja sopimus olisi kolmivuotinen. Tällä hetkellä eletään jännittäviä aikoja, yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta odotetaan vastausta konsortioon mukaan lähtemisestä 24.11. mennessä.

Kirjastojen tulevaisuuden rooli

Kirjastoille tarjotaan aktiivista roolia avoimen tieteen ja tutkimuksen tukena ja edistäjänä sekä tutkimusaineistojen hallinnan toteuttajana (mm. OKM). Avoimuus on kirjattu myös AMKIT-konsortion strategiaan. Kirjastojen työn jatkuminen avoimen TKI-toiminnan parissa olisi luontevaa, koska ne ovat olleet aktiivisesti mukana tiedon avoimuuden kehittämisessä. Tutkimusaineistojen organisointikaan ei olisi kirjastoille vierasta työtä, samaa työtä kirjastoissa on tehty jo vuosisatoja.

Teksti ja kuva: Anu Latva-Reinikka

Mainokset

Käyttäjäkyselyyn runsaasti vastauksia

Ammattikorkeakoulukirjastojen kansallinen käyttäjäkysely toteutettiin 6.4 .- 12.5.2017 koko maassa. Kysely järjestettiin nyt kuudetta kertaa. SeAMK Korkeakoulukirjaston palveluita ja aineistoja arvioi 476 vastaajaa, joista noin 74% oli AMK-tutkintoa suorittavia opiskelijoita. Vastaajista 75% arvioi Kampuskirjaston, 15% Terveyskirjaston ja 10% Maaseutukirjaston palveluita.

Kyselyyn vastanneiden mielestä tärkeimmät kirjastopalvelut ovat

  • lainaus, palautus, varaus ja lainojen uusiminen
  • laajat aukioloajat
  • neuvonta ja tietopalvelut
  • hlökunnan palveluhalukkuus ja asiantuntevuus
  • Finna-hakupalvelut
  • kurssikirjat
  • painetut kirjat ja e-kirjat

Nämä kuuluvatkin kirjaston peruspalveluihin ja niiden toimivuus on tärkeää.

Osa kirjaston verkkopalveluista oli joillekin vastaajille vieraita. Tunnetko Sinä esimerkiksi nämä palvelut ja olisiko kenties niistä Sinulle apua?

  • voit maksaa myöhästymismaksuja verkkopankin kautta SeAMK-Finnassa
  • kysy kirjastopalveluista ja –aineistoista. Henkilökunta päivystää chatissa kirjaston aukioloaikoina.
  • tarvitsetko apua tiedonhankinnassa? Varaa informaatikko –palvelu auttaa
  • alanmukaisista tiedonhankinnan oppaista löydät vinkit ja linkit oman alasi tärkeimmille tiedonlähteille

”Tehtyäni tämän arvion tajusin, että en käytä lähellekään kaikkia kirjaston palveluja ja en ole edes tajunnut niiden olemassaoloa!”

Kampuskirjaston palvelujen heikentyminen Frami A:n väistötiloissa oli huomioitu, mutta tilanne sai myös ymmärrystä vastaajilta. Aukioloja ja ahtaita tiloja moititaan ja varastotilausten hidastuminen aiheuttaa odottelua. Onneksi tähän on tulossa muutos, kunhan pääsemme siirtymään takaisin Kampustaloon ja uusiin tiloihin kesällä 2018. Kiitos asiakkaille kärsivällisyydestä väistön aikana!

Toiveiden tynnyriäkin täytettiin.
Saimme ehdotuksia uuden Kampuskirjaston suunnitteluun:

  • isommat tilat, jossa viihtyisä tunnelma ja pitkät aukioloajat. Nuorten käyttäjien huomioonottaminen tilojen suunnittelussa.
  • itsenäiseen työskentelyyn rauhalliset tilat tietokoneineen
  • läppärilainaamo myös kirjastoon
  • ryhmätyötiloja ja tietokoneita lisää
  • itsepalvelulainaus
  • lisää kurssikirjoja ja niille pidemmät laina-ajat
  • lisää e-kirjoja

”Toivon, että remontin jälkeen tilat palvelisivat meitä opiskelijoita paremmin ja kirjastossa olisi enemmän tiloja esimerkiksi ryhmätöiden tekemiseen.”

Oli myös sellaisia toiveita, joita on vaikea toteuttaa: ostaisimme mielellämme enemmän kotimaisia e-kirjoja, jos niitä olisi kirjastoille tarjolla ja lisää kansainvälisiä e-lehtiä, jos budjettimme sen sallisi. Toivottavasti käynnissä oleva Kotilava-hanke parantaa suomalaisten tiedelehtien avointa saatavuutta verkossa.

Avoimissa vastauksissa nousi esiin ystävällinen ja asiantunteva asiakaspalvelu ja kirjaston suuri merkitys opiskelussa. Kritiikkiä saimme kurssikirjojen, e-kirjojen ja e-lehtien riittämättömyydestä. Jotkut toivoivat saavansa enemmän tiedonhankinnan ohjausta, joidenkin mielestä tiedonhankinnan kurssi oli liian laaja. Vaikka mielipiteet opetuksesta vaihtelivat, opetuksen tärkeys ja toimivuus oli kyselyn tulosten mukaan tasapainossa.

Kiitos kaikille vastanneille! Olemme erittäin iloisia ja yllättyneitä näin suuresta vastaajamäärästä ja avoimien vastauksien monipuolisuudesta. Niistä on meille apua palvelujen kehittämisessä, varsinkin nyt kun uusi Kampuskirjasto on syntymässä. Toivottavasti kyselyn myötä kirjastopalvelut tulivat vastaajille tutummaksi.

Kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin iPad. Voittajalle on ilmoitettu sähköpostitse. Onnea!

Juttu ja kuvien tiedot perustuvat AMK-kirjastojen käyttäjäkyselyn 2017 tuloksista tehtyihin ensihavaintoihin sekä tuoreisiin kirjastotilastoihin viime vuodelta (2016):

Teksti ja kuvat: Tuula Ala-Hakuni, suunnittelija, kirjastopalvelut

SeAMKin johdon ajatuksia korkeakoulukirjastojen tulevaisuudesta

Digitalisoituminen on herättänyt vilkasta keskustelua kirjastojen tulevaisuudesta. Pessimistisimmissä arvioinneissa ennustetaan kirjastojen kuolemaa tai jos nyt ei ihan sitä, niin ainakin melkoista näivettymistä. Optimistit sen sijaan ajattelevat, että kirjastojen toiminnan puitteiden ja toimintatapojen väistämättä muuttuessa, sen perustehtävä – tiedon välittäminen ja siihen liittyvä osaaminen – pitää edelleen pintansa.

Seinäjoen korkeakoulukirjaston 20-vuotissynttäreiden merkeissä pyysimme Seinäjoen ammattikorkeakoulun rehtori Tapio Varmolaa ja tutkimus- ja innovaatiojohtaja Elina Varamäkeä arvioimaan korkeakoulukirjastojen tulevaisuutta.

Joku voi tietää mitä tuleman pitää – mutta tunnistammeko me tietäjän?

Kirjaston syntymäpäivillä 3.5.16 pitämässään juhlapuheessa Tapio Varmola viittasi tulevaisuuspohdintojen yhteydessä vuonna 1970 ilmestyneeseen Ivan Illichin kirjaan, Deschooling society. Kirjassaan Illich esitti, että oppiminen tulisi rakentaa oppimisverkostojen, learning webien, varaan. Skenaarioon sisältyivät myös ajatukset vertaisten yhdistämisestä (peer matching), opettajan roolin muuttumisesta sekä verkostoista, joissa taitojen oppimista edistetään saattamalla yhteen se, joka osaa sen kanssa, joka ei vielä osaa. Tuolloin vielä varsin kehittymättömillä tietoverkoilla oli Illichin verkostoajattelussa merkittävä rooli.

Kirjastojen kannalta lohdullista oli, että Illich näki kirjastot resurssikeskuksina uusia oppimisverkostoja luotaessa. Illichin lähes 50 vuotta sitten esittämät ajatukset ovat toteutuneet hämmästyttävän hyvin, joten Varmolan sanoin voidaan todeta, että

”Tulevaisuuteen näkijöitä tarvitaan ja heitä epäilemättä onkin, mutta meidän pitäisi tietää, kuka heistä on se oikea.”

 Joustavaa reagointia tarvitaan

Voidaan pitää selvänä, että elämme vaihetta, jossa digitalisaatio tunkeutuu kaikkialle, toteaa Varmola.  Myös Elina Varamäki on samoilla linjoilla: ”Entistä suurempi osa korkeakoulukirjastojen toiminnasta tapahtuu verkossa”. ”En usko, että kirjastot kuolevat. Opetuksen ja oppimisen tuen lisäksi kirjastot ovat keskeinen osa ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaa, sekä tiedonhankinnan että julkaisemiseen liittyvien tukipalvelujen näkökulmasta”, jatkaa Varamäki.

Uudistuva Kampus –hankkeen myötä myös Seinäjoen korkeakoulukirjaston tilat uudistuvat ja tuovat sen  paremmin esille. Jos toteutus onnistuu hyvin, kirjastosta voi tulla opiskelijoiden uusi olohuone, Varmola arvioi.  Varmola toteaa myös, että kirjastopalvelujen kehittäminen vaatii joustavaa reagointia yhä monimuotoisimpia tarpeita omaavien asiakkaiden palvelimiseksi. Tässä työssä kansalliset verkostot ovat tärkeitä ja kansainväliset yhteydet välttämättömiä.

Teksti: Jaana Latvanen

Ja siellä kaikilla oli niin mukavaa… tunnelmia kirjaston synttäreiltä ja painavaa asiaa Vuoden asiakkailta

20160503_085019028_iOSSeAMK Korkeakoulukirjasto vietti toukokuun alussa 20-vuotisjuhliaan synttärimeinigillä Kampustalon lehtisalissa. Puheita pidettiin, tuttuja tavattiin, kuunneltiin musiikkia, syötiin hyvää ja ongittiin.

Puheita, musiikkia, kakkua ja ongintaa

Kirjaston johtaja Tarja Koskimies kävi läpi kirjaston syntyä, mutta myös lähitulevaisuudessa tapahtuvia muutoksia. Hän korosti hyvän, osaavan henkilökunnan roolia palvelujen kehittämisessä. Rehtori Tapio Varmolan juhlapuhe viritteli tulevaisuuden kuvaa, jossa kirjastot ovat oppimisen ja verkostoitumisen keskuspaikkoja. Varmolan mielestä korkeakoululla on oltava laadukkaat ja ajantasaiset kirjastopalvelut.

Tilaisuudessa esiintyi mainio Vocal!-yhtye, jota johtaa Satumaa Veikkola. Tarjoilut muistuivat juhlijoille ja ongintapisteessä oli koko iltapäivän ajan kutkuttava tunnelma.

Katso kuvagalleria (Flickr).

Vuoden asiakkailla painavaa sanottavaa

DSC_0613.JPGJuhlahetkessä muistettiin vuoden ja vuosikymmenten asiakkaita. Tällä kertaa titteli myönnettiin seuraaville: opiskelijat Satu Leppänen ja Nina Waarna-Laitinen, fysioterapeutti Antti Hokkanen, lehtori Helena Myllymäki, yliopettaja, YAMK-tutkintopäällikkö Jussi Esala, rehtori Tapio Varmola. Palkitut ovat aktiivisia ja monipuolisia kirjaston käyttäjiä.

Opiskelijat Satu Leppänen ja Nina Waarna-Laitinen arvostat kirjastosta saamaansa apua ja sitä, että kirjallisuutta on riittävästi saatavissa.

Oli mikä ongelma tahansa opintojen aikana tai opinnäytettä työstäessämme, henkilökunta tarjosi apuaan ja oli aina valmis ottamaan selvää esimerkiksi lähdemateriaalin saatavuudesta. Opinnäytetyötä tehdessä ilman henkilökunnan ammattitaitoa lähdemateriaalin saaminen olisi ollut vaikeaa, ellei mahdotonta.

Valmistumisen jälkeenkin he aikovat käyttää kirjastoa ja hankkia uutta ammattitietoa. Näin on käynyt myös fysioterapeutti Antti Hokkaselle, joka seuraa alansa uusia tuulia aktiivisesti edelleen.

Työelämässä toimin yrittäjänä, joten on valtava etu, että voin kirjastossa ja sen palvelujen avulla saada uutta tutkimustietoa käyttööni. Päivitän siten tietojani kirjaston avulla, etten jämähdä tehottomiin toimintatapoihin. Kirjaston merkitystä rummutan opiskelijoillekin, kun heitä tulee minulle harjoittelemaan.

Opettajien esimerkin vaikutus opiskelijoiden kirjastopalvelujen käyttöön ja tiedonhankintaosaamiseen on suuri. Lehtori Helena Myllymäki organisoi osan opetuksestaan siten, että se tapahtuu konkreettisesti kirjastossa.

Teen läheistä yhteistyötä tekniikan alan omainformaatikon, Paula Saunamäen, kanssa, joka käy tunneillani kertomassa tiedonhausta. Monelle opiskelijalle on ihmetys, millaisiin monipuolisiin tietokantoihin ja tiedonlähteisiin on mahdollista päästä kirjaston tarjoamana. Tätä ilosanomaa haluan levittää.

Yliopettaja Jussi Esala kannustaa opiskelijoita tutkimustiedon hankkimiseen ja käyttöön. Hän arvostaa kirjastoa paikkana ja oppimisympäristönä, jossa voi rauhallisesti syventyä lukemiseen ja tutkimiseen. Hänelle kirjasto on tiedonjanon tyydyttämisen paikka, ollut aina!

Rehtori Tapio Varmola on ammattikorkeakoulujen alusta alkaen pitänyt amk-kirjastoja ja niiden kehittämistä tärkeänä, ja tehnyt siten valtakunnallisesti tärkeää työtä kirjastopalvelujen laadun vahvistamiseksi ja ylläpitämiseksi.

Teksti: Leena Elenius

Kirjastoissa kaikki on muuttunut

Kirjasto on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana merkittävästi. Muutos on tapahtunut sekä asiakkaiden, työntekijöiden ja alan kouluttajien vinkkeleistä. Kirjasto- ja tietopalvelualan lehtori Pirkko Vuorela on toiminut alan opettajana SeAMKissa yli 20 vuotta.

Kaikki on muuttunut totaalisesti. Internet on muuttanut kaiken. Opettajan työ on muuttunut. Samoin kirjastoissa muutos on ollut iso. Kirjastojärjestelmät ovat muuttuneet.

DSC_0498Opettajat tarvitsevat hyppäyksiä työelämään

Vuorelan mukaan opettajien pitää tehdä enemmän irtiottoja työelämään. Myös oman koulutuksen ydinalan ulkopuolisiin tehtäviin ja ammatteihin pitäisi olla kontakteja, sillä siten koulutukseen saadaan tieto alan kehityksestä ja työn muutoksesta.

Kenttä eli kirjastot eivät Vuorelan mielestä kerro alan uusista tuulista ja muusta muutoksesta koulutuksen toteuttajille riittävästi. Vuorovaikutus koulutuksen ja työelämän välillä on kaiken a ja o. Sen pitää olla vahvaa, jotta koulutus olisi alan sisällöllisessä kehittämisessä mukana.

Opiskelijat tuovat viestiä harjoittelupaikoiltaan kirjastoista. Se on arvokasta tietoa. Myös harjoittelupaikkakäynneillä pääsen lähemmäksi kirjastotyön nykyarkea.

Toinen haaste on digitalisaatio. Opetuksen pitäisi olla ajan hermolla teknisesti. Vuorelan havaintojen mukaan opettajien ja koulujen käytännöissä, osaamisessa, taidoissa ja asenteissa on eroja. Myös opiskelijoille voi tulla hämmentävänä yllätyksenä, että opiskelu ja oppimateriaalit ovat digitaalisia.

Monelle opiskelijalle e-kirjat ja e-lehdet ovat aivan uutta asiaa. Opettajan pitää kannustaa erilaisten verkkopalvelujen hyödyntämiseen ja neuvoa aineistojen käytössä.

 

Asenne kuntoon ja osaaminen esille

Aineistojen sisällöt pitää tuntea ja ne pitää saada esille. Kokoelmien markkinointi eri tavoin on edelleen tärkeä asia. Vuorelan mielestä oikea asenne kantaa.

Valitus ei auta, pitää toimia. Pienelläkin rahalla, jopa ilman rahaa, voi tehdä paljon ja vaikuttaa.

Nykypäivän kirjastoalan osaamisessa korostuvat monipuoliset tietotekniset taidot. Vuorelan mukaan kirjastolaisen on hyvä osata koodata, hallita eri kielten perusteita ja tiedettävä ainakin yleisellä tasolla asiasta ja toisesta.

Jos kirjaston pitää välittää sivistyksellisiä palveluja, on kohtuullista, että välittäjällä on hyvät yleistiedot, kielitaitoa, kielen tajua ja ymmärrystä asioiden alkuperästä. Erinomainen asia on, jos kukin löytää omia erikoisalueita, sillä ei kukaan voi tietää eikä osata kaikkea.

Vuorela korostaa, että kirjastoalalla olennaista on utelias asenne erilaisia ilmiöitä kohtaan, myös sellaisia, joista ei itse pidä.

Yhteiskunnallista uteliaisuutta tarvitaan. Sitä on aina tarvittu. Se tarve ei ole mihinkään kadonnut. Kirjastolaisen pitää tietää narut, mistä vetää, eli tietää, kuka päättää mistäkin ja miten.

Uteliaisuuden ja ennakkoluulottomuuden lisäksi positiivisuus, vuorovaikutustaidot ja iloinen asenne ovat tärkeitä asiakaspalvelussa.

Kirjastolaisen pitää tykätä kaikenlaisista ihmisistä ja haluta olla vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa. Ihmisiä ei saa pelätä. Tämä on jopa tärkeämpää kuin se, että rakastaa kirjoja, lukemista tai muita kirjaston tarjoamia sisältöjä, mistä tietenkään ei ole mitään haittaa.

Kirjastoillekin Pirkko Vuorelalla on toive, että opiskelijat saisivat alan harjoitteluissaan riittävästi haasteita ja mahdollisuuden kokeilla.

Kuunnelkaa nuoria herkällä korvalla. Heillä on ajatuksia ja tuoreita näkemyksiä. Harjoittelun aikana opiskelijat ovat silmin nähden kasvaneet, itseluottamus on lisääntynyt ja varmuus omasta alasta on vahvistunut. He ovat saaneet harjoittelustaan uutta potkua. Matka asiantuntijaksi on alkanut, se on hieno havaita. Kasvutarinat ovat tämän työn suola.

Yhteisöllisyys ja avoimuus

Kirjastotyössä tarvitaan aikaisempaakin enemmän rohkeutta, uusia tuulia ja ovien avaamista. Tässäkin on kyse asenteesta. Uusia yhteistyökumppaneita ja uutta yhteisöllisyyttä tarvitaan.

Vuorela näkee yhteiskunnallisen päätöksenteon ja ilmapiirin tempoilevana.

Kaikesta sälästä, mitä yhteiskunnassa on, siitä pitäisi löytää ja saada esiin kirjaston olennainen ydin. Se pitäisi olla kirkkaana mielessä, mitä Kirjastolaki sanoo. Tasa-arvoisuus, mahdollisuudet sivistykseen ja oppimiseen – sitä kirjaston pitää tarjota. Sitä kirjaston pitää olla.

Kirjastojen hyvä mennä mukaan yhteisössä ja yhteiskunnassa tapahtuviin asioihin ja muutoksiin. Esimerkiksi kotouttamisessa kirjastoilla on paljon annettavaa ja työsarkaa. Kyse on Vuorelan mukaan ihan perinteisestä kirjaston ydintehtävästä, kansansivistystyöstä.

Omatoimikirjastot ja rural office

Omatoimikirjastoille Pirkko peukuttaa ja sanoo, ettei siinä ole mitään väärää, jos kirjasto laajentaa aukioloaikojaan käyttäjien muuttuvia tarpeita kuunnellen.

Tilat pitää saada avoimiksi ja houkutteleviksi! Kunnon nojatuoleja, lukupisteitä ja viihtyisiä, rauhallisia tiloja tarvitaan kirjastoihin. Seinäjoella Apilassa on tällaisia kivoja lukupaikkoja.

Kirjastojen urban office -konseptit, samoin kuin kirjastojen lainaustarjonnan laajentaminen urheiluvälineisiin tai muihin laitteisiin eivät oikein innosta Vuorelaa. Hän pohtii pitkään, ovatko kaikki tällaiset kirjaston ydintoimintaa.

Maaseudulle kirjaston tarjoama satunnainen työtila voi olla jopa tarpeellisempi kuin kaupungissa, jossa on muitakin toimitiloja. Muihin lainattaviin kuin kirjoihin suhtaudun varovaisen hyväksyvästi, mutta henkilökohtaisesti en luottaisi kirjaston vesijuoksuvyöhön.

Digitaalisuutta ja lisättyä todellisuutta

Pirkko Vuorela on vuosia opettanut osaavia ihmisiä kirjastoalalle, mutta myös itse kokeillut ennakkoluulottomasti uusia asioita. Hän otti SeAMKissa liiketalouden yksikössä ensimmäisten joukossa käyttöön verkko-opetuksen työkaluja. Uutta päin Pirkko kohdistaa katsetta nytkin.

Tiedonhankinta muuttuu, oppiminen muuttuu ja myös lukeminen muuttuu. Vuorela näkee, että uudet digitaaliset teknologiat mahdollistavat aineistojen esittelyjä ja uudenlaista markkinointia. Esimerkkeinä hän mainitsee vaikkapa QR-koodit, jotka ovat jo oivia merkkejä siitä, mitä kenties on tulossa.

Painetut kirjat ja lehdet hyllyineen rajaavat vielä liikaa uuden ajattelua ja ideoitamme. Mielikuva kirjasta osana kirjastoa on edelleen varsin vankka. Kun mielikuvitus ja luovuus saadaan virittymään, on osaamisen hankkiminen pienempi este.

Voi, kun mä eläisin niin vanhaksi, että näkisin, millaisia hienoja lisätyn todellisuuden mahdollisuuksia kirjastoihin keksitään!

Omat kuviot tulevaisuudessa

Lopuksi Pirkko kertoo omista tulevaisuuden suunnitelmistaan.

Seuraan Merja Jupolta saamani yhden pienen tammen kasvua. Voisin innostua jostakin vapaaehtoistyöstä, mutta sen pitää olla jotakin muuta kuin kirjastoalaa. Saan loppukesällä uuden kasvihuoneen. Tomaattia. Chiliä. Kaikennäköisiä kasvilavoja. Mökkielämää. Hiihtoa. Uintia.

 

Pirkko Vuorela on toiminut kirjasto- ja tietopalvelualan lehtorina Seamkissa vuodesta 1991. Pirkko jää eläkkeelle tänä keväänä.

logo sähköpostiin

Seinäjoen korkeakoulukirjasto juhlii 20v. taivaltaan vuonna 2016. Juhlavuoden kunniaksi julkaisemme Plarattua-blogissa kirjoituksia, kuvakavalkadeja ja videoita, joiden teemana on kirjaston mennyt ja nykyinen, arki ja juhla.

Teksti ja kuva: Leena Elenius

20 viikkoa kirjastoa käytännössä – eli Henrin ammattiharjoittelu Kampuskirjastossa

Aloitin harjoitteluni Seinäjoen Kampuskirjastossa 17.8.2015. Nyt alkaneen vuoden aamunkoitossa tuntuu hämmentävältä, kuinka nopeasti kulunut 5 kuukautta on kulunut. Ei ole aikaakaan, kun istuskelin ensimmäisiä kahvitaukoja Kampustalon vieressä virtaavan Seinäjoen rannalla elokuun auringossa paistatellen. Nyt kun ulkona paukkuu 30 asteen pakkanen, olo on haikea, kun yksi vaihe päättyy ja on aika palata pulpetin ääreen jäätyneen joen toiselle puolelle.

Pidän itseäni hyvin onnekkaana saadessani mahdollisuuden tutustua kirjastomaailmaan nimenomaan täällä. Aloittaessani opintoni vasta paikkakunnalle muuttaneena Seinäjoen ammattikorkeakoulussa reilu pari vuotta sitten, ei suunnitelmiini kuulunut jäädä harjoittelujaksoksi kaupunkiin. Niin elämä kuitenkin heittelee ja omaksi yllätykseksi löysin itseni Kampuskirjaston tiskin takaa.

Vaikka omasin jo jonkin verran kirjastoalan työkokemusta Kampuskirjastoon tullessani, koen silti oppineeni täällä valtavasti kirjastotyöstä. Aluksia mentorini Mervi Löytynojan lyhyen, mutta sitäkin intensiivisemmän briiffauksen jälkeen minut heitettiin hyvinkin nopeasti altaan syvään päähän – eli palvelutiskiin. Aluksi kieltämättä kylmäsi, kun kaikki kirjastojärjestelmästä kokoelmaan oli aivan uutta ja outoa, mutta nopeasti huomasi, että pelastusrengas on aina lähellä ja apua uskaltaa kysyä paitsi Merviltä, niin ihan jokaiselta muultakin kirjastolaiselta.

Henri ja Mervi

Henrin harjoitteluohjaajana toimi tietopalvelusihteeri Mervi Löytynoja

Vähitellen oppia on alkanut tarttua ja joistakin hommista alkanut selvitä jo ilman henkistä tukeakin. Parasta on ollut, että erilaisia työtehtäviä on ollut rutkasti tarjolla ja niihin on ollut lupa tarttua. Varsinaisen asiakaspalvelun ohella olen päässyt puuhailemaan muun muassa luetteloinnin, hankintojen, muovituksen ja erilaisten tapahtumien parissa.

Työyhteisö on täällä fantastinen ja täynnä loistavia persoonia. On ollut alusta asti helppo olla osa tiimiä ja porukka on ollut tosi kannustava. Isoin kiitos kuuluu tietopalvelusihteereille: Merville, Sarille, Minnalle ja Annelle, joiden kanssa olen eniten yhdessä töitä tehnyt ja oppia koittanut ottaa. Kiitos myös infoille, suunnittelijoille, Terveys- ja Maaseutualan kirjastoväelle sekä Tarja Koskimiehelle, jotka ovat auttaneet näkemään, miten monimuotoista osaamista ja ammattitaitoa moderni kirjasto vaatii.

Suolana tässä duunissa on edelleenkin se sama, jonka huomasin jo työskennellessäni Turun musiikkikirjastossa, eli asiakkaat ja ne hetket kun huomaa, että on oikeasti pystynyt olemaan toiselle avuksi.

Nyt on aika toivottaa mukavaa alkanutta vuotta 2016 kaikille SeAMK-kirjaston asiakkaille ja henkilökunnalle!

Blogin kirjoitti kirjasto- ja tietopalvelualan opiskelija Henri Suhonen, joka oli harjoittelussa Korkeakoulukirjastossa syksyn 2015 aikana.

 

Tavoitteena tiedon avoimuus

Julkaisutoiminnassa ja tiedonvälityksessä on meneillään suuri murros, jonka kaksi keskeistä tekijää ovat aineistojen yhä lisääntyvä digitalisoituminen ja pyrkimys tieteen ja tutkimuksen avoimuuteen. Murros uudistaa niin kustantajien, tiedontuottajien, tiedonvälittäjien kuin tiedon käyttäjienkin toimintatapoja.

Suuret kansainväliset, omistukseltaan pitkälle keskittyneet tiedekustantajat keräävät tällä hetkellä huikeat voitot sillä, että ne julkaisevat julkisin varoin tehdyn tutkimuksen tulokset. Kotimaiset tiedekustantajat sen sijaan kamppailevat toimeentulonsa rajoilla. Tämän taustalla on monia tutkimus- ja tiedemaailman perinteitä sekä tutkijoiden meritoitumiseen perustuvia käytäntöjä, joita halutaan nyt purkaa ja uudistaa.

Avoin tiede ja tutkimus – mitä se on?

Avoimen tieteen ja tutkimuksen (ATT) tavoitteena on, että julkisin varoin tuotettu tieto olisi helposti ja maksutta tutkijoiden, elinkeinoelämän, päätöksentekijöiden sekä kansalaisten saatavissa. Avoimuudella pyritään mm. lisäämään tutkimuksen luotettavuutta ja vauhdittamaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten leviämistä sekä edistämään uusien tutkimusideoiden syntyä.

Avoimuuden vaatimus koskee tutkimusjulkaisujen lisäksi myös tutkimusaineistoja ja tutkimusprosessia. Tutkimusaineistot tulee säilyttää, kuvailla metatiedoin sekä avata mahdollista jatkokäyttöä varten. Myös tutkimusprosessi tulee dokumentoida ja tehdä läpinäkyväksi. Avoimuus ei kuitenkaan tarkoita, että tutkimusetiikkaan tai lainsäädäntöön perustuvat seikat jäisivät huomiotta.

Avoimen tieteen ja tutkimuksen ajattelutavan idut kylvettiin jo 1990-luvulla ja kirjallisen julistuksensa se sai Budapestin Open Access -aloitteessa v. 2002. Raha ratkaisee, sillä vasta tutkimusrahoittajien vaade julkisin varoin tuotetun tiedon avoimeksi saattamisesta on laukaissut liikkeelle avoimen tieteen ja tutkimuksen buumin ja pakottanut sekä kustantajat, korkeakoulujen tutkimushallinnot, tutkijat että korkeakoulukirjastot uusien toimintamallien kehittämiseen. Esimerkiksi Euroopan Unionin tutkimus- ja innovaatiorahoituksen ohjelma Horizon 2020 ja Suomen Akatemia edellyttävät rahoituksellaan tuotettujen julkaisujen ja tutkimusaineistojen avointa saatavuutta.


Toimintamalleja kehitetään hankkeissa

Avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintamalleja ja työkaluja kehitetään tällä hetkellä useissa eri hankkeissa, joita Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) rahoittaa. Hankkeet perustuvat OKM:n toimenpideohjelmaan ”Tutkimuksen avoimuudella yllättäviä löytöjä ja oivaltamista: Avoimen tieteen ja tutkimuksen tiekartta 2014–2017.” Päämääränä on luoda sellaiset puitteet, että Suomi voi vuonna 2017 kutsua itseään avoimen tieteen ja tutkimuksen mallimaaksi.

Myös ammattikorkeakouluissa luodaan edellytyksiä avoimuudelle. Seinäjoen ammattikorkeakoulu kantaa vetovastuun ammattikorkeakoulujen valtakunnallisessa hankkeessa ”Avoimuuden lisääminen korkeakoulujen käyttäjälähtöisessä innovaatioekosysteemissä”. Hankkeessa pyritään edistämään avoimuutta niin, että se hyödyttäisi parhaalla mahdollisella tavalla elinkeinoelämää ja erityisesti pk-yrityksiä.

Hankkeeseen sisältyy mm. ammattikorkeakoulujen tutkimusympäristöjen kartoittaminen, yhteisten käytäntöjen luominen tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten (TKI) ja tutkimusaineistojen tallentamiseen sekä hyvien käytänteiden etsiminen ammattikorkeakouluissa tuotetun tiedon ja osaamisen sujuvaan jakamiseen.

Kirjastot avoimen tieteen ja tutkimuksen tukena

Myös ammattikorkeakoulukirjastoissa valmistaudutaan avoimen tieteen tukemiseen. Kirjastoilla on paljon sellaista tiedon tallentamiseen, metadataan, tiedon käytön organisoimiseen ja välittämiseen liittyvää osaamista, jota tarvitaan sekä julkaisujen että tutkimusaineistojen avoimuuden hallinnassa.

Ammattikorkeakoulujen vahvuutena on jo muutaman vuoden käytössä ollut avoin julkaisuarkisto Theseus, joka opinnäytetöiden lisäksi sisältää jo nyt ammattikorkeakoulujen TKI-hankkeissa syntyneitä julkaisuja. Tavoitteena on kehittää Theseusta edelleen niin, että se tuo entistä näkyvimmin esiin ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan tuloksia.

Valtakunnallisissa ATT-hankkeissa kehitetään avoimen tieteen ja tutkimuksen edistämisen käytäntöjä ja työvälineitä, joten pyörää ei joka korkeakoulussa ja kirjastossa tarvitse keksiä uudelleen. Silti uuden omaksuminen ja implementoiminen korkeakoulujen käytäntöihin on haastavaa. Avoin tiede ja tutkimus näyttäytyy käyttäjälleen maksuttomana, mutta sen mahdollistavan infrastruktuurin rakentaminen ei synny itsestään eikä se ole ilmaista.

Ammattikorkeakoulujen ATT-hankkeen tavoitteet (posteri, pdf)

 

Jaana Latvanen, projektikoordinaattori
Avoimuuden lisääminen korkeakoulujen käyttäjälähtöisessä innovaatioekosysteemissä –hanke (Facebook) (Twitter)