Aihearkisto: Asiakkaat

Uusi opiskelija, käytä kirjastoa!

Tervetuloa opiskelemaan SeAMKiin! Tulevissa opinnoissasi tarvitset ammatillista, tutkittua ja luotettavaa tietoa. Sitä löydät kirjastosta sekä painetussa että sähköisessä muodossa. SeAMK Korkeakoulukirjasto on opiskelijan tiedonhankinnan ykköspaikka!

Kirjasto kolmella kampuksella

Käytössäsi on kolme kirjastoa: Kampuskirjasto Framin Kampuksella, Terveyskirjasto Mediwestin rakennuksessa Koskenalantiellä ja Maaseutukirjasto Ilmajoen Kampuksella. Kirjastojen aukioloajat ja yhteystiedot näet kirjaston verkkosivuilta.

”Kirjasto on tosi tarpeellinen. Säästyy paljon rahaa, kun kurssikirjoja voi lainata.”

Kampustalon rakennushankkeen vuoksi Kampuskirjasto toimii väistötiloissa Frami A-rakennuksessa kesään 2018 saakka. Kaikki kirjat eivät mahdu Frami A:n kirjastotilaan, joten suurin osa kirjoista on sijoitettu väliaikaisiin varastoihin. Kirjat eivät kuitenkaan ole poissa käytöstä vaan niitä voi pyytää lainaan tekemällä niihin hyllyvarauksia. Lisäohjeita löydät kirjaston uutisista.

SAMOn opiskelijakortti käy myös kirjastokorttina

Kirjastokortti2015_wwwTarvitset SeAMK Korkeakoulukirjaston kortin painetun aineiston ja Ellibs e-kirjojen lainaukseen. Myös uusin SAMOn opiskelijakortti käy kirjastokorttina  Seinäjoen korkeakoulukirjaston toimipisteissä. Täytä kirjastokorttihakemus etukäteen verkossa, odota sähköposti-ilmoitusta tietojesi tallennuksesta ja tule sen jälkeen käymään kirjastossa opiskelijakortin ja henkkareiden kanssa.

Jos haluat lainata kirjoja ennen kuin opiskelijakortti saapuu etkä halua ns. oikeaa kirjastokorttia, voit väliaikaisesti toimia myös ilman korttia. Täytä silloinkin ensin kirjastokorttihakemus verkossa ja käy sitten kirjastossa todentamassa henkilöllisyytesi, kun olet saanut sähköpostiviestin tietojesi tallennuksesta.

Kurssikirjoja, lehtiä ja e-aineistoja

SeAMK Korkeakoulukirjastosta löydät opiskelussa tarvitsemasi tenttikirjat, tutkimukset ja muut opiskelumateriaalit. Kirjaston omalla SeAMK-Finna-verkkopalvelulla voit hakea kirjaston painettuja kirjoja ja lehtiä, opinnäytteitä, e-kirjoja, e-lehtiä ja e-aineistoja samalla haulla.

Kirjaudu sisään SeAMK-Finnaan, niin voit uusia lainojasi ja tehdä varauksia. SeAMKin opiskelijat kirjautuvat Finnaan omilla SeAMK-tunnuksillaan (= Haka-kirjautuminen). Muista liittää kirjastokortti tai opiskelijakortti tiliisi ensimmäisellä kirjautumiskerralla.

Voit pyytää aineistoa ja tehdä varauksia kaikkiin SeAMK-Finnasta löytämiisi kirjoihin, varaukset kuljetetaan ilmaiseksi kaikista toimipisteistä  haluamaasi korkeakoulukirjaston toimipisteeseen. Voit myös palauttaa lainasi mihin tahansa meidän toimipisteeseen. Kirjat kulkevat, et sinä. Myös hyllyssä oleviin kirjoihin voi tehdä varauksia. Säästät aikaa, kun voit noutaa varauksesi suoraan kirjaston neuvonnasta.

”Todella ystävällinen palvelu. Hyllyvarausmahdollisuus ja sen toimivuus aineistoa noudettaessa ensiluokkaista!”

Kirjastoon on tilattu myös runsaasti oman alasi aikakauslehtiä. Niitä seuraamalla tiedät, mitä alallasi tapahtuu. Sanomalehdetkin voit käydä lukaisemassa kirjastossa.

Kirjastoon hankitaan nykyisin enemmän aineistoja elektronisessa kuin painetussa muodossa. Kaikki kirjaston hankkimat e-aineistot löytyvät kätevästi e-kirjastosta. E-kirjoja ja e-lehtiä voit lukea SeAMKin verkossa ja kotikoneella kirjaston tarjoaman etäkäyttöpalvelun avulla. Monia e-aineistoja voi myös ladata omaan älypuhelimeen tai tablettiin. Esimerkiksi MOT Online -palvelussa käytössäsi on sanakirjoja, käännöspalveluita, kielentarkistimia ja kielioppeja.

”Olen enimmäkseen käyttänyt e-materiaalia opinnoissani ja ne ovat tulleet suureen tarpeeseen kun fyysistä painosta ei löydy läheltä tai helposti.”

Oppaista vinkkejä ja työkaluja tiedonhakuun

Kirjaston oppaista saat vinkkejä oman alasi tiedonhakuun ja apua kirjastoaineistojen ja -palveluiden käyttöön. Kannattaa heti tutustua esimerkiksi Kirjaston käyttäjän oppaaseen.

Oppaiden avulla löydät myös oman alasi tärkeimmät tietokannat ja tehokkaat työkalut tiedonhankintaan. Tavoitteenamme on, että opiskelija löytäisi oppaasta kaiken tarvitsemansa, olipa kyseessä sitten opintoihin kuuluva harjoitustyö tai opinnäytetyö.

Ammattitaitoiselta ja ystävälliseltä henkilökunnalta saat apua kirjastonkäyttöön ja tiedonhakuun.

Tule ja seuraa meitä

twitterfacebookInstagramKirjaston verkkosivuilta löydät tietoa kirjastopalveluista ja –aineistoista. Seuraa meitä myös Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissa, saat nopeasti tietoa kirjaston aukiolomuutoksista, uusista palveluista, kirjoista ja muuta kirjastokivaa.

Käytä ainakin näitä:

Kirjaston verkkosivut – tietoa kirjastopalveluista ja -aineistoista, kirjastouutisia
SeAMK-Finna – kirjaston oma verkkopalvelu, jossa voit etsiä painettuja ja elektronisia kirjoja, lehtiä ja opinnäytteitä, tehdä varauksia ja uusia lainojasi ym.
Oppaita eri koulutusaloille – löydä oman alasi oppaat! Saat vinkkejä alasi tiedonhakuun ja apua kirjastonkäyttöön.

Teksti: Tuula Ala-Hakuni, suunnittelija

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Mainokset

Käyttäjäkyselyyn runsaasti vastauksia

Ammattikorkeakoulukirjastojen kansallinen käyttäjäkysely toteutettiin 6.4 .- 12.5.2017 koko maassa. Kysely järjestettiin nyt kuudetta kertaa. SeAMK Korkeakoulukirjaston palveluita ja aineistoja arvioi 476 vastaajaa, joista noin 74% oli AMK-tutkintoa suorittavia opiskelijoita. Vastaajista 75% arvioi Kampuskirjaston, 15% Terveyskirjaston ja 10% Maaseutukirjaston palveluita.

Kyselyyn vastanneiden mielestä tärkeimmät kirjastopalvelut ovat

  • lainaus, palautus, varaus ja lainojen uusiminen
  • laajat aukioloajat
  • neuvonta ja tietopalvelut
  • hlökunnan palveluhalukkuus ja asiantuntevuus
  • Finna-hakupalvelut
  • kurssikirjat
  • painetut kirjat ja e-kirjat

Nämä kuuluvatkin kirjaston peruspalveluihin ja niiden toimivuus on tärkeää.

Osa kirjaston verkkopalveluista oli joillekin vastaajille vieraita. Tunnetko Sinä esimerkiksi nämä palvelut ja olisiko kenties niistä Sinulle apua?

  • voit maksaa myöhästymismaksuja verkkopankin kautta SeAMK-Finnassa
  • kysy kirjastopalveluista ja –aineistoista. Henkilökunta päivystää chatissa kirjaston aukioloaikoina.
  • tarvitsetko apua tiedonhankinnassa? Varaa informaatikko –palvelu auttaa
  • alanmukaisista tiedonhankinnan oppaista löydät vinkit ja linkit oman alasi tärkeimmille tiedonlähteille

”Tehtyäni tämän arvion tajusin, että en käytä lähellekään kaikkia kirjaston palveluja ja en ole edes tajunnut niiden olemassaoloa!”

Kampuskirjaston palvelujen heikentyminen Frami A:n väistötiloissa oli huomioitu, mutta tilanne sai myös ymmärrystä vastaajilta. Aukioloja ja ahtaita tiloja moititaan ja varastotilausten hidastuminen aiheuttaa odottelua. Onneksi tähän on tulossa muutos, kunhan pääsemme siirtymään takaisin Kampustaloon ja uusiin tiloihin kesällä 2018. Kiitos asiakkaille kärsivällisyydestä väistön aikana!

Toiveiden tynnyriäkin täytettiin.
Saimme ehdotuksia uuden Kampuskirjaston suunnitteluun:

  • isommat tilat, jossa viihtyisä tunnelma ja pitkät aukioloajat. Nuorten käyttäjien huomioonottaminen tilojen suunnittelussa.
  • itsenäiseen työskentelyyn rauhalliset tilat tietokoneineen
  • läppärilainaamo myös kirjastoon
  • ryhmätyötiloja ja tietokoneita lisää
  • itsepalvelulainaus
  • lisää kurssikirjoja ja niille pidemmät laina-ajat
  • lisää e-kirjoja

”Toivon, että remontin jälkeen tilat palvelisivat meitä opiskelijoita paremmin ja kirjastossa olisi enemmän tiloja esimerkiksi ryhmätöiden tekemiseen.”

Oli myös sellaisia toiveita, joita on vaikea toteuttaa: ostaisimme mielellämme enemmän kotimaisia e-kirjoja, jos niitä olisi kirjastoille tarjolla ja lisää kansainvälisiä e-lehtiä, jos budjettimme sen sallisi. Toivottavasti käynnissä oleva Kotilava-hanke parantaa suomalaisten tiedelehtien avointa saatavuutta verkossa.

Avoimissa vastauksissa nousi esiin ystävällinen ja asiantunteva asiakaspalvelu ja kirjaston suuri merkitys opiskelussa. Kritiikkiä saimme kurssikirjojen, e-kirjojen ja e-lehtien riittämättömyydestä. Jotkut toivoivat saavansa enemmän tiedonhankinnan ohjausta, joidenkin mielestä tiedonhankinnan kurssi oli liian laaja. Vaikka mielipiteet opetuksesta vaihtelivat, opetuksen tärkeys ja toimivuus oli kyselyn tulosten mukaan tasapainossa.

Kiitos kaikille vastanneille! Olemme erittäin iloisia ja yllättyneitä näin suuresta vastaajamäärästä ja avoimien vastauksien monipuolisuudesta. Niistä on meille apua palvelujen kehittämisessä, varsinkin nyt kun uusi Kampuskirjasto on syntymässä. Toivottavasti kyselyn myötä kirjastopalvelut tulivat vastaajille tutummaksi.

Kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin iPad. Voittajalle on ilmoitettu sähköpostitse. Onnea!

Juttu ja kuvien tiedot perustuvat AMK-kirjastojen käyttäjäkyselyn 2017 tuloksista tehtyihin ensihavaintoihin sekä tuoreisiin kirjastotilastoihin viime vuodelta (2016):

Teksti ja kuvat: Tuula Ala-Hakuni, suunnittelija, kirjastopalvelut

Ja siellä kaikilla oli niin mukavaa… tunnelmia kirjaston synttäreiltä ja painavaa asiaa Vuoden asiakkailta

20160503_085019028_iOSSeAMK Korkeakoulukirjasto vietti toukokuun alussa 20-vuotisjuhliaan synttärimeinigillä Kampustalon lehtisalissa. Puheita pidettiin, tuttuja tavattiin, kuunneltiin musiikkia, syötiin hyvää ja ongittiin.

Puheita, musiikkia, kakkua ja ongintaa

Kirjaston johtaja Tarja Koskimies kävi läpi kirjaston syntyä, mutta myös lähitulevaisuudessa tapahtuvia muutoksia. Hän korosti hyvän, osaavan henkilökunnan roolia palvelujen kehittämisessä. Rehtori Tapio Varmolan juhlapuhe viritteli tulevaisuuden kuvaa, jossa kirjastot ovat oppimisen ja verkostoitumisen keskuspaikkoja. Varmolan mielestä korkeakoululla on oltava laadukkaat ja ajantasaiset kirjastopalvelut.

Tilaisuudessa esiintyi mainio Vocal!-yhtye, jota johtaa Satumaa Veikkola. Tarjoilut muistuivat juhlijoille ja ongintapisteessä oli koko iltapäivän ajan kutkuttava tunnelma.

Katso kuvagalleria (Flickr).

Vuoden asiakkailla painavaa sanottavaa

DSC_0613.JPGJuhlahetkessä muistettiin vuoden ja vuosikymmenten asiakkaita. Tällä kertaa titteli myönnettiin seuraaville: opiskelijat Satu Leppänen ja Nina Waarna-Laitinen, fysioterapeutti Antti Hokkanen, lehtori Helena Myllymäki, yliopettaja, YAMK-tutkintopäällikkö Jussi Esala, rehtori Tapio Varmola. Palkitut ovat aktiivisia ja monipuolisia kirjaston käyttäjiä.

Opiskelijat Satu Leppänen ja Nina Waarna-Laitinen arvostat kirjastosta saamaansa apua ja sitä, että kirjallisuutta on riittävästi saatavissa.

Oli mikä ongelma tahansa opintojen aikana tai opinnäytettä työstäessämme, henkilökunta tarjosi apuaan ja oli aina valmis ottamaan selvää esimerkiksi lähdemateriaalin saatavuudesta. Opinnäytetyötä tehdessä ilman henkilökunnan ammattitaitoa lähdemateriaalin saaminen olisi ollut vaikeaa, ellei mahdotonta.

Valmistumisen jälkeenkin he aikovat käyttää kirjastoa ja hankkia uutta ammattitietoa. Näin on käynyt myös fysioterapeutti Antti Hokkaselle, joka seuraa alansa uusia tuulia aktiivisesti edelleen.

Työelämässä toimin yrittäjänä, joten on valtava etu, että voin kirjastossa ja sen palvelujen avulla saada uutta tutkimustietoa käyttööni. Päivitän siten tietojani kirjaston avulla, etten jämähdä tehottomiin toimintatapoihin. Kirjaston merkitystä rummutan opiskelijoillekin, kun heitä tulee minulle harjoittelemaan.

Opettajien esimerkin vaikutus opiskelijoiden kirjastopalvelujen käyttöön ja tiedonhankintaosaamiseen on suuri. Lehtori Helena Myllymäki organisoi osan opetuksestaan siten, että se tapahtuu konkreettisesti kirjastossa.

Teen läheistä yhteistyötä tekniikan alan omainformaatikon, Paula Saunamäen, kanssa, joka käy tunneillani kertomassa tiedonhausta. Monelle opiskelijalle on ihmetys, millaisiin monipuolisiin tietokantoihin ja tiedonlähteisiin on mahdollista päästä kirjaston tarjoamana. Tätä ilosanomaa haluan levittää.

Yliopettaja Jussi Esala kannustaa opiskelijoita tutkimustiedon hankkimiseen ja käyttöön. Hän arvostaa kirjastoa paikkana ja oppimisympäristönä, jossa voi rauhallisesti syventyä lukemiseen ja tutkimiseen. Hänelle kirjasto on tiedonjanon tyydyttämisen paikka, ollut aina!

Rehtori Tapio Varmola on ammattikorkeakoulujen alusta alkaen pitänyt amk-kirjastoja ja niiden kehittämistä tärkeänä, ja tehnyt siten valtakunnallisesti tärkeää työtä kirjastopalvelujen laadun vahvistamiseksi ja ylläpitämiseksi.

Teksti: Leena Elenius

Vuoden asiakkaat oman alansa tiedossa tiukasti kiinni

Kirjastossa kevään tulon lähestymisen huomaa viimeistään, kun viestintä- ja markkinointitiimi kokoaa yhteen toimipisteistä tulleet ehdotukset vuoden asiakkaiksi. Tänään koitti taas tuo juhlahetken aika, jolloin jälleen palkittiin loistavia, innostuneita ja monipuolisia kirjastonkäyttäjiä.

Kirjaston johtaja Tarja Koskimies onnittelee Vuoden asiakkaita Teppo Vornasta ja Tiia Röksää.

Kirjaston johtaja Tarja Koskimies onnittelee Vuoden asiakkaita Teppo Vornasta ja Tiia Röksää.

SeAMK Korkeakoulukirjaston Vuoden asiakas -tittelin saivat SeAMKin kulttuurituotannon opiskelija Tiia Röksä ja konetekniikan opiskelija Teppo Vornanen.

Molemmat käyttävät kirjastoa sekä opiskelussa että vapaa-aikana. Teppo Vornaselle kirjasto merkitsee tietoa ja mahdollisuutta löytää uutta ja oppia lisää. Tiia Röksä opiskelee ja työskentelee mielellään kirjastossa, joten hän näkee sen myös sosiaalisena paikkana, jossa voi tavata muita ihmisiä.

Etuoikeutetussa asemassa

Tiia Röksä on lukee ja lainaa paljon kirjoja. "Välillä on kassin hihnat katkenneet" hän kertoi.

Tiia Röksä on lukee ja lainaa paljon kirjoja. ”Välillä ovat kassin hihnat katkenneet” hän kertoi.

Tiia Röksä kertoi lukeneensa pienen kirjaston verran kirjallisuutta avoimen yliopiston viestintäopintoihin ja kertoo olleensa etuoikeutetussa asemassa verrattuna moneen muuhun opiskelijaan. Helsingissä ja Tampereella kurssia suorittavat opiskelijat olivat pulassa vähäisten kurssikirjojen kanssa ja kirjoja jouduttiin kierrättämään tiiviiseen tahtiin.

– Minä sen sijaan löysin kaikki tarvitsemani harvinaisemmatkin opukset SeAMKin kirjastosta, eikä palauttamista tarvinnut kiirehtiä.

Vartti päivässä oman alan seuraamiselle

Molempien mielestä uuden tiedon seuraaminen on digiaikana vaivatonta, älypuhelimet ja tabletit ovat tähän helppoja ja nopeita välineitä. Sekä kulttuuri- että tekniikan ala kehittyvät niin kovaa vauhtia, että alan uutisointia on seurattava jatkuvasti.

Tekniikan alalla uuden tiedon ja ajalla pysymisen merkitys on tärkeä. Kehityksen pyörässä täytyy pysyä mukana. Alallani tarvitaan tietoa monipuolisesti kaikesta, mikään tieto ei ole turhaa. 

Tiia varaa päivittäin vartin aikaa oman alan asioiden seuraamiseen.

– Olen jostain kuullut näppärän lausahduksen, jota itse pyrin noudattamaan jokapäiväisessä elämässä: ”vartti päivässä oman alan asioita.” Tämä takaa, että pysyy kärryillä alan trendeistä, ilmiöistä ja asioista. Omalla alallani kuitenkin asiantuntijuus määrittelee ison osan ammattitaidosta, ja täten tuoretta tietoa tohtii tankata toistamiseen.

Romaaneja ja ammattilehtiä vapaa-ajalla

Tiia hemmottelee itseään lukemalla hyviä ja helppolukuisia romaaneja, suosikkikirjailija on Anna-Leena Härkönen. Myös Anja Snellmanin hieman rankempi kirjoitustyyli viehättää.

Teppo Vornanen naurahti, että sitten vasta aloitan kirjaston tehokäytön, kun opinnäytetyön aihe on selvillä.

Teppo Vornanen naurahti, että sitten vasta aloitan kirjaston tehokäytön, kun opinnäytetyön aihe on selvillä.

Teppoa kiinnostavat sotahistoria sekä tieteeseen ja teknologiaan liittyvät asiat. William L. Shirerin Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho tai Stephen E. Ambrosen Taistelutoverit ovat jääneet miehen mieleen.

Molemmat seuraavat myös omien alojensa ammattilehtiä. Tiia lukee Markkinointi & Mainonta– ja Journalisti-lehtiä sekä seuraa uutisia Mediaviikon verkkosivuilta. Teppo seuraa lehdistä aktiivisimmin Koneviestiä ja Kauppalehteä. Painettu ja digitaalinen sopivat molempien mielestä hyvin rinnakkain, mutta Tiian mielestä sanomalehti pitää lukea ehdottomasti aamulla painettuna, mieluusti kahvin kera.

Unelmien kirjasto on monipuolinen kohtaamispaikka

Molempien vuoden asiakkaiden mielestä unelmien kirjasto on rauhallinen paikka, jossa on helposti saatavilla monipuolisesti tietoa. Unelmien kirjastossa on kattavasti teoksia sekä painettuina että e-muodossa ja ne ovat helposti saatavilla. Kirjaston on sovellettuva sekä rauhalliseen työskentelyyn että ihmisten tapaamiseen.

Vaikka lähtökohtaisesti kirjastoon hakeudutaan työrauhan perässä, niin opinnäytetyötään paraikaa työstävälle ja viestintäalalla yrittäjänä toimivalle Tiialle kirjasto on myös kohtaamispaikka.

Kirjastoon on mukava tulla tapaamaan tuttuja ja hoitamaan hommia. Sosiaalisen puolen lisäksi hyvä kirjasto tietty tukee työntekoa, siellä on nopeat ja toimivat koneet sekä mahdollisuus tulostaa ja skannata asiakirjoja. 

SeAMKin kirjastossa tykkään näiden ominaisuuksien ohella erityisesti myös hyllyvaraus-toiminnosta, joka säästää kiireisen naisen aikataulusta leijonan osan, kun etukäteen valittu kirjapino odottaa noutajaansa palvelutiskillä.

Vielä kerran onnittelut vuoden asiakkaille!

Teksti: Anu Latva-Reinikka
Kuvat: Leena Elenius

Palveluajattelua tuulettamassa

Lokakuussa 2014 reilut 70 kirjastoalan ihmistä osallistui STKS:n järjestämään Tuuletaan palveluajattelua! – kirjastopalvelut uuteen nosteeseen –seminaariin.

Maistuva aamupala

Maistuva suupala aamukahvin kera

Palvelut muutoksen kourissa

Jarmo Saarti aloitti päivän kertomalla Joensuun ja Kuopion yliopiston kirjastojen yhdistymisestä Itä-Suomen yliopiston kirjastoksi.

Yhdistymisen myötä heräsi useita kysymyksiä. Miksi olemme yhdistymässä? Mikä on perustehtävämme? Entä keskeiset prosessimme? Tunnemmeko toisemme ja miten estämme klikkiytymisen? Osaammeko tuotteistaa palvelumme ja tunnemmeko käyttäjämme ja heidän tarpeensa? Mitä voisimme tehdä tehokkaammin? Jättää jotain tekemättä, mahdollisesti ulkoistaa?

Näiden kysymysten pohjalta alettiin uudistaa palveluajattelua.

”Muutos jatkuu – joko sopeudumme siihen alistumalla ja annamme muiden johtaa itseämme tai alamme itse johtaa muutosta”.

Seuraavana puhujanpönttöön asteli Helsingin yliopiston kirjaston palvelupäällikkö Kirsi Luukkanen.  Hän kertoili meille Keskustakampuksen kirjaston Kaisa-talon asiakaspalvelun organisoinnista ja palvelujen kehittämisestä palvelumuotoilun avulla. Kaisa-talossa on n. 7000 kävijää/pvä ja erityistä huomiota kiinnitetään työntekijöiden jaksamiseen haastavissa tilanteissa ja työskentelyssä jatkuvassa hälinässä. Lisähaastetta tuo se, että Kaisa-talo on uusi työpaikka kaikille 150 työntekijälle. Uuden toimintakulttuurin myötä henkilökunta palvelee asiakkaita mm. seuraavissa vuoroissa ja rooleissa: asiakaspalveluvuoro, taustavuoro, kerrosneuvojat ja vuorovastaaja.

Heli Kokkinen, palvelupäällikkö Turun yliopiston kirjastosta, esitteli palvelujen kehittämistä koko henkilöstön voimin. Uuden palvelukonseptin ytimeksi muodostui hakeutuva asiakaspalvelu. Henkilökunta on aktiivisesti läsnä, liikkuu kirjaston tiloissa, on itse helposti lähestyttävissä sekä lähestyy ”hukassa” olevia asiakkaita. Avuliaisuus viedään vielä askelta pidemmälle ”Saisiko olla vielä jotain muuta?” ”Voinko vielä jotenkin auttaa?”.

Oman puheenvuoron sai myös Ebscon edustaja Veera Mujunen, joka tituleerasi itseään hauskasti kaksoisagentiksi siksi, että kuuluu myös järjestävän tahon sihteeristöön. Mujusen puheenvuoren pointtina oli Ebscon käyttöliittymän kostumointi kirjaston oman profiilin mukaiseksi esim. värein ja logoin. Myös pop up -ikkunoiden ja chat-palvelun käyttö on mahdollista. Mujunen muuten kehui kirjastoja kekseliäiksi markkinoijiksi.

TAMK:n Kaisa Rissasen puheenvuoro oli tulvillaan mielenkiintoisia yksityiskohtia.

”Ilman TAMK:a ei olisi koko TAMK:n kirjastoakaan.”

”Toista ihmistä on vuorovaikutuksessa aina kunnioitettava tämän teoista tai käyttäytymisestä huolimatta.”

TAMKilaisilla on Ei paha -hankkeessaan ollut oikein mielenkiintoisia juttuja kuten tyhy-päivä Helsingissä, jolloin toimittiin palvelukulttuurin salapoliiseina, sekä TAMK:n projektiopiskelijoiden valeasiakkuus, jossa tutkiskeltiin opiskelijapalvelujen tolaa. Näistä(kin) tarkemmin Ei pahalla parempaa palveluiden laatua -kirjassa. TAMK:ssa palvelukatu tuli kyllä todelliseen tarpeeseen, sillä aiemmin opiskelijoiden tarvitsemat palvelut oli siroteltu eri rakennussiipiin. Nyt palvelut löytyvät ruokalan läheltä. Kätevää.

Päivän päätteeksi Matti Raatikainen esitteli Aalto yliopiston oppimiskeskushanketta, jonka tavoitteena on keskittää kolme kampuskirjastoa yhdeksi oppimiskeskukseksi vuoden 2017 alusta. Otaniemessä tehdään mittavat muutokset kirjaston tiloihin, joten kannattaakin käydä tsekkaamassa vanhat tilat ihan vertailun vuoksi. Väistötiloihin kirjasto siirtyy pääsiäisen jälkeen. Uusien yhteistyökumppaneiden etsintä sekä toiveiden ja ehdotuksien kerääminen ovat hyvässä vauhdissa.

”Miksi kirjat saavat parhaat paikat?”

Niinpä. Tähän asiakaspalautteeseen tartutaankin, ja uuteen oppimiskeskukseen asiakkaille onkin tulossa enemmän tilaa kuin painetulle aineistolle. Tiloista tulee – uusinta kirjastoautomaatiota unohtamatta – joustavat ja helposti muunneltavat eikä ero henkilökunnan ja asiakastilojen välillä tule aina olemaan välttämättä selvä.

Kirjastoissa tuntuukin olevan nyt hyvä pöhinä mitä asiakaspalvelun kehittämiseen tulee. Monessa esityksessä tuotiin esille kokeilemista sekä virheiden ja epävarmuuden sallimista. Asiakkaat pitää ottaa mukaan jo suunnitteluvaiheessa eikä palveluiden kehittäminen lopu koskaan.

Kirjastosihteerien työryhmän organisoima seminaari pidettiin hienossa Tieteiden Talossa. Päivän ohjelma ja esitykset löytyvät verkosta.

Teksti ja kuvat: Minna Karvonen ja Mari Rinta-Hirvelä

Kehittämisiltapäivät SeAMK Korkeakoulukirjastossa

Kehittäminen on tärkeää myös kirjastossa. Vaikka muutaman vuoden välein tehtävät kirjaston asiakastyytyväisyyskyselyt ja opiskelijabarometrit antavat hyviä tuloksia, haluamme silti kehittää kirjaston toimintaa jatkuvasti.

Kehittämistä tapahtuu kaiken aikaa ja sitä mietitään niin arjen keskellä kuin erilaisissa kirjaston työryhmissä. Vuosien tauon jälkeen otimme tänä lukuvuotena käyttöön kehittämisiltapäivät. Niitä pidettiin kaksi kertaa.

Innostusta ilmassa!

Innostusta ilmassa!

Molempiin valittiin suunnittelua ja toteutusta varten kolmen hengen suunnittelutiimi. Kokoontumispaikaksi valikoitui kuin itsestään Framin Seitsemäs Taivas, joka on tilana innostava ja erilainen. Halusimme hylätä hetkeksi tutut ympyrät ja saada uutta perspektiiviä asioihin.

Kirjaston asiakkaiden palvelupolut – kohtaavatko  asiakkaat ja henkilökunta? 

Syksyn kehittämisiltapäivän teemana oli palvelumuotoilu. Palvelumuotoilun keskeinen tavoite on palvelukokemuksen käyttäjälähtöinen suunnittelu palvelupolulla. Palvelupolun varrella on palvelutuokiota, jotka rakentuvat kontaktipisteistä. Iltapäivän aikana ryhmätöissä tarkasteltiin erilaisten asiakkaiden mahdollisia palvelupolkuja ja sieltä löytyviä kontaktipisteitä.

Palvelupolkuja analysoimalla havaittiin ainakin seuraavia kehittämiskohtia: yamk-opiskelijoiden tiedonhaunopetukset, hankintatoiveen esittäminen, noutoilmoitukset (kirjan nouto-ohjeet selkeämmiksi) sekä kirjaston opasteet (erityisesti ulko-opasteet). Pohdimme myös, miten Plari-hakua voisi kehittää käyttäjää neuvovaksi ideoimalla automaattivastauksia. Osaan ongelmakohdista ratkaisuja löytyi nopeasti, jotkut vaativat enemmän suunnittelua.

Tulevaisuuden osaamistarpeet amk-kirjastossa 

Kevään kehittämisiltapäivän teemana oli osaamisen kehittäminen. Tavoitteena oli miettiä, mitä kirjastotyöntekijän pitäisi osata, nyt ja tulevaisuudessa, ja minkälaista koulutusta tarvitaan jatkossa. Ryhmätöissä mietittiin ideataulujen

Ryhmätyön pohjana käytettiin ideatauluja.

Ryhmätyön pohjana käytettiin ideatauluja.

avulla SeAMK Korkeakoulukirjaston visiota. Pohdimme, millaista osaamista tulevaisuudessa tarvittaisiin, jotta pystyisimme toteuttamaan haluamme vision.

Tavoitteena osaamiskartta

Osaamisaluista tärkeimmiksi nousivat mm. seuraavat: viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, teknologiaosaaminen, substanssiosaaminen sekä ohjaus- ja opetusosaaminen. Osaamisalueita avataan vielä konkreettisemmiksi osaamisiksi ja laaditaan osaamiskartta. Tätä työtä jatketaan loppukevään ja syksyn aikana. Seinäjoen ammattikorkeakoulussa on syksyn aikana tulossa työn vaativuuden arviointi (TVA), joten tämä osaamisten listaus on hyvää valmistautumista myös siihen.

Kirjaston spirit vahvistuu

Kehittämisiltapäivistä on muutenkin hyötyä henkilökunnan osaamiselle ja yhteisöllisyydelle. Asiakkaan asemaan asettuminen on välillä virkistävää ja ryhmässä ideat lentävät. Henkilökunnalta kerätyssä palautteessa oli mm. seuraavanlaisia mainintoja:

 “On hyvä istua yhdessä miettimään kirjastopalveluita asiakkaan näkökulmasta…” ja ”Näitä kehittämispäiviä on hyvä olla vähintään kaksi vuodessa, iltapäivä on usein riittävä kestoltaan. Vahvistavat myös kirjaston spiritiä ja yhteisöä.”

Osaamistarpeet mietityttävät

Osaamistarpeet mietityttävät

Kehittäminen ei tietenkään pääty tähän. Tänä lukuvuotena hyviksi havaittuja kehittämisiltapäiviä jatketaan  myös ensi lukuvuotena uusien teemojen myötä.  Uusia teemoja ja toteuttamistapoja etsitään aktiivisesti. Myös työpajojen vetovastuuta kierrätetään. Näin kaikki voivat olla mukana toteuttajina ja osallistujina eri rooleissa.

 

Teksti: Sari Ritoniemi
Kuvat: Tuula Ala-Hakuni

Ala laputtaa! – asiakaspalautetta lappumenetelmällä

Kuinka saada palautetta?

Lappukommentteja ilmoitustaululla

Lappukommentteja ilmoitustaululla

Asiakaspalautteen saaminen on erittäin tärkeää myös kirjastolle, mutta asiakkaiden aktivoiminen tällaisiin juttuihin ei ole aina helppoa.

Meidän kirjastossa on vuosien varrella kokeiltu mm. ihan perinteisiä kyselyjä. Yhtenä vuonna oli myös Kirje joulupukille, jolloin asiakkaat saivat esittää joululahjatoiveita kirjastopalvelujen suhteen. Rekrytointimessuilla käytimme itse tekemiämme valmiita lappusia: Niissä oli esitetty yleisimpiä tiedossa olevia toiveita ja lisäksi vähän hulluja sekä hauskojakin juttuja. Osallistujien tarvitsi vain valita niistä omat suosikit ja tipauttaa palautelaatikkoon. Se toimi ainakin messutapahtumassa ja nuorten kohdalla.

Ala laputtaa

Tänä keväänä päätimme testata kirjastoissamme palautteen keräämistä laputtamalla. Siinä on ideana, että asiakkaat antavat palautetta ja kommentoivat mm. kirjaston palveluja ja tiloja liimaamalla Post-it -lappuja kirjastoon. Tätä menetelmää on käytetty aiemmin ainakin Turun pääkirjastossa ja Helsingin kaupunginkirjastossa. Nyt halusimme testata, miten menetelmä toimisi meillä.

Onnistunut kokeilu

Keräsimme lappuja  neljän päivän ajan kaikissa kolmessa toimipisteessämme. Jokaisessa saatiinkin palautteita: Maaseutualan kirjastossa saatiin reilut

Terveyskirjaston asiakkaat ihan innostuivat.

Terveyskirjaston asiakkaat ihan innostuivat.

kymmenkunta lappua, Terveyskirjastossa vähän yli 30, samoin Kampuskirjastossa. Terveyskirjastossa vaikutti siltä, että asiakkaat inspiroituivat toistensa antamista palautteista, koska laput keskittyivät erääseen paaluun, joka alkoi täyttyä vinhaa vauhtia parin ensimmäisen lapun ilmestymisen jälkeen.  Annetut palautteet eivät kuitenkaan kohdistuneet kyseisen paalun olemassaoloon tai sen sijaintiin!

Kaikissa toimipisteissä henkilökunta ja asiakaspalvelu saivat kiitosta, lisäksi saimme kirja- ja lehtitoiveita ja toki pientä kritiikkiäkin. Mm. tietokoneiden ja kurssikirjojen määrän vähäisyyttä moitittiin. Lisäksi toivottiin rauhallisempia työskentelytiloja. Toisaalta kirjaston rauhallista ilmapiiriä kehuttiin myös.

Lappujen väreillä sai myös ilmaista mielipidettään eli pinkki oli negatiivinen, vihreä positiivinen ja keltainen neutraali, mutta saimme paljon positiivista palautetta myös pinkeillä lapuilla, ehkä siksi että moni taisi valita lappujen väreistä itselle mieluisimman. Värikoodi ei siten ole niin merkityksellinen asia.

Kaiken kaikkiaan tempaus oli ihan onnistunut ja varmasti kokeilemme tätä toisenkin kerran.

Lisää kuvia laputusviikolta eri toimipisteistämme löytyy Flickristä

 

Teksti: Anne Pakkanen
Kuvat: Tuula Ala-Hakuni, Heli Rinne-Laturi