Aihearkisto: Opiskelu

Uusi opiskelija, käytä kirjastoa!

Tervetuloa opiskelemaan SeAMKiin! Tulevissa opinnoissasi tarvitset ammatillista, tutkittua ja luotettavaa tietoa. Sitä löydät kirjastosta sekä painetussa että sähköisessä muodossa. SeAMK Korkeakoulukirjasto on opiskelijan tiedonhankinnan ykköspaikka!

Kirjasto kolmella kampuksella

Käytössäsi on kolme kirjastoa: Kampuskirjasto Framin Kampuksella, Terveyskirjasto Mediwestin rakennuksessa Koskenalantiellä ja Maaseutukirjasto Ilmajoen Kampuksella. Kirjastojen aukioloajat ja yhteystiedot näet kirjaston verkkosivuilta.

”Kirjasto on tosi tarpeellinen. Säästyy paljon rahaa, kun kurssikirjoja voi lainata.”

Kampustalon rakennushankkeen vuoksi Kampuskirjasto toimii väistötiloissa Frami A-rakennuksessa kesään 2018 saakka. Kaikki kirjat eivät mahdu Frami A:n kirjastotilaan, joten suurin osa kirjoista on sijoitettu väliaikaisiin varastoihin. Kirjat eivät kuitenkaan ole poissa käytöstä vaan niitä voi pyytää lainaan tekemällä niihin hyllyvarauksia. Lisäohjeita löydät kirjaston uutisista.

SAMOn opiskelijakortti käy myös kirjastokorttina

Kirjastokortti2015_wwwTarvitset SeAMK Korkeakoulukirjaston kortin painetun aineiston ja Ellibs e-kirjojen lainaukseen. Myös uusin SAMOn opiskelijakortti käy kirjastokorttina  Seinäjoen korkeakoulukirjaston toimipisteissä. Täytä kirjastokorttihakemus etukäteen verkossa, odota sähköposti-ilmoitusta tietojesi tallennuksesta ja tule sen jälkeen käymään kirjastossa opiskelijakortin ja henkkareiden kanssa.

Jos haluat lainata kirjoja ennen kuin opiskelijakortti saapuu etkä halua ns. oikeaa kirjastokorttia, voit väliaikaisesti toimia myös ilman korttia. Täytä silloinkin ensin kirjastokorttihakemus verkossa ja käy sitten kirjastossa todentamassa henkilöllisyytesi, kun olet saanut sähköpostiviestin tietojesi tallennuksesta.

Kurssikirjoja, lehtiä ja e-aineistoja

SeAMK Korkeakoulukirjastosta löydät opiskelussa tarvitsemasi tenttikirjat, tutkimukset ja muut opiskelumateriaalit. Kirjaston omalla SeAMK-Finna-verkkopalvelulla voit hakea kirjaston painettuja kirjoja ja lehtiä, opinnäytteitä, e-kirjoja, e-lehtiä ja e-aineistoja samalla haulla.

Kirjaudu sisään SeAMK-Finnaan, niin voit uusia lainojasi ja tehdä varauksia. SeAMKin opiskelijat kirjautuvat Finnaan omilla SeAMK-tunnuksillaan (= Haka-kirjautuminen). Muista liittää kirjastokortti tai opiskelijakortti tiliisi ensimmäisellä kirjautumiskerralla.

Voit pyytää aineistoa ja tehdä varauksia kaikkiin SeAMK-Finnasta löytämiisi kirjoihin, varaukset kuljetetaan ilmaiseksi kaikista toimipisteistä  haluamaasi korkeakoulukirjaston toimipisteeseen. Voit myös palauttaa lainasi mihin tahansa meidän toimipisteeseen. Kirjat kulkevat, et sinä. Myös hyllyssä oleviin kirjoihin voi tehdä varauksia. Säästät aikaa, kun voit noutaa varauksesi suoraan kirjaston neuvonnasta.

”Todella ystävällinen palvelu. Hyllyvarausmahdollisuus ja sen toimivuus aineistoa noudettaessa ensiluokkaista!”

Kirjastoon on tilattu myös runsaasti oman alasi aikakauslehtiä. Niitä seuraamalla tiedät, mitä alallasi tapahtuu. Sanomalehdetkin voit käydä lukaisemassa kirjastossa.

Kirjastoon hankitaan nykyisin enemmän aineistoja elektronisessa kuin painetussa muodossa. Kaikki kirjaston hankkimat e-aineistot löytyvät kätevästi e-kirjastosta. E-kirjoja ja e-lehtiä voit lukea SeAMKin verkossa ja kotikoneella kirjaston tarjoaman etäkäyttöpalvelun avulla. Monia e-aineistoja voi myös ladata omaan älypuhelimeen tai tablettiin. Esimerkiksi MOT Online -palvelussa käytössäsi on sanakirjoja, käännöspalveluita, kielentarkistimia ja kielioppeja.

”Olen enimmäkseen käyttänyt e-materiaalia opinnoissani ja ne ovat tulleet suureen tarpeeseen kun fyysistä painosta ei löydy läheltä tai helposti.”

Oppaista vinkkejä ja työkaluja tiedonhakuun

Kirjaston oppaista saat vinkkejä oman alasi tiedonhakuun ja apua kirjastoaineistojen ja -palveluiden käyttöön. Kannattaa heti tutustua esimerkiksi Kirjaston käyttäjän oppaaseen.

Oppaiden avulla löydät myös oman alasi tärkeimmät tietokannat ja tehokkaat työkalut tiedonhankintaan. Tavoitteenamme on, että opiskelija löytäisi oppaasta kaiken tarvitsemansa, olipa kyseessä sitten opintoihin kuuluva harjoitustyö tai opinnäytetyö.

Ammattitaitoiselta ja ystävälliseltä henkilökunnalta saat apua kirjastonkäyttöön ja tiedonhakuun.

Tule ja seuraa meitä

twitterfacebookInstagramKirjaston verkkosivuilta löydät tietoa kirjastopalveluista ja –aineistoista. Seuraa meitä myös Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissa, saat nopeasti tietoa kirjaston aukiolomuutoksista, uusista palveluista, kirjoista ja muuta kirjastokivaa.

Käytä ainakin näitä:

Kirjaston verkkosivut – tietoa kirjastopalveluista ja -aineistoista, kirjastouutisia
SeAMK-Finna – kirjaston oma verkkopalvelu, jossa voit etsiä painettuja ja elektronisia kirjoja, lehtiä ja opinnäytteitä, tehdä varauksia ja uusia lainojasi ym.
Oppaita eri koulutusaloille – löydä oman alasi oppaat! Saat vinkkejä alasi tiedonhakuun ja apua kirjastonkäyttöön.

Teksti: Tuula Ala-Hakuni, suunnittelija

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Mainokset

Aivan mahtava kokemus – työharjoittelijana SeAMK Korkeakoulukirjastossa

Krista-Maria tässä Seinäjoen korkeakoulukirjastosta, moro vaan. Olen kirjasto- ja tietopalvelun 3. vuoden opiskelija ja menossa on pian viimeinen viikko ennen harjoittelun päättymistä. Täällä kirjastolla on tultu oltua elokuun puolesta välistä lähtien ja on ollut aivan mahtava kokemus. Olisihan töissä ollut vielä kivaa olla, mutta pian jo koulutyö kutsuu.

krista15122016

Vaikka olen aikaisemmin ollut harjoittelijana pienessä kunnankirjastossa, oli se aivan erilaista, ja kuitenkin samanlaista kuin korkeakoulukirjastossa työskentely. Harjoitteluni aloitin Terveyskirjastolla, jossa sain opastusta kaikilta työntekijöiltä. Tutuksi tulivat niin lainaus, palautus ja hyllytys kuin uusien asiakkaiden kirjastokorttien teko heti ensimmäisenä työpäivänä.

Asiakaspalvelutyötä on ollut heti alusta lähtien, mikä oli odotettavissakin. Toki myöhemmin sitten Kampuskirjastossa sain mm. luetteloida sekä hankkia- ja poistaa aineistoa. Ja varsinainen ”oma” työni liittyikin oppareihin. Minun tuli ensin käydä läpi kirjastolla olevat opinnäytetyöt, ja poistaa kaikki yli 5-vuotta vanhat teokset. Tämän jälkeen sainkin ruveta kansittamaan ja luetteloimaan uudenuutukaisia, kirjastoon tuotuja opinnäytetöitä. Pääsin myöskin tilaamaan ja laittamaan esille tämän vuoden Kaunokirjallisuuden Finlandia- ja Tieto Finlandia – ehdokkaiden teokset. Toki olen muitakin kirjoja laittanut esille.

Paljon uutta on tullut tällä harjoittelujaksolla opittua ja vähän kerrattu vanhaakin. Mutta todella hauskaa on ollut. Kiitokset Helille, Katjalle, Pirjolle ja Siljalle aivan mahtavasta alkuperehdytyksestä. Myöskin Maaseutukirjastolle menevät aplodit, koska vaikka paikka on näinkin pieni, sinne on hyvin saatu kodikas tuntu ja tehty harjoittelijan olo kotoisaksi. Viimeisenä, muttei suinkaan vähäisenä, on Kampuskirjasto. Suuret kiitokset erityisesti Anne Pakkaselle, joka toimi mentorinani. Mutta muutkin työntekijät: Sari, Minna ja Mervi olivat todella mukavia työkavereita, jotka neuvoivat ja opastivat aina tarvittaessa.

Mutta nyt on aika toivottaa hyvää alkavaa vuotta 2017 SeAMK:in asiakkaille ja henkilökunnalle.

Blogin kirjoitti kirjasto- ja tietopalvelualan opiskelija Krista Vabamägi, joka oli harjoittelussa Korkeakoulukirjastossa syksyn 2016 aikana.

E-aineistot, tiedonseurantataidot ja some mukana SeAMKin tiedonhankinnan opetuksessa

SeAMKissa on aina arvostettu tiedonhankinnan opetusta. Opetuksesta ovat vastanneet kirjaston informaatikot ammattikorkeakoulun perustamisesta asti.  Hyvät tiedonhankintataidot ovat ammattikorkeakouluopiskelijalle välttämättömät.

Kirjastonkäytöstä laaja-alaiseen tiedonhankintaan

photo-18-10-2016-23-29-18Alkuaikoina koulutus keskittyi kirjaston oman kokoelmatietokannan käyttöön, kirjaston palvelujen ja tilojen esittelyyn.  Nykyään erilaisia tietokantoja ja muuta tarjontaa on paljon enemmän, ja ne ovat helpompia ja sujuvampia käyttää. Käyttöliittymien kehittymisestä huolimatta hyvienkään palvelujen muistaminen, haltuun ottaminen ja oppiminen ei ole itsestään selvää.

E-aineistot osana digitaalisuutta

Kirjaston tarjoamat e-aineistot ovat laadukkaita, monipuolisia ja lähes kaikki niistä ovat käytettävissä myös etänä SeAMKin verkon ulkopuolella, kun kirjautuu palveluun SeAMK-tunnuksillaan.

Kirjaston hankkimien aineistojen lisäksi vapaan verkon avoimet julkaisuarkistot, digitaaliset tiedonhallinnan ja -seurannan työkalut helpottavat opiskelua ja oppimista sekä ovat tärkeitä välineitä työelämän kehittämis- ja tutkimustehtävissä.

Tiedonhaun osaamisen rinnalle tiedonseurantataitoja

Opetuksen sisällöllinen painopiste on muuttumassa vaativampaan suuntaan. Tietokantojen teknisten ominaisuuksien pikkutarkka opetteleminen on jäänyt taka-alalle. Nykyään tiedonhankinnassa sekä sen opetuksessa korostuvat ajattelun ja arvioinnin taidot.

Eräs lähestymistapa tiedonhankintaosaamisessa on opiskelijan oman opiskelualan photo-18-10-2016-23-29-35informaatioympäristön tunteminen ja jäsentäminen. Opiskelijat oppivat tietämään ja tuntemaan oma alan tiedontuottajat, eri tilanteissa tarvittavan tiedon luonteen, oman alan ammatti- ja tutkimuslehdet, sosiaalisen median aktiiviset toimijat sekä muut verkostot. Opiskelijat oppivat seuraamaan alan uutisia ja ajankohtaista keskustelua erilaisten verkkotyökalujen avulla. Uuden tiedon annetaan ympäröidä ja tulla luo. Tästä on valtava etu, sillä uutta verkossa julkaistavaa tietoa on mahdotonta etsiä perinteisten hakutapojen avulla.

Mediakentän muutos ja murros – e vai p? 

Julkaisutuotanto ja siten tiedonlähteiden kenttä on tällä hetkellä isossa murroksessa. Tiedonhankinnan opetuksen alkuvuosina e-aineistot olivat lähes pelkästään kansainvälisiä ja englanninkielisiä. Nykyään myös suomenkielisiä e-kirjoja on tarjolla ja lainattavissa kirjastoissa. Ammatti- ja tutkimuslehtiä ja artikkeleita on tarjolla verkossa, mutta kaikki eivät ole suinkaan googletellen löydettävissä. Sekä kirjaston että käyttäjän kannalta tilanne on vielä sekava. Verkkotarjonta ei ole korvannut kaikkea painettua tietoa. Lisäksi tietoon pääsyssä on eroja. Osa on avointa, osa kätkeytyy maksullisiin e-kokoelmiin.

Tiedonhankinnan soveltavassa osaamisessa kehitettävää – yhteistyö on a ja o

Tiedonhankinnan opetuksessa opiskeltujen asioiden soveltaminen erilaisiin oppimistehtäviin on edelleen haastavaa. Uusia työ- ja toimintatapoja saatetaan omaksua pinnallisesti tai vain silloin, kun tehtävänanto tai opettaja sitä vaativat.  Kirjaston e-aineistojen, erilaisten julkaisuarkistojen ja verkkotyökalujen monipuolinen hyödyntäminen unohtuu aikapaineissa, vaikka niistä saatu hyöty nostaisi oppimisen laatua kertaheitolla.

Soveltaminen on vaikeaa, jos kokonaiskuva palveluista on jäsentymätön eikä käyttörutiinia ole päässyt syntymään. Tiedonhankinnan opetuksen kehittäminen yhdessä opettajien kanssa on a ja o. Siten opiskelijoiden taidot ja osaaminen kehittyvät läpi opintojen. Hyvät tiedonhankintataidot sujuvoittavat ja edistävät opiskelua, lisäävät tehtävien laatua ja antavat ykköstyökalut työelämään.

Teksti: Leena Elenius ja Anu Latva-Reinikka

Operaatio syntymäpäivät

Me olemme kaksi kiti14:sta opiskelijaa – moi! Pääsimme kevään aikana ideoimaan ja järjestämään korkeakoulukirjaston 20 v. syntymäpäiväjuhlia.

LaurajakaroliinaMeidän piti järjestää jokin tapahtuma kirjastoon osana tapahtumatuotannon kurssia. Tapahtumaideaa ei oikein syntynyt, joten käännyimme SeAMK korkeakoulukirjaston puoleen. Eihän ole olemassa mitään mihin ei kirjastosta vastauksia löytyisi. Onni oli meidän puolellamme, kun kävikin ilmi, että kirjasto tarvitsisi pari opiskelijaa auttamaan syntymäpäiväjuhlien järjestämisessä. Siitä se ajatus sitten lähti.

Järjestimme syntymäpäivien oheistapahtumana some-tempauksen, kaikkien suureksi iloksi ja päänmenoksi. Lisäksi kehitimme ongintaa itse syntymäpäiväjuhlille. Onginta osoittautui suurmenestykseksi meidän iloiseksi yllätykseksi. Kaikki kalastajat saivat saalista ja saaliit miellyttivät heitä.

Syntymäpäivien järjestämiseen osallistuminen opetti meille mitä kaikkea se vaatii, jotta kirjastoon onnistutaan luomaan tapahtuma. Saimme hieman esimakua siitä mitä tulevan (luultavammin) pitää. Mainosten luonti ja levitys, tapahtuman suunnittelu ja toteutus, lupien kyseleminen, lahjoitusten hankkiminen ja aikataulussa pysyminen – siinä oli hommaa ensikertalaiselle.

Tämän tarinan tärkein opetus on se, mitä opimme oman tekemisen kautta ja kirjaston henkilökuntaa tarkkailemalla. Näiden juhlien järjestäminen on antanut meille tulevaisuuteen hyvät valmiudet tuottaa erilaisia tapahtumia kirjastoihin.

Kokemus oli erittäin positiivinen, eikä tarvinnut panikoida kertaakaan. Mitä nyt hieman oma jännitys kipusi välillä kattoon asti. Apu oli kuitenkin aina lähellä, siitä kiitos kirjastonhenkilökunnalle.

Teksti: Laura Lahtinen ja Karoliina Lindèn

Ja siellä kaikilla oli niin mukavaa… tunnelmia kirjaston synttäreiltä ja painavaa asiaa Vuoden asiakkailta

20160503_085019028_iOSSeAMK Korkeakoulukirjasto vietti toukokuun alussa 20-vuotisjuhliaan synttärimeinigillä Kampustalon lehtisalissa. Puheita pidettiin, tuttuja tavattiin, kuunneltiin musiikkia, syötiin hyvää ja ongittiin.

Puheita, musiikkia, kakkua ja ongintaa

Kirjaston johtaja Tarja Koskimies kävi läpi kirjaston syntyä, mutta myös lähitulevaisuudessa tapahtuvia muutoksia. Hän korosti hyvän, osaavan henkilökunnan roolia palvelujen kehittämisessä. Rehtori Tapio Varmolan juhlapuhe viritteli tulevaisuuden kuvaa, jossa kirjastot ovat oppimisen ja verkostoitumisen keskuspaikkoja. Varmolan mielestä korkeakoululla on oltava laadukkaat ja ajantasaiset kirjastopalvelut.

Tilaisuudessa esiintyi mainio Vocal!-yhtye, jota johtaa Satumaa Veikkola. Tarjoilut muistuivat juhlijoille ja ongintapisteessä oli koko iltapäivän ajan kutkuttava tunnelma.

Katso kuvagalleria (Flickr).

Vuoden asiakkailla painavaa sanottavaa

DSC_0613.JPGJuhlahetkessä muistettiin vuoden ja vuosikymmenten asiakkaita. Tällä kertaa titteli myönnettiin seuraaville: opiskelijat Satu Leppänen ja Nina Waarna-Laitinen, fysioterapeutti Antti Hokkanen, lehtori Helena Myllymäki, yliopettaja, YAMK-tutkintopäällikkö Jussi Esala, rehtori Tapio Varmola. Palkitut ovat aktiivisia ja monipuolisia kirjaston käyttäjiä.

Opiskelijat Satu Leppänen ja Nina Waarna-Laitinen arvostat kirjastosta saamaansa apua ja sitä, että kirjallisuutta on riittävästi saatavissa.

Oli mikä ongelma tahansa opintojen aikana tai opinnäytettä työstäessämme, henkilökunta tarjosi apuaan ja oli aina valmis ottamaan selvää esimerkiksi lähdemateriaalin saatavuudesta. Opinnäytetyötä tehdessä ilman henkilökunnan ammattitaitoa lähdemateriaalin saaminen olisi ollut vaikeaa, ellei mahdotonta.

Valmistumisen jälkeenkin he aikovat käyttää kirjastoa ja hankkia uutta ammattitietoa. Näin on käynyt myös fysioterapeutti Antti Hokkaselle, joka seuraa alansa uusia tuulia aktiivisesti edelleen.

Työelämässä toimin yrittäjänä, joten on valtava etu, että voin kirjastossa ja sen palvelujen avulla saada uutta tutkimustietoa käyttööni. Päivitän siten tietojani kirjaston avulla, etten jämähdä tehottomiin toimintatapoihin. Kirjaston merkitystä rummutan opiskelijoillekin, kun heitä tulee minulle harjoittelemaan.

Opettajien esimerkin vaikutus opiskelijoiden kirjastopalvelujen käyttöön ja tiedonhankintaosaamiseen on suuri. Lehtori Helena Myllymäki organisoi osan opetuksestaan siten, että se tapahtuu konkreettisesti kirjastossa.

Teen läheistä yhteistyötä tekniikan alan omainformaatikon, Paula Saunamäen, kanssa, joka käy tunneillani kertomassa tiedonhausta. Monelle opiskelijalle on ihmetys, millaisiin monipuolisiin tietokantoihin ja tiedonlähteisiin on mahdollista päästä kirjaston tarjoamana. Tätä ilosanomaa haluan levittää.

Yliopettaja Jussi Esala kannustaa opiskelijoita tutkimustiedon hankkimiseen ja käyttöön. Hän arvostaa kirjastoa paikkana ja oppimisympäristönä, jossa voi rauhallisesti syventyä lukemiseen ja tutkimiseen. Hänelle kirjasto on tiedonjanon tyydyttämisen paikka, ollut aina!

Rehtori Tapio Varmola on ammattikorkeakoulujen alusta alkaen pitänyt amk-kirjastoja ja niiden kehittämistä tärkeänä, ja tehnyt siten valtakunnallisesti tärkeää työtä kirjastopalvelujen laadun vahvistamiseksi ja ylläpitämiseksi.

Teksti: Leena Elenius

Kirjastoissa kaikki on muuttunut

Kirjasto on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana merkittävästi. Muutos on tapahtunut sekä asiakkaiden, työntekijöiden ja alan kouluttajien vinkkeleistä. Kirjasto- ja tietopalvelualan lehtori Pirkko Vuorela on toiminut alan opettajana SeAMKissa yli 20 vuotta.

Kaikki on muuttunut totaalisesti. Internet on muuttanut kaiken. Opettajan työ on muuttunut. Samoin kirjastoissa muutos on ollut iso. Kirjastojärjestelmät ovat muuttuneet.

DSC_0498Opettajat tarvitsevat hyppäyksiä työelämään

Vuorelan mukaan opettajien pitää tehdä enemmän irtiottoja työelämään. Myös oman koulutuksen ydinalan ulkopuolisiin tehtäviin ja ammatteihin pitäisi olla kontakteja, sillä siten koulutukseen saadaan tieto alan kehityksestä ja työn muutoksesta.

Kenttä eli kirjastot eivät Vuorelan mielestä kerro alan uusista tuulista ja muusta muutoksesta koulutuksen toteuttajille riittävästi. Vuorovaikutus koulutuksen ja työelämän välillä on kaiken a ja o. Sen pitää olla vahvaa, jotta koulutus olisi alan sisällöllisessä kehittämisessä mukana.

Opiskelijat tuovat viestiä harjoittelupaikoiltaan kirjastoista. Se on arvokasta tietoa. Myös harjoittelupaikkakäynneillä pääsen lähemmäksi kirjastotyön nykyarkea.

Toinen haaste on digitalisaatio. Opetuksen pitäisi olla ajan hermolla teknisesti. Vuorelan havaintojen mukaan opettajien ja koulujen käytännöissä, osaamisessa, taidoissa ja asenteissa on eroja. Myös opiskelijoille voi tulla hämmentävänä yllätyksenä, että opiskelu ja oppimateriaalit ovat digitaalisia.

Monelle opiskelijalle e-kirjat ja e-lehdet ovat aivan uutta asiaa. Opettajan pitää kannustaa erilaisten verkkopalvelujen hyödyntämiseen ja neuvoa aineistojen käytössä.

 

Asenne kuntoon ja osaaminen esille

Aineistojen sisällöt pitää tuntea ja ne pitää saada esille. Kokoelmien markkinointi eri tavoin on edelleen tärkeä asia. Vuorelan mielestä oikea asenne kantaa.

Valitus ei auta, pitää toimia. Pienelläkin rahalla, jopa ilman rahaa, voi tehdä paljon ja vaikuttaa.

Nykypäivän kirjastoalan osaamisessa korostuvat monipuoliset tietotekniset taidot. Vuorelan mukaan kirjastolaisen on hyvä osata koodata, hallita eri kielten perusteita ja tiedettävä ainakin yleisellä tasolla asiasta ja toisesta.

Jos kirjaston pitää välittää sivistyksellisiä palveluja, on kohtuullista, että välittäjällä on hyvät yleistiedot, kielitaitoa, kielen tajua ja ymmärrystä asioiden alkuperästä. Erinomainen asia on, jos kukin löytää omia erikoisalueita, sillä ei kukaan voi tietää eikä osata kaikkea.

Vuorela korostaa, että kirjastoalalla olennaista on utelias asenne erilaisia ilmiöitä kohtaan, myös sellaisia, joista ei itse pidä.

Yhteiskunnallista uteliaisuutta tarvitaan. Sitä on aina tarvittu. Se tarve ei ole mihinkään kadonnut. Kirjastolaisen pitää tietää narut, mistä vetää, eli tietää, kuka päättää mistäkin ja miten.

Uteliaisuuden ja ennakkoluulottomuuden lisäksi positiivisuus, vuorovaikutustaidot ja iloinen asenne ovat tärkeitä asiakaspalvelussa.

Kirjastolaisen pitää tykätä kaikenlaisista ihmisistä ja haluta olla vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa. Ihmisiä ei saa pelätä. Tämä on jopa tärkeämpää kuin se, että rakastaa kirjoja, lukemista tai muita kirjaston tarjoamia sisältöjä, mistä tietenkään ei ole mitään haittaa.

Kirjastoillekin Pirkko Vuorelalla on toive, että opiskelijat saisivat alan harjoitteluissaan riittävästi haasteita ja mahdollisuuden kokeilla.

Kuunnelkaa nuoria herkällä korvalla. Heillä on ajatuksia ja tuoreita näkemyksiä. Harjoittelun aikana opiskelijat ovat silmin nähden kasvaneet, itseluottamus on lisääntynyt ja varmuus omasta alasta on vahvistunut. He ovat saaneet harjoittelustaan uutta potkua. Matka asiantuntijaksi on alkanut, se on hieno havaita. Kasvutarinat ovat tämän työn suola.

Yhteisöllisyys ja avoimuus

Kirjastotyössä tarvitaan aikaisempaakin enemmän rohkeutta, uusia tuulia ja ovien avaamista. Tässäkin on kyse asenteesta. Uusia yhteistyökumppaneita ja uutta yhteisöllisyyttä tarvitaan.

Vuorela näkee yhteiskunnallisen päätöksenteon ja ilmapiirin tempoilevana.

Kaikesta sälästä, mitä yhteiskunnassa on, siitä pitäisi löytää ja saada esiin kirjaston olennainen ydin. Se pitäisi olla kirkkaana mielessä, mitä Kirjastolaki sanoo. Tasa-arvoisuus, mahdollisuudet sivistykseen ja oppimiseen – sitä kirjaston pitää tarjota. Sitä kirjaston pitää olla.

Kirjastojen hyvä mennä mukaan yhteisössä ja yhteiskunnassa tapahtuviin asioihin ja muutoksiin. Esimerkiksi kotouttamisessa kirjastoilla on paljon annettavaa ja työsarkaa. Kyse on Vuorelan mukaan ihan perinteisestä kirjaston ydintehtävästä, kansansivistystyöstä.

Omatoimikirjastot ja rural office

Omatoimikirjastoille Pirkko peukuttaa ja sanoo, ettei siinä ole mitään väärää, jos kirjasto laajentaa aukioloaikojaan käyttäjien muuttuvia tarpeita kuunnellen.

Tilat pitää saada avoimiksi ja houkutteleviksi! Kunnon nojatuoleja, lukupisteitä ja viihtyisiä, rauhallisia tiloja tarvitaan kirjastoihin. Seinäjoella Apilassa on tällaisia kivoja lukupaikkoja.

Kirjastojen urban office -konseptit, samoin kuin kirjastojen lainaustarjonnan laajentaminen urheiluvälineisiin tai muihin laitteisiin eivät oikein innosta Vuorelaa. Hän pohtii pitkään, ovatko kaikki tällaiset kirjaston ydintoimintaa.

Maaseudulle kirjaston tarjoama satunnainen työtila voi olla jopa tarpeellisempi kuin kaupungissa, jossa on muitakin toimitiloja. Muihin lainattaviin kuin kirjoihin suhtaudun varovaisen hyväksyvästi, mutta henkilökohtaisesti en luottaisi kirjaston vesijuoksuvyöhön.

Digitaalisuutta ja lisättyä todellisuutta

Pirkko Vuorela on vuosia opettanut osaavia ihmisiä kirjastoalalle, mutta myös itse kokeillut ennakkoluulottomasti uusia asioita. Hän otti SeAMKissa liiketalouden yksikössä ensimmäisten joukossa käyttöön verkko-opetuksen työkaluja. Uutta päin Pirkko kohdistaa katsetta nytkin.

Tiedonhankinta muuttuu, oppiminen muuttuu ja myös lukeminen muuttuu. Vuorela näkee, että uudet digitaaliset teknologiat mahdollistavat aineistojen esittelyjä ja uudenlaista markkinointia. Esimerkkeinä hän mainitsee vaikkapa QR-koodit, jotka ovat jo oivia merkkejä siitä, mitä kenties on tulossa.

Painetut kirjat ja lehdet hyllyineen rajaavat vielä liikaa uuden ajattelua ja ideoitamme. Mielikuva kirjasta osana kirjastoa on edelleen varsin vankka. Kun mielikuvitus ja luovuus saadaan virittymään, on osaamisen hankkiminen pienempi este.

Voi, kun mä eläisin niin vanhaksi, että näkisin, millaisia hienoja lisätyn todellisuuden mahdollisuuksia kirjastoihin keksitään!

Omat kuviot tulevaisuudessa

Lopuksi Pirkko kertoo omista tulevaisuuden suunnitelmistaan.

Seuraan Merja Jupolta saamani yhden pienen tammen kasvua. Voisin innostua jostakin vapaaehtoistyöstä, mutta sen pitää olla jotakin muuta kuin kirjastoalaa. Saan loppukesällä uuden kasvihuoneen. Tomaattia. Chiliä. Kaikennäköisiä kasvilavoja. Mökkielämää. Hiihtoa. Uintia.

 

Pirkko Vuorela on toiminut kirjasto- ja tietopalvelualan lehtorina Seamkissa vuodesta 1991. Pirkko jää eläkkeelle tänä keväänä.

logo sähköpostiin

Seinäjoen korkeakoulukirjasto juhlii 20v. taivaltaan vuonna 2016. Juhlavuoden kunniaksi julkaisemme Plarattua-blogissa kirjoituksia, kuvakavalkadeja ja videoita, joiden teemana on kirjaston mennyt ja nykyinen, arki ja juhla.

Teksti ja kuva: Leena Elenius

20 viikkoa kirjastoa käytännössä – eli Henrin ammattiharjoittelu Kampuskirjastossa

Aloitin harjoitteluni Seinäjoen Kampuskirjastossa 17.8.2015. Nyt alkaneen vuoden aamunkoitossa tuntuu hämmentävältä, kuinka nopeasti kulunut 5 kuukautta on kulunut. Ei ole aikaakaan, kun istuskelin ensimmäisiä kahvitaukoja Kampustalon vieressä virtaavan Seinäjoen rannalla elokuun auringossa paistatellen. Nyt kun ulkona paukkuu 30 asteen pakkanen, olo on haikea, kun yksi vaihe päättyy ja on aika palata pulpetin ääreen jäätyneen joen toiselle puolelle.

Pidän itseäni hyvin onnekkaana saadessani mahdollisuuden tutustua kirjastomaailmaan nimenomaan täällä. Aloittaessani opintoni vasta paikkakunnalle muuttaneena Seinäjoen ammattikorkeakoulussa reilu pari vuotta sitten, ei suunnitelmiini kuulunut jäädä harjoittelujaksoksi kaupunkiin. Niin elämä kuitenkin heittelee ja omaksi yllätykseksi löysin itseni Kampuskirjaston tiskin takaa.

Vaikka omasin jo jonkin verran kirjastoalan työkokemusta Kampuskirjastoon tullessani, koen silti oppineeni täällä valtavasti kirjastotyöstä. Aluksia mentorini Mervi Löytynojan lyhyen, mutta sitäkin intensiivisemmän briiffauksen jälkeen minut heitettiin hyvinkin nopeasti altaan syvään päähän – eli palvelutiskiin. Aluksi kieltämättä kylmäsi, kun kaikki kirjastojärjestelmästä kokoelmaan oli aivan uutta ja outoa, mutta nopeasti huomasi, että pelastusrengas on aina lähellä ja apua uskaltaa kysyä paitsi Merviltä, niin ihan jokaiselta muultakin kirjastolaiselta.

Henri ja Mervi

Henrin harjoitteluohjaajana toimi tietopalvelusihteeri Mervi Löytynoja

Vähitellen oppia on alkanut tarttua ja joistakin hommista alkanut selvitä jo ilman henkistä tukeakin. Parasta on ollut, että erilaisia työtehtäviä on ollut rutkasti tarjolla ja niihin on ollut lupa tarttua. Varsinaisen asiakaspalvelun ohella olen päässyt puuhailemaan muun muassa luetteloinnin, hankintojen, muovituksen ja erilaisten tapahtumien parissa.

Työyhteisö on täällä fantastinen ja täynnä loistavia persoonia. On ollut alusta asti helppo olla osa tiimiä ja porukka on ollut tosi kannustava. Isoin kiitos kuuluu tietopalvelusihteereille: Merville, Sarille, Minnalle ja Annelle, joiden kanssa olen eniten yhdessä töitä tehnyt ja oppia koittanut ottaa. Kiitos myös infoille, suunnittelijoille, Terveys- ja Maaseutualan kirjastoväelle sekä Tarja Koskimiehelle, jotka ovat auttaneet näkemään, miten monimuotoista osaamista ja ammattitaitoa moderni kirjasto vaatii.

Suolana tässä duunissa on edelleenkin se sama, jonka huomasin jo työskennellessäni Turun musiikkikirjastossa, eli asiakkaat ja ne hetket kun huomaa, että on oikeasti pystynyt olemaan toiselle avuksi.

Nyt on aika toivottaa mukavaa alkanutta vuotta 2016 kaikille SeAMK-kirjaston asiakkaille ja henkilökunnalle!

Blogin kirjoitti kirjasto- ja tietopalvelualan opiskelija Henri Suhonen, joka oli harjoittelussa Korkeakoulukirjastossa syksyn 2015 aikana.