Aihearkisto: Laatu

Avoimuus vaatii uudistumista

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun koordinoimassa Avoimuuden lisääminen korkeakoulujen käyttäjälähtöisessä innovaatioekosysteemissä –hankkeessa, tuttavallisemmin amkien ATT –hankkeessa, on ollut mukana projektikoordinaattorina informaatikko Jaana Latvanen. Nyt kun hanke on päättymässä, on hyvä koota yhteen mitä kaikkea hankkeessa on saatu aikaan ja mitä vielä on tulossa?

Se on selvää, että paljon on saatu hyvää aikaan ammattikorkeakoulujen avoimen julkaisemisen ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) saralla. Jaana Latvanen nimeää hankkeen suurimmaksi saavutukseksi avoimeen tietoon ja julkaisemiseen liittyvän tietoisuuden ja osaamisen lisääntymisen. Tämä kävi ilmi myös korkeakoulujen avoimen toimintakulttuurin kypsyystason arvioinnissa, jonka OKM toteutti syksyllä 2016.

Myös ammattikorkeakoulujen keskinäinen ja eri henkilöstöryhmien välinen vuorovaikutus ja yhteistyö on lisääntynyt huimasti hankkeen aikana. Ilmassa on ollut mukava ja positiivinen tekemisen pöhinä. Mukana on ollut jäseniä eri henkilöstöryhmistä, niin opettajia kuin TKI- ja kirjastohenkilöstöä. Vaikka työ on välillä ollutkin haastavaa, Jaana kuitenkin kannustaa hakemaan hankkeisiin: omat verkostot kasvavat ja työ on ammatillisesti erittäin kehittävää.

Hanke sai myös valtakunnallista huomiota, kun se vuosi sitten palkittiin Avoimen tieteen foorumissa avoimen tieteen tunnustuspalkinnolla.

Avoin julkaiseminen lisääntynyt – nyt myös aineistot avoimiksi

Hankkeen keskeisin tavoite on ollut julkisin varoin tuotetun tiedon helppo ja maksuton saatavuus. SeAMKin julkaisuista 70% on saatavana avoimesti. Myös henkilökunnan julkaisujen rinnakkaistallennus Theseus-verkkokirjastoon on lisääntynyt niin SeAMKissa kuin valtakunnallisesti. Myös Julkaisijan oppaaseen tehdyt ohjeistukset ovat osaltaan edesauttaneet avointa julkaisemista ja TKI-toimintaa.

Avoimuuden vaatimus koskee julkaisujen lisäksi myös tutkimusaineistoja, myös ne pitää säilyttää, kuvailla metatiedoin sekä avata mahdollista jatkokäyttöä varten. Aineistonhallintaprosessiin liittyy Jaanan mukaan monia kysymyksiä, mm. kuka omistaa aineiston, kuka pääsee sitä käsittelemään ja mihin aineisto tallennetaan lopullisesti. Näitä asioita käsitellään aineistonhallintasuunnitelmassa, jonka jotkut rahoittajat vaativat jo hankerahoituksen hakuvaiheessa, mutta joka tehdään SeAMKissa viimeistään sitten, kun hanke on saanut rahoituksen. Avoimen TKI-toiminnan oppaaseen on koottu tähän liittyvää ohjeistusta. Paraikaa SeAMKissa onkin työn alla aineistonhallintaprosessien kehittämien. TKI-hankkeissa kerättyjen aineistojen tiedot tullaan tallentamaan Reportronic-projektinhallintaohjelmaan, jonka kautta niitä voidaan tuottaa myös SeAMKin verkkosivuille.

Haasteitakin vielä riittää

Hanke on kehittänyt hyviä toimintamalleja, mutta paljon olisi vielä tehtävää. Miten esimerkiksi TKI-toiminnassa syntynyt tieto siirretään ketterästi yrityksiin tai opetukseen ja opinnäytetöihin? Yksi hankkeen aikana esiin tulleista haasteista on ammattikorkeakouluissa syntyneen tutkimustiedon välittyminen työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Yritykset haluavat käyttää tutkittua tietoa, mutta tiivistetyssä ja populaarimmassa muodossa kuin tiedemaailmassa tehdään.

KOTILAVAlla eletään jännityksessä

Jaana on ollut mukana myös Kotimaiset tieteelliset lehdet avoimiksi ja vaikuttamaan (Kotilava)- hankkeen ohjausryhmässä. Kotilava-hankkeen tavoitteena on löytää ratkaisuja kotimaisten tiedelehtien avoimen julkaisemisen rahoitukseen.

Hankkeessa esitetään lehtien avoimeen saatavuuteen uutta konsortiopohjaista rahoitusmallia. Konsortion muodostaisivat yliopistot ja ammattikorkeakoulut ja sopimus olisi kolmivuotinen. Tällä hetkellä eletään jännittäviä aikoja, yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta odotetaan vastausta konsortioon mukaan lähtemisestä 24.11. mennessä.

Kirjastojen tulevaisuuden rooli

Kirjastoille tarjotaan aktiivista roolia avoimen tieteen ja tutkimuksen tukena ja edistäjänä sekä tutkimusaineistojen hallinnan toteuttajana (mm. OKM). Avoimuus on kirjattu myös AMKIT-konsortion strategiaan. Kirjastojen työn jatkuminen avoimen TKI-toiminnan parissa olisi luontevaa, koska ne ovat olleet aktiivisesti mukana tiedon avoimuuden kehittämisessä. Tutkimusaineistojen organisointikaan ei olisi kirjastoille vierasta työtä, samaa työtä kirjastoissa on tehty jo vuosisatoja.

Teksti ja kuva: Anu Latva-Reinikka

Mainokset

Käyttäjäkyselyyn runsaasti vastauksia

Ammattikorkeakoulukirjastojen kansallinen käyttäjäkysely toteutettiin 6.4 .- 12.5.2017 koko maassa. Kysely järjestettiin nyt kuudetta kertaa. SeAMK Korkeakoulukirjaston palveluita ja aineistoja arvioi 476 vastaajaa, joista noin 74% oli AMK-tutkintoa suorittavia opiskelijoita. Vastaajista 75% arvioi Kampuskirjaston, 15% Terveyskirjaston ja 10% Maaseutukirjaston palveluita.

Kyselyyn vastanneiden mielestä tärkeimmät kirjastopalvelut ovat

  • lainaus, palautus, varaus ja lainojen uusiminen
  • laajat aukioloajat
  • neuvonta ja tietopalvelut
  • hlökunnan palveluhalukkuus ja asiantuntevuus
  • Finna-hakupalvelut
  • kurssikirjat
  • painetut kirjat ja e-kirjat

Nämä kuuluvatkin kirjaston peruspalveluihin ja niiden toimivuus on tärkeää.

Osa kirjaston verkkopalveluista oli joillekin vastaajille vieraita. Tunnetko Sinä esimerkiksi nämä palvelut ja olisiko kenties niistä Sinulle apua?

  • voit maksaa myöhästymismaksuja verkkopankin kautta SeAMK-Finnassa
  • kysy kirjastopalveluista ja –aineistoista. Henkilökunta päivystää chatissa kirjaston aukioloaikoina.
  • tarvitsetko apua tiedonhankinnassa? Varaa informaatikko –palvelu auttaa
  • alanmukaisista tiedonhankinnan oppaista löydät vinkit ja linkit oman alasi tärkeimmille tiedonlähteille

”Tehtyäni tämän arvion tajusin, että en käytä lähellekään kaikkia kirjaston palveluja ja en ole edes tajunnut niiden olemassaoloa!”

Kampuskirjaston palvelujen heikentyminen Frami A:n väistötiloissa oli huomioitu, mutta tilanne sai myös ymmärrystä vastaajilta. Aukioloja ja ahtaita tiloja moititaan ja varastotilausten hidastuminen aiheuttaa odottelua. Onneksi tähän on tulossa muutos, kunhan pääsemme siirtymään takaisin Kampustaloon ja uusiin tiloihin kesällä 2018. Kiitos asiakkaille kärsivällisyydestä väistön aikana!

Toiveiden tynnyriäkin täytettiin.
Saimme ehdotuksia uuden Kampuskirjaston suunnitteluun:

  • isommat tilat, jossa viihtyisä tunnelma ja pitkät aukioloajat. Nuorten käyttäjien huomioonottaminen tilojen suunnittelussa.
  • itsenäiseen työskentelyyn rauhalliset tilat tietokoneineen
  • läppärilainaamo myös kirjastoon
  • ryhmätyötiloja ja tietokoneita lisää
  • itsepalvelulainaus
  • lisää kurssikirjoja ja niille pidemmät laina-ajat
  • lisää e-kirjoja

”Toivon, että remontin jälkeen tilat palvelisivat meitä opiskelijoita paremmin ja kirjastossa olisi enemmän tiloja esimerkiksi ryhmätöiden tekemiseen.”

Oli myös sellaisia toiveita, joita on vaikea toteuttaa: ostaisimme mielellämme enemmän kotimaisia e-kirjoja, jos niitä olisi kirjastoille tarjolla ja lisää kansainvälisiä e-lehtiä, jos budjettimme sen sallisi. Toivottavasti käynnissä oleva Kotilava-hanke parantaa suomalaisten tiedelehtien avointa saatavuutta verkossa.

Avoimissa vastauksissa nousi esiin ystävällinen ja asiantunteva asiakaspalvelu ja kirjaston suuri merkitys opiskelussa. Kritiikkiä saimme kurssikirjojen, e-kirjojen ja e-lehtien riittämättömyydestä. Jotkut toivoivat saavansa enemmän tiedonhankinnan ohjausta, joidenkin mielestä tiedonhankinnan kurssi oli liian laaja. Vaikka mielipiteet opetuksesta vaihtelivat, opetuksen tärkeys ja toimivuus oli kyselyn tulosten mukaan tasapainossa.

Kiitos kaikille vastanneille! Olemme erittäin iloisia ja yllättyneitä näin suuresta vastaajamäärästä ja avoimien vastauksien monipuolisuudesta. Niistä on meille apua palvelujen kehittämisessä, varsinkin nyt kun uusi Kampuskirjasto on syntymässä. Toivottavasti kyselyn myötä kirjastopalvelut tulivat vastaajille tutummaksi.

Kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin iPad. Voittajalle on ilmoitettu sähköpostitse. Onnea!

Juttu ja kuvien tiedot perustuvat AMK-kirjastojen käyttäjäkyselyn 2017 tuloksista tehtyihin ensihavaintoihin sekä tuoreisiin kirjastotilastoihin viime vuodelta (2016):

Teksti ja kuvat: Tuula Ala-Hakuni, suunnittelija, kirjastopalvelut

SeAMKin johdon ajatuksia korkeakoulukirjastojen tulevaisuudesta

Digitalisoituminen on herättänyt vilkasta keskustelua kirjastojen tulevaisuudesta. Pessimistisimmissä arvioinneissa ennustetaan kirjastojen kuolemaa tai jos nyt ei ihan sitä, niin ainakin melkoista näivettymistä. Optimistit sen sijaan ajattelevat, että kirjastojen toiminnan puitteiden ja toimintatapojen väistämättä muuttuessa, sen perustehtävä – tiedon välittäminen ja siihen liittyvä osaaminen – pitää edelleen pintansa.

Seinäjoen korkeakoulukirjaston 20-vuotissynttäreiden merkeissä pyysimme Seinäjoen ammattikorkeakoulun rehtori Tapio Varmolaa ja tutkimus- ja innovaatiojohtaja Elina Varamäkeä arvioimaan korkeakoulukirjastojen tulevaisuutta.

Joku voi tietää mitä tuleman pitää – mutta tunnistammeko me tietäjän?

Kirjaston syntymäpäivillä 3.5.16 pitämässään juhlapuheessa Tapio Varmola viittasi tulevaisuuspohdintojen yhteydessä vuonna 1970 ilmestyneeseen Ivan Illichin kirjaan, Deschooling society. Kirjassaan Illich esitti, että oppiminen tulisi rakentaa oppimisverkostojen, learning webien, varaan. Skenaarioon sisältyivät myös ajatukset vertaisten yhdistämisestä (peer matching), opettajan roolin muuttumisesta sekä verkostoista, joissa taitojen oppimista edistetään saattamalla yhteen se, joka osaa sen kanssa, joka ei vielä osaa. Tuolloin vielä varsin kehittymättömillä tietoverkoilla oli Illichin verkostoajattelussa merkittävä rooli.

Kirjastojen kannalta lohdullista oli, että Illich näki kirjastot resurssikeskuksina uusia oppimisverkostoja luotaessa. Illichin lähes 50 vuotta sitten esittämät ajatukset ovat toteutuneet hämmästyttävän hyvin, joten Varmolan sanoin voidaan todeta, että

”Tulevaisuuteen näkijöitä tarvitaan ja heitä epäilemättä onkin, mutta meidän pitäisi tietää, kuka heistä on se oikea.”

 Joustavaa reagointia tarvitaan

Voidaan pitää selvänä, että elämme vaihetta, jossa digitalisaatio tunkeutuu kaikkialle, toteaa Varmola.  Myös Elina Varamäki on samoilla linjoilla: ”Entistä suurempi osa korkeakoulukirjastojen toiminnasta tapahtuu verkossa”. ”En usko, että kirjastot kuolevat. Opetuksen ja oppimisen tuen lisäksi kirjastot ovat keskeinen osa ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaa, sekä tiedonhankinnan että julkaisemiseen liittyvien tukipalvelujen näkökulmasta”, jatkaa Varamäki.

Uudistuva Kampus –hankkeen myötä myös Seinäjoen korkeakoulukirjaston tilat uudistuvat ja tuovat sen  paremmin esille. Jos toteutus onnistuu hyvin, kirjastosta voi tulla opiskelijoiden uusi olohuone, Varmola arvioi.  Varmola toteaa myös, että kirjastopalvelujen kehittäminen vaatii joustavaa reagointia yhä monimuotoisimpia tarpeita omaavien asiakkaiden palvelimiseksi. Tässä työssä kansalliset verkostot ovat tärkeitä ja kansainväliset yhteydet välttämättömiä.

Teksti: Jaana Latvanen

Laatua ja vaikuttavuutta tiedonhankinnan opetukseen -artikkeli SeAMKin kokoomateoksessa

Uunituoreessa SeAMKissa julkaistussa kokoomateoksessa Opetuksen ja tutkimuksen näkökulmia: Seinäjoen ammattikorkeakoulu 2014 on mukana Kirjakasa_kokoomateos_seamktiedonhankinnan opetusta käsittelevä artikkeli. Korkeakoulukirjaston informaatikot Leena Elenius (sosiaaliala, kulttuurituotanto) ja Jaana Latvanen (liiketalous) pohtivat artikkelissaan Laatua ja vaikuttavuutta tiedonhankinnan opetukseen (s. 85 – 97) tiedonhankinnan laatua, vaikuttavuutta ja tiedonhankintaosaamisen vahvistamista osana kaikkea opetusta ja opiskelua.

Artikkelin yhtenä tausta-ajatuksena on tiedonlähteiden muutos ja aineistojen digitalisoituminen. Se muuttaa sekä tiedonhankintaa että sen opetusta. Varsinkin uuden tiedon seuraaminen on tullut entistä tärkeämmäksi. Käteviä verkkovälineitä tiedonseurantaan on olemassa ja niitä myös opiskellaan.

SeAMKissa tiedonhankinnan opetus toteutetaan alakohtaisesti. Opiskelijan tulee hallita oman alan tiedonlähteet, tiedontuottajat sekä tiedon käytön tavat. Yleiset tiedonhankintataidot tarjoavat ammattikorkeakouluopiskelijalle hyvän pohjan, mutta sitä tulee vahvistaa ja monipuolistaa. Kirjaston informaatikoiden ja erityisesti oman ammattialan opettajien rooli on tässä tärkeä. Opiskelijan tekemä tiedonhankinta tulee olla oppimistehtävissä yksi arvioitava kohde. Se vahvistaa oppimista.

Uuteen SeAMKin opetussuunnitelmaan tiedonhankinta tulee myös juonteena. Ihannetilanteessa tiedonhankintaa opitaan ja vahvistetaan läpi opintojen. Se on osa kaikkea oppimista. Juonne jalostaa tiedonhankintaosaamista ja antaa parhaat välineet alan asiantuntijana toimimiseen.

Työelämän tarpeet on myös tunnistettu. Työelämän ”asiantuntijamaistuminen” vaatii yhä useammalta työntekijältä kehittämisosaamista, johon tiedonhankinta ja sen käyttö olennaisina osina kuuluvat.

Kokemuksia kirjoittamisesta

”Valitsimme artikkelin aiheeksi työssämme ajankohtaisen, tiedonhankinnan opetuksen kehittämiseen liittyvän aiheen. Kirjoittaminen yhdessä kollegan kanssa oli hyvä tapa pitää kiinni aikatauluista ja IMG_2590 saada uusia ulottuvuuksia omaan ajatteluun.

Vaikka kirjoittaminen tuntui välillä haastavalta ja työläältä, lopputulos oli kuitenkin palkitseva. Sen lisäksi että se auttoi selkiyttämään omia näkemyksiä oli hienoa ja yhteisöllisyyden tunnetta lisäävää olla mukana ”osana kirjoittavaa SeAMK-yhteisöä.””

Teksti: Leena Elenius ja Jaana Latvanen
Kuvat: Silja Saarikoski, Minna Karvonen

Kehittämisiltapäivät SeAMK Korkeakoulukirjastossa

Kehittäminen on tärkeää myös kirjastossa. Vaikka muutaman vuoden välein tehtävät kirjaston asiakastyytyväisyyskyselyt ja opiskelijabarometrit antavat hyviä tuloksia, haluamme silti kehittää kirjaston toimintaa jatkuvasti.

Kehittämistä tapahtuu kaiken aikaa ja sitä mietitään niin arjen keskellä kuin erilaisissa kirjaston työryhmissä. Vuosien tauon jälkeen otimme tänä lukuvuotena käyttöön kehittämisiltapäivät. Niitä pidettiin kaksi kertaa.

Innostusta ilmassa!

Innostusta ilmassa!

Molempiin valittiin suunnittelua ja toteutusta varten kolmen hengen suunnittelutiimi. Kokoontumispaikaksi valikoitui kuin itsestään Framin Seitsemäs Taivas, joka on tilana innostava ja erilainen. Halusimme hylätä hetkeksi tutut ympyrät ja saada uutta perspektiiviä asioihin.

Kirjaston asiakkaiden palvelupolut – kohtaavatko  asiakkaat ja henkilökunta? 

Syksyn kehittämisiltapäivän teemana oli palvelumuotoilu. Palvelumuotoilun keskeinen tavoite on palvelukokemuksen käyttäjälähtöinen suunnittelu palvelupolulla. Palvelupolun varrella on palvelutuokiota, jotka rakentuvat kontaktipisteistä. Iltapäivän aikana ryhmätöissä tarkasteltiin erilaisten asiakkaiden mahdollisia palvelupolkuja ja sieltä löytyviä kontaktipisteitä.

Palvelupolkuja analysoimalla havaittiin ainakin seuraavia kehittämiskohtia: yamk-opiskelijoiden tiedonhaunopetukset, hankintatoiveen esittäminen, noutoilmoitukset (kirjan nouto-ohjeet selkeämmiksi) sekä kirjaston opasteet (erityisesti ulko-opasteet). Pohdimme myös, miten Plari-hakua voisi kehittää käyttäjää neuvovaksi ideoimalla automaattivastauksia. Osaan ongelmakohdista ratkaisuja löytyi nopeasti, jotkut vaativat enemmän suunnittelua.

Tulevaisuuden osaamistarpeet amk-kirjastossa 

Kevään kehittämisiltapäivän teemana oli osaamisen kehittäminen. Tavoitteena oli miettiä, mitä kirjastotyöntekijän pitäisi osata, nyt ja tulevaisuudessa, ja minkälaista koulutusta tarvitaan jatkossa. Ryhmätöissä mietittiin ideataulujen

Ryhmätyön pohjana käytettiin ideatauluja.

Ryhmätyön pohjana käytettiin ideatauluja.

avulla SeAMK Korkeakoulukirjaston visiota. Pohdimme, millaista osaamista tulevaisuudessa tarvittaisiin, jotta pystyisimme toteuttamaan haluamme vision.

Tavoitteena osaamiskartta

Osaamisaluista tärkeimmiksi nousivat mm. seuraavat: viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, teknologiaosaaminen, substanssiosaaminen sekä ohjaus- ja opetusosaaminen. Osaamisalueita avataan vielä konkreettisemmiksi osaamisiksi ja laaditaan osaamiskartta. Tätä työtä jatketaan loppukevään ja syksyn aikana. Seinäjoen ammattikorkeakoulussa on syksyn aikana tulossa työn vaativuuden arviointi (TVA), joten tämä osaamisten listaus on hyvää valmistautumista myös siihen.

Kirjaston spirit vahvistuu

Kehittämisiltapäivistä on muutenkin hyötyä henkilökunnan osaamiselle ja yhteisöllisyydelle. Asiakkaan asemaan asettuminen on välillä virkistävää ja ryhmässä ideat lentävät. Henkilökunnalta kerätyssä palautteessa oli mm. seuraavanlaisia mainintoja:

 “On hyvä istua yhdessä miettimään kirjastopalveluita asiakkaan näkökulmasta…” ja ”Näitä kehittämispäiviä on hyvä olla vähintään kaksi vuodessa, iltapäivä on usein riittävä kestoltaan. Vahvistavat myös kirjaston spiritiä ja yhteisöä.”

Osaamistarpeet mietityttävät

Osaamistarpeet mietityttävät

Kehittäminen ei tietenkään pääty tähän. Tänä lukuvuotena hyviksi havaittuja kehittämisiltapäiviä jatketaan  myös ensi lukuvuotena uusien teemojen myötä.  Uusia teemoja ja toteuttamistapoja etsitään aktiivisesti. Myös työpajojen vetovastuuta kierrätetään. Näin kaikki voivat olla mukana toteuttajina ja osallistujina eri rooleissa.

 

Teksti: Sari Ritoniemi
Kuvat: Tuula Ala-Hakuni

Käyttäjien kokemuksia kirjastosta – osa 2

Ensinnäkin suurkiitos teille, jotka vastasitte kansalliseen käyttäjäkyselyyn ja arvioitte kirjastonne palveluiden nykytilaa. Käyttäjäkysely on kirjastopalveluiden yksi tärkeistä arvioinnin ja kehittämisen välineistä. Sen avulla voimme seurata toimintamme tärkeyttä ja toimivuutta asiakkaiden kokemana määriteltyjen mittareiden avulla. 

Kyselyn tulokset kertovat meille, että kirjaston palvelut ovat asiakkaiden mielestä tärkeitä ja onnistumisemme palveluiden tuottamisessa vastaa hyvin asiakkaiden odotuksiin.

Kirjasto on henkilökuntansa peili

Vastausten perusteella aivan tärkeimpänä asiakkaat pitävät kirjaston henkilökuntaa ja sen asiantuntijuutta, ongelmanratkaisukykyä, palveluhalua ja tiedonhankinnan ohjauksen tukemista.

Vastauksista nousee esille myös selvästi panostuksemme kirjaston verkkopalveluihin viimeisten vuosien aikana, mikä näkyy niiden toimivuuden merkittävänä parantumisena. Kirjaston www-sivuja pidetään selkeinä ja sähköinen asiointi, kuten varausten teko, uusinnat ja aineistohaku toimivat hyvin.

Lisää palveluja aikaan ja paikkaan katsomatta

Suurimpana kehittämiskohteena on edelleen kirjaston tarjoamien niin painettujen kuin elektronisten aineistojen saatavuus ja riittävyys. Toisaalta kysymys on hankintaresurssien rajallisuudesta, mutta myös siitä että mm. kotimaista painettua korvaava elektronista aineistoa ei ole aina saatavilla täydentämään painettua kokoelmaan.

Toisena suurena haasteena on se, miten kirjasto digitaalisena ja fyysisenä tilana olisi sellainen, joka kannustaisi asiakkaita osallistumaan oman kirjastonsa kehittämiseen ihan jokapäiväisessä toiminnassa ja antaisi myös uusia mahdollisuuksia ja syitä hyödyntää kirjastopalveluita.

Vuorovaikutteinen kehittäminen kannattaa

Kokonaisuutena kirjastopalvelut toimivat asiakkaiden kokemana hyvin. Ne helpottavat monipuolisesti asiakkaidensa tiedontarpeita, parantavat opiskelun ja työskentelyn laatua sekä tehoa. Kun tämän vuoden käyttäjäkyselyn perusteella tekee summauksen siitä, mitä asiakkaat Seinäjoen korkeakoulukirjastolta odottavat, niin se voisi olla jotain tämän suuntaista:

Helposti lähestyttävää, asiantuntevaa ja henkilökohtaista kirjastopalvelua,
joka antaa mahdollisuuden asiakkaan osallistumiselle
ja kehittymiselle tiedonhakijana ja – hyödyntäjänä.

Nykyhetkeen voimme siis olla tyytyväisiä, mutta katse tulee ottaa nopeasti tulevaan. Kysely mittaa kirjaston palveluiden tuloskuntoa juuri nyt ja hyvät tulokset ovat seurausta siitä, että olemme pystyneet yhdessä asiakkaittemme kanssa tunnistamaan myös tulevia tarpeita. Jatkakaamme siis tätä hyvää yhteistyötä, Kiitos!

Jarkko Meronen
Atk-suunnittelija

Lisätietoja:
kuiluanalyysi SeAMK
nelikenttäanalyysi SeAMK
käyttäjäkyselyn wiki

Käyttäjien kokemuksia kirjastosta – osa 1

Korkeakoulukirjastossa toteutettiin tänä keväänä kaksi käyttäjäkyselyä. Alkuvuodesta Seinäjoen ammattikorkeakoulun henkilökunnalle suunnatussa kokoelmakyselyssä kartoitettiin kirjaston painettujen ja elektronisten aineistojen käyttöä. Parin vuoden välein toteutetussa kirjastojen kansallisessa käyttäjäkyselyssä kerättiin tietoa kirjastojen käytöstä ja asiakastyytyväisyydestä sekä palvelujen vaikuttavuudesta. Kyselyjen tuloksista kerrotaan seuraavissa kahdessa blogikirjoituksessa.

Mihin kirjaston kokoelmia käytetään?

Kokoelmakyselyyn vastasi 85 SeAMKin henkilökuntaan kuuluvaa kaikilta koulutusaloilta ja kaikista henkilökuntaryhmistä. Vastaajat käyttivät painettuja kirjoja ja e-aineistoja eniten oman opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen sekä ammattitaidon ylläpitämiseen. Painettuja lehtiä taas käytetään eniten ajan tasalla pysymiseen.

Ähkyä e-tarjottimen äärellä

E-aineistojen runsaus ja monipuolisuus aiheuttavat monissa vastaajissa hämmennystä ja jopa ahdistusta kiireen keskellä. Markkinointia, henkilökohtaista ohjausta ja e-aineistokoulutusta tarvitaan edelleen. Ongelmana on löytää kaikille sopivia koulutusaikoja. Olisiko koulutuskalenteri paikallaan? Kannattaa myös muistaa, että kirjastosta voi varata ajan informaatikolle henkilökohtaista tiedonhaun ohjausta varten.

Lainaa e-kirjojaNäyttää siltä, että suhtautuminen e-kirjaan on muuttunut myönteisemmäksi ehkäpä tarjonnan lisääntymisen ja uutisoinnin vuoksi. Pyrimmekin hankkimaan painettujen kirjojen rinnalle esim. kurssikirjoja e-versioina aina kun se on mahdollista. Ongelmana on, että kysytyimpiä kirjoja ei vielä ole saatavana e-kirjoina.

Aikakauslehtiä eri koulutusaloille

Ikävä yllätys oli, ettei osa vastaajista tiennyt kirjaston monipuolisesta lehtikokoelmasta. Kirjastoon tulee runsaasti hyödyllisiä ammatti- ja tiedelehtiä, jotka on suunnattu SeAMKin eri koulutusaloille. Lehtien markkinointia onkin siis lisättävä asiakaspalvelussa, opetuksessa ja kirjaston viestinnässä. Myös lehtien tilauksia pitää harkita uudelleen. Entä olisiko hyvä idea laittaa tänään ilmestyneet lehdet erikseen esille omalle pöydälleen?

Kyselyn perusteella huomasimme, että joitakin e-aineistoja, kuten sähkötekniikan, tietojenkäsittelyn ja elektroniikan aineistoja sisältävää IEL Onlinea käytetään vähän. Saimme myös kommentteja siitä, kun jouduimme lopettamaan kustannusten nousun takia parisen vuotta sitten Science Direct –tietokannan.

Markkinointia monesta tuutista

Markkinoimme palveluitamme ja aineistoja intran uutisissa, kirjaston verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa (FB, Twitter), mutta edelleen vastausten perusteella kirjaston toivotaan kertovan esimerkiksi uutuushankinnoista sähköpostiviestein. Tiesitkö, että kirjaston uutuuksista voi tilata myös RSS-syötteen? Harkitsemme nyt myös kirjaston oman uutiskirjeen lähettämistä säännöllisesti henkilökunnalle.

Vastaajat antoivat kirjastolle hyödyllistä palautetta e-aineistojen hankinnan tueksi. Käyttötilastot auttavat myös, kun mietimme mitä aineistoja kannattaa tilata ja mitä aineistoja lopettaa. Kaikkia kyselyissä esille tulleita asioita emme ehkä pysty toteuttamaan heti, mutta kaikki palaute pidetään tallessa ja toteutetaan mahdollisuuksien mukaan myöhemmin.

Suurkiitokset kaikille kyselyihin vastanneille! Otamme aina mielellään vastaan palautetta palveluista ja aineistoista. Voitte myös tehdä meille hankintaehdotuksia.

Tuula Ala-Hakuni
Suunnittelija